Jake kirjoitti noin 12 vuotta sitten (0 kommenttia)

Uisge 2012 oli Suomen Mallaswhiskyseuran järjestämä viskifestivaali, joka järjestettiin Vanhalla Ylioppilastalolla torstaina ja perjantaina (9/10.2.2012). Aikaisemmin kyseistä tapahtumaa on pidetty Espoossa Gallow Bird ravintolssa, mutta tämä oli henkilökohtaisesti ensimmäinen tapahtuma johon oli ilo osallistua. Markkinointiahan kyseisestä tapahtumasta ei juurikaan näkynyt, itsekin jostain ilmoituksen vahingossa bongasin, lieneekö tuo väkijuomien markkinointikielto vaikuttanut ratkaisevasti asiaan.

Tapahtumassa Vanhan suuren salin täyttivät maahantuojien esittelystandit ja -tiskit, sisäänpääsymaksu (10 eur) sisälsi ohjelmavihkosen ja maistelulasin. Itse tuotteita varten saattoi ostaa yhden ja kahden euron drinkkilippuvihkosia kymmenen kappaleen erissä. Drinkkilipuilla lunastettiin sopimaksi katsomaansa tuotetta, hinnat vaihtelivat parista eurosta senttilitra (myyntierät yksi ja kaksi cl kerrallaan) ainakin kymmeneen, todennäköisesti olisi saanut maksaa enemmänkin jos olisi harvinaisuuksiin erehtynyt. Salin nurkista löytyi vesiautomaatteja suun ja lasin huuhtomiseksi.

Testatut tuotteet nauttimisjärjestyksessä ja lyhyt sinnepäin-arvio:

Bowmore Darkest, 15 yo (2cl / 4 eur) : Ostettuani muistin että tätä on taidettu juoda joskus ennenkin, sherry ylitsepursuaa ja jälkimaku on karvas ja ehkä vähän tunkkainen. Ei varsinaisesti pettymys, mutta ei tätä kokonaista pulloa ostaisi.

Bunnahabhain 25 yo (2cl, 10 eur) : Uisge 2012 tuomariston valinta Islayn viskeistä. Ei mikään henkilökohtainen suosikki, ikä on tuonut makuun odotettavaa pyöreyttä, mutta vähän sama ongelma kuin Bowmoren kanssa että jälkimaku ei ole mitenkään puhutteleva.

Ardbeg Corryvrekan (2cl, 4 eur?) : alun pettymysten jälkeen suoraan HC-osastolle. 57,1% tuntuu, mutta ei silti käy päälle. Savua ja turvetta takuulla tarpeeksi. Tätä lisää niin pääsee vertailemaan voittaako Uigeadailin.

Port Charlotte, P9 An Atairreachd Ard (2cl, 6 eur) : Bruichladdichin valmistama 59,2% turvehirviö. Pääällekäyvä salmiakki-, lakritsi- tai ehkä jopa sisu-pastillimainen tuoksu ja ensimaku viimeistellään Islay-viskien peruskivellä. Jämäkät prosentit eivät tunnu olevan kuitenkaan liioittelua ja esittelijän kannustamana tumman suklaan kanssa nautittuna oli vallan oiva makujen ilotulitus. Huonoin puoli tuotteessa että toistaiseksi Suomessa vain ravintolamyynnissä, lentokenttien whiskyshoppeja siis nuohoamaan.

Port Ellen Vintage 1978, 6th release 27 yo (1cl, 6 eur) : pitihän tämä maistaa, Port Ellenin osalta puuttuivatkin aiemmat kokemukset. Jos nuo Ardbeg ja Port Charlotte edustivat Islay-viskien radikaalia nuorisosiipeä niin tämä Port Ellen oli huomattavasti hienovaraisempi ja rauhallisempi luonteeltaan olematta kuitenkaan tylsä. Ei äärimmäinen miltään ominaisuudeltaan, mutta kuitenkin riittävästi kaikkea. Ehkä tätä tuli maisteltua liikaa varoen ettei vahingossakaan löydä uutta suosikkiaan saatavuus- ja finanssisyistä.

Ylipäätään viskifestivaalista jäi hyvä vaikutelma, laadukkaasti järjestetty tapahtuma, josta varmasti olisi saanut huomattavasti enemmän irti pienellä valmistautumisella (esim. tastingit jäivät täysin kokematta tällä kertaa) ja jos vaan olisi jotenkin mahdollista saada maisteltavat viskit etukäteen tietoonsa mielellään hintatietoineen niin pystyisi paremmin suunnittelemaan kokonaisvaltaisemman kokemuksen, mutta eiköhän tämän (ainakin virallisesti) joku kukkahattu estä ja kiellä. Tapahtumassa ei muuten näkynyt (perjantai-illasta huolimatta) yhtään mainittavasti päihtynyttä asiakasta. Toivottavasti vastaavia tapahtumia nähdään tulevaisuudessa lisää.