Genesis : Seconds Out
JiiPee kirjoitti noin 16 vuotta sitten (7 kommenttia)
Erinomainen Genesis-livealbumi. Bändin paras. Setti on melko hieno "Greatest Hits"-kokoelma Genesiksen kulta-ajalta, ja Supper's Ready toimii tällä livellä mielestäni paremmin kuin alkuperäisenä Foxtrotilla. Jos haluaa Genesikseltä livealbumin, kannattaa ehdottomasti hankkia tämä, ja unohtaa turhat "Live" ja surkea "Three Sides Live".
+/- saldo : 0 | Tweet
Mä en tästä erityisemmin innostunut. Jotenkin tekee pahaa kuunnella Gabriel-ajan biisejä Collinsin laulamana. Muutenkin tästä puuttuu se jokin fiilis, joka parhaissa livelevyissä on. Aikaisempi Live on kivempi, vaikka sekin jättää toivomisen varaa. Parhaat livet löytyvät Archives-boksilta.
Minulle Gabriel ja Collins ovat yhtä hyviä (tai huonoja) laulajia, ihan miten vaan. Ei minusta Collinsin laulu tässä yhtään häiritse. Hassua on sen sijaan se, että Collins yrittää tällä levyllä jäljitellä Gabrielin laulutapaa niin selkeästi.
Mun mielipide asettuu tämän suhteen johonkin JiiPeen ja Januksen väliin. Kyllähän tämä vähän steriili ja mekaanisen oloinen livelevy on. Ja alkuperäistä Supper's Readya ei voita mikään. Ei tämä kyllä missään nimessä huono ole. Paljon todella loistaviakin hetkiä löytyy. Tällä repertuaarilla se on lähes itsestäänselvyys! Brufordin ja Collinsin rummuttelu Cinema Showssa on mahtavaa. Niin ja se aikaisempi "Live" ei todellakaan ole turha. Se esittää hienosti nuoren ja energisen Genesiksen aikana jolloin touhussa oli mukana vielä mukavaa rosoisuutta. Arvosana Seconds Outille: 8
En osaa oikein sanoa, että onko Supperi parempi tällä livellä vai originaalina.Olen vasta hiljattain oppinut paremmin ymmärtämään koko eeposta ylipäätänsä.Mutta joka tapauksessa Seconds Out on erittäin vahva live.Harmi että Hackett jätti yhtyeen kesken levyn viimeistelyn.
Kylläpä kuulostaa hienolta tämä 1973-2007 live boxissa julkaistu uusi remasteri Seconds Outista.Hieno on myös Live at the Rainbow 1973.Archives boxillahan oli muutama kappale tuolta keikalta,mutta nyt bonarilevyllä se on kokonaisuudessaan.
Itse en ole koskaan ostanut yhtään remasteria, joka olisi OIKEASTI kuulostanut huomattavasti alkuperäistä paremmalta. Voi tosin olla, että sävelkorvani ei ole tarpeeksi "absoluuttinen". ;)
Usein remasterit on kompressoitu täysin piloille. Esimerkkejä on lukemattomia, mutta Dire Staits: Love Over Gold on yksi todella varoittava esimerkki vaan tuhansista. Vinyyleillä yleisesti ottaen on paras äänenlaatu mielestäni edelleenkin.