Hezzu kirjoitti noin 19 vuotta sitten (0 kommenttia)

Sun Pampas festivaalit valtasivat Ylivieskan 15:ttä kertaa. Monenmoista musiikkitarjontaa oli luvassa sekä lapsille että myöskin "vähän" varttuneemmille. Festivaalien mielenkiintoisin yksittäinen tapahtuma oli varmaankin lauantai-iltaan ajoitetut YRMY:n (Ylivieskan rytmimusiikin ystävät) bileet, joissa esiintyi monia aika päiviä sitten kuopattuja bändejä yhdistyksen 25-vuotisjuhlan kunniaksi.




Festivaalit starttasivat jo alkuviikosta kun oman alansa ammattilaiset Marzi Nyman (kitara), Harri Rantanen (basso), Anssi Nykänen (rummut) ja Antti Kleemola (koskettimet, laulu) opastivat nuoria soittajanalkuja instrumenttiensa saloihin bändikurssin muodossa. Samanmoinen bändikurssi oli järjestetty jo edellisenäkin kesänä. Opettajat eivät tyytyneet pelkästään opetustyöhön, vaan heillä oli myös oma keikkansa torstai-iltana Viihderavintola Mustaleskessä. Heitähän täytyi mennä kuuntelemaan! Ja varsin maittava meininkihän siellä kapakissa oli. Bändi soitteli pääsääntöisesti covereita, mutta tuli siellä yks Marzin (?) omakin biisi. Biisilistalta löytyi ainakin Jimi Hendrixiä (useammankin biisin verran), Bob Dylania, James Brownia, Stevie Wonderia, Princeä, Little Richardia ja Earth, Wind & Firea ja ties mitä muuta. Erityisesti Hendrixin biisit nostattivat tunnelman kattoon. Näissä ralleissa bändi pääsi irrottelemaan oikein kunnolla, mutta shown varasti tietenkin nimenomaan Marzi antaumuksellisella eläytymisellään soolojensa aikana. "Funk you!" -paitaan sonnustaunut Antti Kleemola puolestaan pääsi parhaiten tunnelmaan bändin soittaessa funk- ja soulnumeroita, tottakai! ;-) Keikan loppumetreillä kuultiin toki myös Anssi Nykäsen rumpusoolo.




Bändikurssilaiset pääsivät esittämään viikon aikana opittuja taitojaan perjantai-illan ulkoilmakeikalla. Erilaisia kokoonpanoja taisi esiintyä kaikenkaikkiaan 12, joskin samat hemmot ja hemmottaret olivat useammassakin kokoonpanossa mukana. Yleisesti ottaen esitykset menivät varsin mukavasti, pientä varovaisuutta oli toki havaittavissa ja kovin antaumuksellisia esiintymisiä ei nähty. Poikkeuksen teki eräs tyttönen, jolla oli mukavan rohkea punkmainen asenne laulussaan.




Bändikurssilaisten jälkeen esiintyi vielä paikallinen Devon-orkesteri, joka soitti jonkinlaista metalliin päin kallellaan olevaa asennemusiikkia. Tai siis laulajalla ainakin tuntui uhoa riittävän ;-)




Illemmalla suuntasin sitten kulkuni vielä Ravintola Myllyrantaan. Terassilla esiintyi aluksi yhden miehen orkesteri Simodeus, jonka missasin kuitenkin lähes täysin. Pienen tauon jälkeen samaisen esiintymisareenan valtasivat laulajatar Anne Vihelä ja Jeavestone-yhtyeestä tuttu kitaristi Jukka Kääntä. Tämä duo esitti akustisesti monenmoisia rokkiklassikoita Carole Kingistä Beatlesiin ja uudempaakin tavaraan.




Hieman myöhemmin terassilla esiintyi myös jonkinlainen Elvis! Eh?




Sisätiloissa puolestaan kuultiin bluesia. Sitä olivat esittämässä ylivieskalais-kalajokinen Hidalgo & Casey's Case -orkesteri. Varsin mukavasti vetivät menemään, erityisesti huuliharpisti revitteli hienosti!




