Työttömyysyhteiskunnan synty pitkänpiipun eteläpuolelle...
k.p.tikka-ri kirjoitti noin 18 vuotta sitten (2 kommenttia)
Vast'ikään jo miljoonas suomalainen osti biletin päästäkseen katsomaan Titanic-nimistä elokuvaa. A vot! Minulle, joka en kuulu tähän suunnattomaan kuvanpalvojajoukkoon, tuli tästä uutisesta ensimmäiseksi mieleen kysymys, suurikohan prosentti tästä miljoonasta makkaransyöjästä mahtaa tajuta kyseisen katastrofirainan allegoriana loistavasta yhteiskunnastamme: Maailmallinen eri kerrosten väkeä, kukin omalla paikallaan tässä tähtilaivassa seilaa fiksujen kapteeniensa johdolla kohti uutta, uljasta huomispäivää ja maailmaa, mutta, hupsista-heijaa, päätyykin muutamien typerien päätösten takia jäävuorelle ja sitäkautta totaaliseen katastrofiin ja tilaan, jossa kenelläkään ei ole enää kivaa, eikä edes mahdollisuutta jatkaa olemassaoloaan, ei sosiaaliturvalla, ei palkkatyöllä, eikä edes optioilla....
Vielä oikeammanmakuisen allegorian saamme, kun ajattelemme Titanicin komentosillalle pätkän toisesta, 30 vuotta vanhemmasta elokuvasta, Kubrickin Stanin ja Clarken Artun Avaruusseikkailu 2001:stä. Pistetään siis tämä automaation kukkanen, avaruusaluksen kovin inhimilliseksi ruvennut tietokone HAL sinne Titanicin ruoriin hoitamaan paattia eteenpäin, niin kuin yksinkertaisemmat sukulaisensa Metsä-Botnian puunjalostuskombinaattia Joutsenon Pulpilla.... Näilläreaaliajan HALleillahan on ollut jo jonkinaikaa käynnissä ihmisten kanssa samanlainen pudotuspeli, kuin Avaruusseikkailussa vallasta aluksella: Duunarit kilometritehtaalle ja koneet tilalle tulosta tekemään. Ottelu tulee kärjistymään siinä vaiheessa, kun koneistavalle osapuolelle aletaan kertoa rautalangasta vääntäen sitä tosiseikkaa, että yllättäen ilmenevillä tuotannon hedelmien menekkivaikeuksilla on jotain tekemistä sen kanssa, kun niitä potenttiaalisesti kuluttava osapuoli ei enää nauti palkkaa, jolla tuotteiden kuluttaminen mahdollistuisi....
No mutta eihän meitä vision tämä osa vielä haittaa, nyt olemme vasta siinä vaiheessa de optimo statu utopiaa, jonka muistakseni Sipilän Joppe, tuo pojanjolpin näköinen, ja siksi yhteiskuntamme koservatiivisten ainesten pilipalina edelleen pitämä yhteiskuntaoppinut Tampereelta, hahmotteli joskus 70-luvulla näin: Loppuun palava hyvinkoulutettu yhteiskunnan A-luokka pitelee kynsin hampain kiinni saavutetuista asemistaan, ja siinäsivussa ylityöllistetään hengiltä, kun taas rattaista tipahtanut B-luokka pistää reippaasti kapulaa rattaisiin heidät uloskirjoittaneelle edistykselle... Luokkataistelua tämäkin.
No A-luokkaanhan pääsee tietysti insinööri-ekonomiksi opiskelua iisimmin (niinhän ne luulee....) hankkimalla paljon rahaa, ja tätähän kovasti onkin kannustettu yrittämään, siis yrittämällä. Käytännössä on osoittautunut, että tälläkin tiellä tulee nopeasti eteen harmittavia esteitä ja hidasteita. Niistä kerrotaan jonkinverran kirjassa “Suomen Laki“..... Otetaan nyt esimerkiksi vaikka tommonen tavallinen Toni-Jani tai Väinö-Petteri tuolta Pulpin joutilaiden duunarien taajamasta: Mies menee ja perustaa ihan peruskoulu- ja työmarkkinatukipohjalta bensan, tupakan, kaljan, viinan ja piraattilevyjen tuonti- ja myyntiyrityksen välille Wiipuri-Joutseno all-night-long, mutta eikö ne ole hetikohta tulli ja poliisit niskassa kieltämässä ja sakottamassa. Omituista kaksinaamaisuutta ja yrittäjävastaisuutta, sano. Tämän tason yrittäjien ongelmista ei kerrotakaan Kauppalehdessä, vaan Alibissa sekä Rikospostissa....
Useimmilla ihmisillä on alkujaan melko hyväkuntoiset ja toimivat aivot vakiovarusteena. Nyt kun on jo pitkään ollut tarpeetonta käyttää niitä siihen, minkätakia ne alunperin on kehitetty, eli taisteluun hengissäselviytymisestä, on suosituksi aivojenkäyttölajiksi muodostunut tuo “Pääni on ainoa baarikaappini, kunnes sisuskumi vislaa“- nimisen roolipelin pelaaminen. Tämä peli on siitäkin syystä muodostunut ylivoimaisen suosituksi rahvaan keskuudessa, kun tätä hanakasti pelaamalla saa nopeasti kehitettyä itselleen nk. elämän tarkoituksen addiktion muodossa. Ja ainahan nykyisin löytyy kivoja sosiaalisia ympyröitä tämän harrastuksen harjoittamiseen ja siinä sivussa turhat, käyttämättömät osat aivoista sulavat nopeasti pois pörräämistä haittaamasta. Saarikoskihan se jo sanoikin sattuvasti, että sentakia ihmiselle on annettu koko elämä aikaa, että hän tarkkaan voisi harkita, missä asennossa haluaa olla kuollut.
