Radiohead : Kid A
Kcrimso kirjoitti noin 15 vuotta sitten (7 kommenttia)
Radioheadin mestariteos. Todella upea levy. Krautrock-henkinen The National Anthem sykähdyttää etenkin. Arvosana: 10
+/- saldo : 0 | Tweet
Paikoin tosi viehkoa nypytystä, todellakin. Krautti on ilmeinen esikuva. Neu! ja Faust tulevat mieleen varsin nopeasti , Can vähempi. Arvosana : 8,5.
On tää vinyyli sentään 10". 2 biisiä per puoli... Noihan pyytää Discoqsessa minimissään 68e käytettynä. Näitä jos olis ostanut 10 000 kpl niin olisi varakas mies..
On tää yks kolmesta bandin parhaasta. OK Computer ja In Rainbows on ne kaksi muuta. Nuo mulla on ja ne riittää.
On tää yks kolmesta bandin parhaasta. OK Computer ja In Rainbows on ne kaksi muuta.
Nuohan ne kolme parasta ovat. Järjestystä en osaa päättää. Ehkä Kid A on kovin. Ok Computer joka tapauksessa vasta kolmantena.OK Computerin menestyksen jälkeen Radiohead olisi voinut tehdä helppoa rahaa tehtailemalla loputtomiin OKC-jatko-osia (vähän niin kuin Muse on jämähtänyt jo aikoja sitten ja muuttunut itsensä karikatyyriksi). Sen sijaan bändi muutti suuntaa suhteellisen radikaalisti yhä kokeellisempaan suuntaan ja mukaan tuli melko selkeitä krautrock-vaikuteita. Tässä vaiheessa Radioheadista ei voi enää puhua mitenkään pelkkänä kitararockina. Instrumentit valitaan tarpeen mukaan biisi kohtaisesti eikä joka kappaleessa välttämättä tarvita lainkaan esim. kitaraa. Mukaan on tullut myös jonkin verran sekvensoituja rytmejä (mutta niitähään ei onneksi tungeta joka biisiin) jotka kuulostavat mukavan rupisilta ja orgaanisilta. Samaan retroilta ja moderneilta. Itseasiassa koko levy on jännä yhdistelmä retroa ja uutta soundia.
En ole ihan varma että onko tämä Radioheadin paras levy (In Rainbows antaa kovan vastuksen), mutta ainakin tämä on ehdottomasti yhtyeen kokeellisin ja progressiivisin levy.
The National Anthem on minusta yhtyeen paras yksittäinen biisi. Aivan mahtava krautrock-revittely! Kappaleen kruunaa freejazzmainen osuus jossa kuullaan Gary Windomainen saksofoni-törinä. Toinen levyn kohokohdista on alakuloinen, mutta samaan aikaan varsin majesteettinen How To Disappear Completely. Maaginen kappale. Heikkoja raitoja levyllä ei minusta oikeastaan ole. Yksi 2000-luvun hienoimmista levyistä!
En ole koskaan kuunnellut Radioheadiä, joten yritin kuunnella tätä. En päässyt yritystä pidemmälle, Pitänee huomenna kokeilla tuota OK Computeria, jos se kerran on aivan erilaista musiikkia.
Jos Jimi tykkäät että on meno päällänsä, niin jätä Radiohead arkipäiville. Viikonloppua ei kannata synkistää tällä bandilla.
Jimi, ei se AIVAN ERILAISTA ole.