Ozric Tentacles : The Hidden Step
Jukez kirjoitti noin 9 vuotta sitten (8 kommenttia)
Pitkästä aikaa palasin Hidden Steppiin. Eipä nyt kolissutkaan. Vaatii tietynlaisen tilamielen, nyt sitä ei ollut,,
+/- saldo : 0 | Tweet
Ootko leikannut rastat pois? Se saattaisi selittää.
tuota tiedä..kyllä mussa se pikku hippi jossain aina oleskelee...ehkä iän mukanaan tuoma rasite...?
Soitto sinällään on näillä ollut kellon tarkkaa. Samantyyppiset ainaisesti toistuvat synttymatot ilmentävät ajoittain pysähtyneisyyttä, eikä biisien rakenteesta aina oiken sen myötä ota tolkkua. Hyvin nää silti groovaa. Hidden Stepin jälkeen Wynne alkoikin enempi erottelemaan soittajia ja kasaamaan itselleen perheyhtyettä. Nyt vaimo bassossa (nuori) ja poika soittelee synttyjä vanhoilla kaavoilla (isi opetti?)
Pro-tools-aikana kaikilla bändeillä soito on kellontarkkaa. Se on varsin tylsä juttu.
No tämäkin pitää osimoilleen paikkansa.
Ozreilla on aina ollut tavallaan sama kaava levyjen tekemisessään eli kullakin äänitteellä on muutama hyvä biisi runsaan löysän täytteen joukossa. Tai ainakin itse olen löytäväni pari useampaakin soittoa kestävää tsibaletta jokaiselta tähän asti kuulemaltani Ozric-äänitteeltä, näin myös tältä levyltä. Mutta älkää nyt tivatko, mitä ne ovat, kun en ole Ozric-tuulella...
Niitä biisejä on mulle ne, joissa Ed Wynne revittelee Steve Hillagismiaan.
Osittain niin, että kun yhden Ozrics-levyn on kuullut, on samalla kuullut ne kaikki, sen verran samoilla urilla tepastellaan. Tosin joskus ne etnojututkin ovat kolisseet. Hieman ilmaisua on yksipuolistanut, että bändi ei ole enää ns. oikea bändi, vaan perheyritys...
Totta puhut.