Yes : Going for the One
Hieno levy ja tuulahdus raikasta ilmaa tunkkaisen Relayerin jälkeen. Suosikkini on ehkä Turn Of The Century, mutta levyssä ei heikkoja hetkiä ole. Nimibiisin slide-kitara oli mukava yllätys ja Howe olisi saanut minun puolestani soittaa sitä useamminkin. Soundit ovat kyllä hieman liian diskanttiset.
+/- saldo : 0 |
Vahva kokonaisuus vaikken nimibiisistä hirveästi välitäkään. Sanoitukset siinä tosin ovat hilpeät. Awaken on yksi Yesin hienoimmista kappaleista ja oikeassa mielentilassa suorastaan tyrmäävän kaunis. Allekirjoitan Januksen kommentin soundeista. Arvosana: 9
En ole koskaan tykännyt tästä levystä, nimibiisi on ärsyttävyydessään yksi bändin karseimpia biisejä. Jopa Tormato on paljon parempi levy.
Kyllä tämä taustalla menee ja joskus jopa keskittyneemminkin kuunnellen, vaan en nyt muista olisiko koskaan sellaista tapahtunut. Siinä olen kyllä Januksen kanssa samaa mieltä että Relayerin kaameuden jälkeen tämä levy kuulostaa kevyen ilmavalta, vaan ehkä todella hieman ylärekisteriin viritetyltä. 8
Going for the one ja Relayer ovat minulle ne Yesin varhaisemman tuotannon mielekkäimmät levyt, koska niissä on a) biisejä ja b) pyrkimys jollain lailla uudistua tai ts. seurata aikaansa. Tormato oli ihan hirveä tekele joka olisi saanut jäädä tekemättä... Kasi tälle levylle joo.
Lerxst, meinaatko että Close To The Edgella, The Yes Albumilla ja Fragilella ei ole a) biisejä b) uudistumista edellisiin levyihin nähden? itse näkisin niin että Yes uudistui ja kehittyi jatkuvasti ekasta levystä Relayeriin asti. Going For The One oli jo jarruttelua ja tavallaan jossain määrin paluuta Fragilen pienimuotoisempaan ja yksinkertaisempaankin ilmaisuun. Aikansa seuraamista kyllä siinä mielessä että musiikillinen ilmapiiri alkoi olemaan tuossa vaiheessa aika kielteinen edellisten levyjen eeppisyydelle ja kokeilullisuudelle. Going For The One on hyvä levy, mutta ensimmäinen jossa sanoisin Yesin laskelmoineen.
Joo, sitä meinasin... Arvasin että joku tarttuu tuohon sanomaani :D Nimenomaan punk-aikakauden vaikutuksen alaisena tekemisistä näytti tulevan kuitenkin ihan hyvää jälkeä, se oli tarkoituksena omassa kommentissa...
Huippulevy, ihan Yesin kolmen parhaan albumin joukossa mielestäni. Levyllä ei yhtään heikkoa lenkkiä. Itse tykkään nimibiisistäkin... hauska ralli. Arvosana: 9
Ilmeisesti vähän mieliala kysymys toi nimibiisi. Nyt kun kuuntelin viikonloppuna niin sehän kuulosti taas varsin mainiolta. Rokkaa ainakin kivasti.
Kolmen mestariteoksen jälkeen GFTO päätti Yesin luovimman kauden, mutta onhan tämä silti hienoa musiikkia. Awaken etenkin.
