Hezzu kirjoitti noin 21 vuotta sitten (0 kommenttia)

Saksofonisti-huilisti Mel Collins lienee tullut suurelle proge-yleisölle parhaiten tunnetuksi soittaessaan King Crimsonin ja Camelin riveissä. Ennen näitä bändejä hän vaikutti Circuksessa, jonka ilmeisesti ainoa levytys tämä vuonna 1969 ilmestynyt albumi oli. Collins oli ilmeisesti jonkinlainen johtohahmo bändissä, sillä hän on säveltänyt puolet levyn materiaalista, toisen puolen ollessa covereita. Lainamateriaalista käsittelyssä ovat The Beatlesin "Norwegian Wood", Charles Mingusin "II B.S.", The Mama's And The Papa'sin "Monday Monday" ja Tim Hardinin "Don't Make Promises". Bändin musiikki liikkuu jossain rankemman fuusioinnin ja kepeähkön pop-jazzin rajoilla. Paikotellen tuuttaillaan oikein kunnolla, kunnes sitten taas herkistytään. Tämä herkempi puoli vie levyllä kuitenkin voiton. Pienen pientä psykedeelistä vibaakin on havaittavissa. Mingus-lainassa on jopa havaittavissa kaikuja varhaisesta Crimsonista. Bändissä on asiansa osaavia muusikoita ja laulajalla on miellyttävä ääni. Levy ei ehkä ole mikään elämää suurempi klassikko, mutta hyvää varhaista brittiprogea joka tapauksessa. Tämä Castlen cd-julkaisu ilmestyi vuonna 2000.

Mel Collins: sax, flute
Ian Jelfs: guitar, vocals
Kirk Riddle: bass, guitar
Chris Burrows: drums


(Sanctuary/Castle/Essential ESMCD 926)

Arvosana : 8