JiiPee kirjoitti noin 10 vuotta sitten (8 kommenttia)

Love Over Goldin tapaisen mestariteoksen jälkeen Brothers in Arms taantui jo pahasti ja tämä keskinkertainen poplevy jätti hienon bändin hautajaisista ikävän maun.

Ei tämä sen ajan MTV-popkategoriassa aivan onneton ole, mutta muihin DS:n levyihin verrattuna heittämällä huonoin.

JiiPee kirjoitti noin 9 vuotta sitten+/- saldo : 0




OldfieldOlli kirjoitti noin 9 vuotta sitten+/- saldo : 0
Heh. Joo, aikas tylsähän tämä on. Itse diggailen kovasti Brothers in Armsia, mutta tällä levyllä on tasan yksi hyvä biisi, eli nimiraita. Esimerkiksi sinkkubiisi Calling Elvis on tajuttoman tylsä ja ärsyttävä renkutus ja muut menee unikategoriaan. Soitanta on ammattitaitoista, mutta biisit surkeita. Arvosana 5


Markkutapio kirjoitti noin 8 vuotta sitten+/- saldo : 0
Remasteroitu versio on hyvä. Calling Elvis tuli aiemmin aina skipattua mutta tästä sen pystyin kuuntelemaan. Mitenkäs te tästä tylsän saitte?


Kcrimso kirjoitti noin 8 vuotta sitten+/- saldo : 0
Miten pelkkä remasterointi voi muuttaa yksittäistä biisiä noin paljon? Mikä muuttui?


Markkutapio kirjoitti noin 8 vuotta sitten+/- saldo : 0
Samaa asiaa ihmettelen minäkin.



Janus kirjoitti noin 8 vuotta sitten+/- saldo : 0
Tykkään tunnelmapaloista Fade to Black, You and Your Friend, Iron Hand ja Planet of New Orleans. Loput vaihtelevat mukiinmenevästä kehnoon.


Jimi kirjoitti noin 8 vuotta sitten+/- saldo : 0
Tulipa sitten vihdoinkin kuunneltua tämä levy. Ennakot eivät olleet kovinkaan positiivisia, mutta eihän tämä ole ollenkaan huono. Ihan kivoja biisejä, vaikka muutamassa kohdin lipsahtaakin hieman liikaa viihteen puolelle. Parhaista levyistä tämä kyllä jää selvästi, mutta Brothers in Arms'in pohjanoteeraustitteli ei ole vaarassa.


Kcrimso kirjoitti noin kuukausi sitten+/- saldo : 0
On tää kyllä jäätävän tylsää musiikkia.