feeniks kirjoitti noin 19 vuotta sitten (0 kommenttia)

Tulipas nukuttua huonosti. Poets of the Fall kyllä tuuditti uneen, mutta herääminen ajoittuikin sitten kahden tunnin väleihin. Kaiken lisäksi näin aivan ihmeellistä unta herra Seurustelijasta. Koko ajan pinnalla oli vihjailuja siitä, ettei herra enää olekaan maatuskansa kanssa yhdessä ja oli kovin kiinnostunut minun siviilisäädystäni. Missään vaiheessa en kuitenkaan ehtinyt kertoa olevani varattu ja uenloppu jäi avoimeksi. Pisti miettimään, sen verran omituisia kokemuksia unista ja alitajunnasta. Muutaman kerran nähnyt enneunta, miksei tämä siis voisi olla jotain yhtä omituista... Toisaalta taas, mitäs väliä sillä nyt on? Ei yhtään mitään. Lauantaiyönä tajusin kuinka paljon Ihmissuhde minulle merkitsee ja sen merkityksen varjoon jää haikailut muiden perään. Edes herra Seurustelija ei ole niin hyvä ja ihana, että hänen vuoksi menisin kaiken pilaamaan. Kuuluu menneisyyteen, nykyisyydessä on aivan uusi ihminen. Paljon parempi ja ihanampi, sopivampi kaikin puolin. Ainakin niin haluan uskoa. On vain niin helvetin vaikeaa yrittää olla lipsahtamatta liian suuriin ajatuksiin ja mietteisiin - pelkään, mitä ne saattaakin paiskata eteen. Pelkään, että huomaankin edelleen olevani kiinni hänessä, ja muut puheet ja tunteet on keksittyä. Tarpeeksi kauan kun toistelee tiettyä mantraa itselleen sitä alkaa itsekin uskoa siihen ja kuva toisesta haalistua pois... mutta kun vähänkin ote kirpoaa, menneisyys on taas siinä edessä. Ilkkuu katkerasti ja muistuttaa omista epäonnistumisista. Huono yhdistelmä tietynlaisen masokismin ja itsensätestaamisen kanssa - teen ja mietin asioita, jotka muistuttavat aiemmasta, testaan herääkö tunteita. Kai ne nyt, saatana, ainakin alkaa kyteä, kun jatkuvasti itsensä niille alistaa. Niin kuin nytkin. Että kyllä tässä osaa olla jotenkin jumalattoman tyhmä.

Np. Yellowcard - Only one