Moi anonyymi! » Login | Social login | Uusi käyttäjä

Present : Triskaidekaphobie

Kcrimso kirjoitti noin 16 vuotta sitten (4 kommenttia)
Univers Zerosta lähteneen kitaristi Roger Trigauxin perustaman Presentin ensimmäinen levy. Tyylillisesti ollaan melko lähellä Univers Zeroa eli tummasävyisestä instrumentaalisesta avant-progesta on tässäkin kyse. Triskaidékaphobie on kuitenkin sähköisemmän kuuloista kuin ensimmäiset UZ-levyt ja perustuu myös enemmän melko minimalistiseen toistoon ja hitaasti kehittyviin musiikillisiin kaariin. Tämä voi tuntua joistakin kuuntelijoista tylsältä, mutta minä tykkään. Ainakin oikeassa mielentilassa. Mainio levy. Arvosana: 8

+/- saldo : 0 |

    Jammo kirjoitti noin 15 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Oivallista instrumentaalia arkielon vastapainoksi. Arvosana : 9

    Kcrimso kirjoitti noin 9 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Kuulosti paremmalta kuin muistinkaan. Ehkä tämä on peräti ysin arvoinen sittenkin.

    Proffa kirjoitti noin 9 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Joo, hyvältä tämä kuulostaa kyllä.

    Kcrimso kirjoitti noin 2 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Present: Triskaidékaphobie (BE, 1980)

    Triskaidékaphobie on belgialaisen Presentin ensimmäinen studioalbumi.

    Kitaristi Roger Trigaux oli yksi synkkää kamarimusiikkimaista avantprogea soittaneen Univers Zeron perustajajäsenistä. Univers Zeroa dominoi kuitenkin vahvasti yhtyeen pääasiallinen säveltäjä rumpali Daniel Denis. Trigauxin sävellykset, ja etenkin kitarointi, jäivät Univers Zerossa niin pieneen rooliin että mies jätti Univers Zeron vuoden 1979 Heresie levyn jälkeen ja perusti oman yhtyeensä Presentin.

    Ilmeisesti Trigauxin ja Denisin välille ei syntynyt tästä käänteestä liikaa kitkaa sillä Denis soittaa rumpuja Presentin debyytillä ja mukaan otettiin myös Univers Zeron ensimmäisellä levyllä soittanut basisti Christian Genet. Kvartetin täydentää pianisti Alain Rochette joka soittaa hieman myös syntetisaattoreita.

    Tyylillisesti Triskaidékaphobie (triskaidékaphobie tarkoittaa numero 13 pelkoa mikä on samalla hauska viittaus Univers Zeron debyyttiin joka tunnetaan myös nimellä 1313) muistuttaa melko paljon Univers Zeroa eli tummasävyisestä instrumentaalisesta avantprogesta on on kyse. Triskaidékaphobien sävellykset sisältävä enemmän toistoa kuin Univers Zeron musiikki, mutta hieman Magman mieleen tuovan suorastaan hypnoottisen jumituksen vastapainona tai ehkä oikeastaan kylkiäisenä levyllä on myös runsaasti huolellista ja suorastaan sinfonista teemojen kehittelyä.

    Soinniltaan Triskaidékaphobie on sähköisemmän kuuloista kuin ensimmäiset UZ-levyt ja pääosassa on Trigauxin sähkökitara.

    Ehkä hieman yllättäen sähkökitaran suuremmasta roolista huolimatta Triskaidékaphobie kuulostaa hieman kepeämmältä kuin Univers Zeron ensimmäiset levyt. Tämä johtuu pääosin siitä että Univers Zeron paksuina mattoina usein soivat puhaltimet ja urkuharmooni on korvattu Triskaidékaphobiella Rochetten kepeästi, mutta aina määrätietoisesti soivalla rytmisellä pianon soitolla. Kiinnostava kyllä 80-luvun edetessä ja etenkin 90-luvulle tultaessa osat vaihtuivat sillä Presentin musiikki muuttui pikkuhiljaa yhä raskaammaksi ja raskaammaksi Univers Zeron ilmaisun muuttuessa samaan aikaan kevyemmäksi ja ilmavammaksi.

    Triskaidékaphobie sisältää vain kolme pitkää kappaletta joista ensimmäinen "Promenade Au Fond D'un Canal" täyttää 19 minuutisena koko A-puoliskon. B-puolelta löytyy vielä yksi 15 minuuttinen sävellys "Quatre-Vingt Douze" ja lyhyt kolmiminuuttinen "Repulsion". Lyhyt päätösraita on merkitty Trigaux, Genetin ja Denisin nimien alle, mutta muuten kaikki musiikki on Trigauxin säveltämää. Albumin kohokohta kuullaan hitaasti kehittyvän, mutta mielenkiintoisesti polveilevan A-puolen eepoksen loppupuolella jossa Trigauxin sähkökitara ulvoo kuin tuskainen eläin. Myös erittäin kiivastempoinen ja intensiivinen "Quatre-Vingt Douze" on vaikuttava kappale ja sisältää virtuoosimaista pianon Rochettelta ja vaikuttavaa rumpalointia Denisiltä.

    Vaikka Triskaidékaphobien musiikki on synkähköä ja usein teknisesti monimutkaista on se avantprogen standardeilla kuitenkin suht helposti lähestyttävää kuunneltavaa. Sävellykset etenevät jouhevasti eikä mihinkään sekopäisiin improvisaatioihin tai täysin äkkivääriin irrotteluihin lähdetä.

    Triskaidékaphobie on ehdottoman suositeltavaa kuunneltavaa kaikille tummasävyisen instrumentaalisen progen ystäville ja etenkään Univers Zero -fanien ei kannata missään nimessä ohittaa levyä. Uskoisin että levy tarjoaa tarttumapintaa myös King Crimsonin uskaliaimmille kuuntelijoille. Presentin seuraavaa studioalbumia saatiin odottaa aina vuoteen 1985 asti, mutta pitkä odotus oli sen arvoista sillä tuolloin ilmestynyt Le Poison Qui Rend Fou onnistuu petraamaan hieman tästä hienosta debyytistä.

    Paras biisi: ?Promenade Au Fond D?un Canal?

    ****½

    Lisää luettavaa vuoden 1980 parhaista levyistä: https://pienemmatpurot.com/vuosi-vuodelta-parhaat-levyt-1980-sijat-1-10/