Lauantai-iltana olivat sitten luvassa nuo odotetut YRMY:n bileet. Yläilmoissakin oli bileet huomioitu ja ukkonen päräytti sateineen paikalle juuri vähän ennen shown alkamista. Illan aikana kuultiin viittä eri bändiä, jotka elivät kulta-aikaansa (?) joskus 70-luvun lopulla ja 80-luvulla. Lavalla vilahteli useitakin tutun näköisiä naamoja, mutta nämä bändit olivat itselleni entuudestaan tuiki tuntemattomia yhtä poikkeusta lukuunottamatta. No yrittäkee ymmärtää, mie rupesin tajuamaan mistään mitään vasta joskus 80-luvun lopulla! ;-)




Ensimmäisenä lavalle asteli bändi nimeltään Charlie Group, joka soitteli pääosin covereita, yksi omakin biisi niillä taisi olla. Hienoiten pärähti ilmoille ehkäpä Freen "Wishing Well".




Illan toinen bändi oli Jester, joka soitti jonkinlaista Thin Lizzy -henkistä hevahtamaa musiikkia. Jotain southern rockiin viittaavaakin esittivät. En ole varma esittivätkö omia biisejä, osa oli ainaskin jotenkin tutun oloisia (?). Bändin laulajalla oli hyvä materiaaliin sopiva ääni, jeah.




Sitten oli vuorossa illan eniten odottani bändi eli No Hope. Bändi esiintyi vuoden 1985 kokoonpanossaan eli triona, laulaja Kune ei ollut mukana. Bändi soitti eräänlaista punkin sukuista suomenkielistä rokkia. Osa biiseistä oli omia ja osa oli covereita, esim. eräs Lynyrd Skynyrdin biisi oli sanoitettu suomeksi! Tämän bändin aikana keskityin kuvaamaan niin innokkaasti, että musiikkiin keskittyminen tuppasi hieman ontumaan, mutta mitäs pienistä ;-)




Seuraavana oli vuorossa bändi, joka ei varmaankaan jättänyt ketään kylmäksi. HIC Systeemi soitti punkkia ja tämän bändin laulajalla tuntui olevan asenne kohdillaan. Ehkä vähän liikaakin (?), sillä ns. v**tuilua ja kiroilua kuultiin siinä määrin, että hieman arveluttaa minkälaista palautetta lehdistä saa lukea jälkikäteen, olihan yleisössä nimittäin lapsiakin ja ehkä bändin esiintyminen oli joidenkin mielestä K-18 -luokkaa ;-) Noh, mutta tällaistahan se punkki silloin aikoinaan parhaimmillaan/pahimmillaan varmasti olikin, joten ajankuvaa ainaskin tuotiin hyvin esille! Biisien nimistä jäi mieleen "Yläaste Auschwitch", hmmm.

Illan viimeinen bändi oli 80-lukulaista heviä soittava C.T. Lord. Kameramieheltä oli tässä vaiheessa kuitenkin jo filmi loppu, joten jäätte ilman kuvallista dokumentaatiota. Bändissä soitti osin samoja hemmoja kuin parissa illan aikana jo kuulluissakin orkestereissa, laulaja oli sama hemmo kuin tuossa Charlie Groupissa ja toinen kitaristi oli samainen kuin tuon Jesterin laulaja-kitaristi.

Jees, että semmosta. Illalla tuli vielä pyörähdettyä toistamiseen Myllyrannassa, jossa esiintyi jälleen kerran Hidaldo & Casey's Case blueseineen. Illan toisena esiintyjänä oli näyttelijänä paremmin tunnettu Antti Reini, joka esiintyi yksikseen folk-henkisesti akustisen kitaran ja huuliharpun kera. Ihan positiivinen yllätys ja varsinkin kun hän soitti ihan omia biisejään eikä mitään covereita. Musisointinsa toi jossain määrin mieleen Dave Lindholmin. Illan aikana Reini yllätti myös vierailemalla Casey's Casen rumpalina yhden biisin ajan bändin toisen setin aikana.

Että tämmöiset pienet festarit täällä tällä kertaa. Paljon muutakin olisi ollut tarjolla, mutta ei oikein sellaista johon olisi jaksanut vaivautua paikalle (esim. Popedan ja Cliftersin jätin suosiolla väliin).

ps: YRMY:n biletapahtuma videoitiin kahden kameran toimesta, joten kenties myöhemmin on luvassa jonkinlainen dvd-julkaisu?

Tapahtuman kotisivut: http://www.sunpampas.com