Vielä oikeammanmakuisen allegorian saamme, kun ajattelemme Titanicin komentosillalle pätkän toisesta, 30 vuotta vanhemmasta elokuvasta, Kubrickin Stanin ja Clarken Artun Avaruusseikkailu 2001:stä. Pistetään siis tämä automaation kukkanen, avaruusaluksen kovin inhimilliseksi ruvennut tietokone HAL sinne Titanicin ruoriin hoitamaan paattia eteenpäin, niin kuin yksinkertaisemmat sukulaisensa Metsä-Botnian puunjalostuskombinaattia Joutsenon Pulpilla.... Näilläreaaliajan HALleillahan on ollut jo jonkinaikaa käynnissä ihmisten kanssa samanlainen pudotuspeli, kuin Avaruusseikkailussa vallasta aluksella: Duunarit kilometritehtaalle ja koneet tilalle tulosta tekemään. Ottelu tulee kärjistymään siinä vaiheessa, kun koneistavalle osapuolelle aletaan kertoa rautalangasta vääntäen sitä tosiseikkaa, että yllättäen ilmenevillä tuotannon hedelmien menekkivaikeuksilla on jotain tekemistä sen kanssa, kun niitä potenttiaalisesti kuluttava osapuoli ei enää nauti palkkaa, jolla tuotteiden kuluttaminen mahdollistuisi....
No mutta eihän meitä vision tämä osa vielä haittaa, nyt olemme vasta siinä vaiheessa de optimo statu utopiaa, jonka muistakseni Sipilän Joppe, tuo pojanjolpin näköinen, ja siksi yhteiskuntamme koservatiivisten ainesten pilipalina edelleen pitämä yhteiskuntaoppinut Tampereelta, hahmotteli joskus 70-luvulla näin: Loppuun palava hyvinkoulutettu yhteiskunnan A-luokka pitelee kynsin hampain kiinni saavutetuista asemistaan, ja siinäsivussa ylityöllistetään hengiltä, kun taas rattaista tipahtanut B-luokka pistää reippaasti kapulaa rattaisiin heidät uloskirjoittaneelle edistykselle... Luokkataistelua tämäkin.
No A-luokkaanhan pääsee tietysti insinööri-ekonomiksi opiskelua iisimmin (niinhän ne luulee....) hankkimalla paljon rahaa, ja tätähän kovasti onkin kannustettu yrittämään, siis yrittämällä. Käytännössä on osoittautunut, että tälläkin tiellä tulee nopeasti eteen harmittavia esteitä ja hidasteita. Niistä kerrotaan jonkinverran kirjassa “Suomen Laki“..... Otetaan nyt esimerkiksi vaikka tommonen tavallinen Toni-Jani tai Väinö-Petteri tuolta Pulpin joutilaiden duunarien taajamasta: Mies menee ja perustaa ihan peruskoulu- ja työmarkkinatukipohjalta bensan, tupakan, kaljan, viinan ja piraattilevyjen tuonti- ja myyntiyrityksen välille Wiipuri-Joutseno all-night-long, mutta eikö ne ole hetikohta tulli ja poliisit niskassa kieltämässä ja sakottamassa. Omituista kaksinaamaisuutta ja yrittäjävastaisuutta, sano. Tämän tason yrittäjien ongelmista ei kerrotakaan Kauppalehdessä, vaan Alibissa sekä Rikospostissa....
Useimmilla ihmisillä on alkujaan melko hyväkuntoiset ja toimivat aivot vakiovarusteena. Nyt kun on jo pitkään ollut tarpeetonta käyttää niitä siihen, minkätakia ne alunperin on kehitetty, eli taisteluun hengissäselviytymisestä, on suosituksi aivojenkäyttölajiksi muodostunut tuo “Pääni on ainoa baarikaappini, kunnes sisuskumi vislaa“- nimisen roolipelin pelaaminen. Tämä peli on siitäkin syystä muodostunut ylivoimaisen suosituksi rahvaan keskuudessa, kun tätä hanakasti pelaamalla saa nopeasti kehitettyä itselleen nk. elämän tarkoituksen addiktion muodossa. Ja ainahan nykyisin löytyy kivoja sosiaalisia ympyröitä tämän harrastuksen harjoittamiseen ja siinä sivussa turhat, käyttämättömät osat aivoista sulavat nopeasti pois pörräämistä haittaamasta. Saarikoskihan se jo sanoikin sattuvasti, että sentakia ihmiselle on annettu koko elämä aikaa, että hän tarkkaan voisi harkita, missä asennossa haluaa olla kuollut.
Perttu-Ossian, rotaatiotyöläinen
+/- saldo : 0 | Tweet
Eikös se olekaan hyvä, että koneet tulevat ja vapauttavat meidät turhasta raadannasta? Ihminen on siitä kumma eläin että se haluaa kaiken hyvän itselleen, muttei olisi siitä hyvästä mitään halukas maksamaan. Kyllä meille on autot ja pesukoneet kelvanneet sähköhammasharjoista ja kaukosäätimistä puhumattakaan, mutta tämän kehityksen lopullista hintaa emme ole valmiit hyväksymään?! Likipitäen jokainen meistä veisi oman taloutensa Kiinaan, jos sillä lailla halvemmalla pääsisi...
No totta hitossa se on hyvä, mutta kun siinä on vaan nykyisin vielä se ongelma, että tuo tulonjako on epätasainen; kaikki ei pääse tasapuolisesti nauttimaan edistyksen hedelmistä.... Siinä se pointti on.