Rush : Roll The Bones
JiiPee kirjoitti noin 16 vuotta sitten (6 kommenttia)
Tämä levy päätti Rushin kultakauden. Levy oli suuri kaupallinen menestys, se myi miljoonia, joka tuntuu aika kummalliselta materiaalin köykäisyyteen ja yksinkertaisuuteen nähden. Tai ehkäpä levy menestyi juuri siksi? Dreamline, Bravado ja Ghost of a Chance ovat nimittäin levyn ainoat hyvät kappaleet. Muuten levy on melkoisen tasapaksu tekele, ja Rushin "uuden ajan" heikoin lenkki Test for Echon ja tietysti surkean Vapor Trailsin ohella. Presto on tärkeimpiä levyjäni, ja päällimmäisenä RTB:stä jäi aikoinaan mieleen valtava pettymys. Aika surkeaa materiaalia on levylle ympätty, kuten Face Up tai You Bet your life (jossa on kylläkin kekseliäät lyriikat). Heikko kutosen tai seiskan Rush-albumi.
+/- saldo : 0 | Tweet
Joo, todella samoilla linjoilla itse liikun tämän suhteen. Aivan loistavan Preston jälkeen tämä oli kyllä lievä pettymys, vaikkakin Dreamline ja Bravado ovat hiton hienoja biisejä, joiden kavereiksi olsi suonut aikanaan lisää hyviä kappaleita tälle levylle. Mutta, tutkimattomia ovat herrojen tiet...
Onneksi nimibiisin räppäys jäi kertakokeiluksi. :-)
Selkeä parannus edelliseen levyyn. A-puoli on aika pirteä ja se nimibiisin räppäyshän toimiin oikein hyvin. B-puoli on tosin selvästi tylsempi.
Rush-maratooni jatkuu:
Roll The Bonesin nimi voisi hyvin olla Presto 2. Niin samoissa tunnelmissa tässä liikutaan. Toki jälleen on menty askeleen rokimpaan suuntaan. Kitaroita on ruuvattu hieman kovemmalla ja syntsiä feidattu yhä enemmän taustalle. Rushin muutokset olivat tässä vaiheessa uraa hyvin pieniä. Askel kerrallaan, ei riskejä. No puristit toki pitivät toki nimibiisin lystikästä räppäystä suurena kauhistuksena?
Ihan kelpo levy tämä on. A-puoli on varsin vahva vaikka en mä siitä instrumentaalibiisistä hirveästi kiksejä saa. Sinänsä positiivista vaihtelua että sellainen mukaan laitettiin harmi vaan että aika tyhjänpäiväiseksi jolkotteluksi jäi. B-puoli on heikompi. Ei siellä mitään hirveitä floppeja ole, mutta semmoinen hieman yhdentekevä vaikutelma kappaleista jää. Siinähän soivat. Ei ärsytä, muttei juuri ilahdutakaan.
Parhaat biisit: Bravado ja Roll The Bones.
Nyt pari kertaa putkeen kuunneltuna...eihän tämä ihan surkea olekaan!
Ihan imeliä ''balladeja'' ei onneksi löydy. Voisiko Roll The Bones olla Rushin
onnistunein ''kaupalliseksi ajateltu'' poprock-levy? ;)
Yleissoundeiltaan ja kokonaisuudeltaan onnistuneempi Power Windowsia.
Nyt on tajuttu jättää koskettimet vähemmälle pursotukselle.
Aika surkea silti, Rushin parhaisiin levytyksiin verratessa. Muutamia hyviä a-osia, mutta viimeistään kököillä kertseillä pilataan monen biisin toimiva alku.