Van Halen : OU812
JiiPee kirjoitti noin 16 vuotta sitten (8 kommenttia)
OU812:n produktiotahan on aina haukuttu, kun Eddien kitarointi oli miksattu niin pohjalle. Kohtuullisen kiva ja melodinen albumi, ja Hagar vetää biisit komeasti. Kokonaisuutena ei ehkä kuitenkaan ihan täysin onnistunut ja Hagarin ajan huonoin levy. Mine All Mine miellyttää ja When it's Lovehan oli valtava slovarihitti. Arvosana: 7
+/- saldo : 0 | Tweet
Levy tuli aikoinaan kannettua divariin, mutta pidin tästä enemmän kuin edeltävästä levystä. Katsotaanpa...Source Of Infection, Finish What Ya Started ja Black And Blue taisivat olla parhaasta päästä. Tiedä siitä muhkeammasta soundista - muistaakseni bassoa olisi saanut olla enemmän. Hagar on ammattitaitoinen laulaja, mutta on Rothiin verrattuna karismaton.
Mielestäni Hagar on selkeästi parempi laulaja, Ja en tosta karismastakaan tiedä... ei noi DLR:n naamanvääntelyt, hyppelyt, permanentit ja punaiset nahkahousut levyllä kuitenkaan kuulu. ;)
DLR toi Van Haleniin sellaisen hyväntuulisen meiningin, joka oli mielestäni aika tärkeä elementti.
No joo, makuasia tietysti. Ja onhan noi vanhat Halenit hyviä, jos ottaa ne sellaisena vähän camp-juttuna.
Tämän levyn nimi oli muuten suoraa vittuilua Nokian neljävitosta perskannikkaan bändistä saaneelle David Lee Rothille, jonka 1.soololevyn nimi oli "Eat 'em And Smile".
OU812 = "Ou You Ate One Too."
Kas, aina oppii uutta.
Mine All Mine on mahtava biisi. Tässä nuorten poikien energistä menoa vuodelta 1989 (Tokyo Dome, Japan). Ihan hauska kasarivideoksi, kunhan unohtaa Hagarin ehkä "lievän", mahdollisesti kokaiinin? aiheuttaman yliaktiivisuuden ja järkyttävät byysat. :D
Tässä tuo ehkä jopa vähän lälly, Journeymainen hittibiisi When it's Love, samalta keikalta. Myöhemmillä rundeilla Eddie vetää tuon syntikkaosuuden kitaralla.