Moi anonyymi! » Login | Social login | Uusi käyttäjä

Jatkonovelli I : Kalervon erehdys

Jake kirjoitti noin 12 vuotta sitten (0 kommenttia)
Kalervon erehdys on Palasokeri.comin ensimmäinen valmistunut jatkonovelli, eli sen kirjoittamiseen on osallistunut useita eri kirjoittajia. Kirjoittajien nimet tai nimimerkit kunkin heidän kirjoittamansa osuuden lopussa. Uuden novellin teko on jo käynnissä, voit osallistua novellien tekemiseen kirjoittamalla sille jatkoa.

"Aion kyllä tehdä sen", raivosi Kalervo kun Hulda huuteli käskyjä kesämökin terassilta. Huldalla oli taas ollut liian vähän tekemistään kesälomallaan ja nyt Kalervo olikin se, joka joutui siitä kärsimään. Vaikka oli sunnuntaipäivä ja useimmat ihmiset muistivat kunnioittaa lepopäivää, Huldalle se ei tarkoittanut mitään vaan tämä oli patistanut Kalervoa kaivamaan matoja jotta Hulda pääsisi illalla ongelle. "Mistä helvetistä minä nyt matoja tähän hätään keksin?", mietti Kalervo. Heinäkuu oli ollut kuivin vuosikymmeniin ja kaikki kastemadot olivat varmasti kuolleet kuivuuteen. Huldan raakkuminen vain jatkui mökin kuistilta, mutta Kalervo ei enää välittänyt. Hän meni liiterin taakse, missä hänellä oli halkopinossa pullo Koskenkorvaa piilossa. Aikaisempina kesinä yksi pullo oli saattanut Kalervolle riittää viikkokausiksi, mutta tänä vuonna hän oli joutunut ostamaan piilopulloja miltei jokaiselta kauppareissulta. Mikä kumma siinä oli kun ihminen ei saa levätä eläkepäivilläänkään? (by Jake 19.01.2002 klo 18:37)

Kohta Kalervo huomasi, että Hinkuhan se sieltä saapui häntäänsä innokkasti heiluttaen. Hinku oli 12-vuotias iso nallekarhun näköinen leppoisa koira, joka myös oli välillä kiusaantunut Huldan komentelusta. Kalervo käänsi päänsä kallelleen ja sanoi haaveillen Hinkulle: "Tuolla jossain kaukana on varmasti paikka, jonne ei kantaudu Huldan raakunta. Mitäs sanoisit Hinku, jos pakataan kassi täyteen murkinaa ja lähdetään katselemaan maailmaa?" Hinku näytti ymmärtävän Kalervon sanoman, haukahti kolme kertaa ja katsoi Kalervoa anovasti. Niinpä kaverukset päättivät, että nyt mennään, etsiköön Hulda rauhassa matojaan! (by Täti 19.01.2002 klo 18:38)

Ja niin lahtivat Kalervo seka Hinku pakoon tyranninomaista naisvaltaa kohti tuntematonta, mukanaan vain pari koiranmakkaraa ja hitunen tulilienta. Kalervo ohjasi kaksikon laheiselle tielle, jota he lahtivat kulkemaan eteenpain. Kohta alkoi horisontin takaa kuulua moottorin parina, ja Kalervo tunnisti viritetyn pappamotskan metelin samantien kuuluvan naapurin Maurin menopelille. Mari kurvaili soratieta kannissa kuin kaki, kuten aina, ja huomatessaan kulkurikaksikon alkoi han innokkaasti vilkuttaa. Moinen huolimaton ajotapa oli talla kertaa turmioksi, silla samalla hetkella kuin Mauri irrotti otteensa menopelinsa tangosta, oli mopo maassa ja Marin naama mullassa. Mauria ei nyt jaksanut tilanne kiinnostaa, vaan han jai nukkumaan tienposkeen nyt kun kerta makuuasennossa oli. Kalervo ja Hinku katsoivat maassa vapaana lojuvaa mopoa, mutteivat huomanneet Huldaa, tata viikinkigladiaattorinomaista karjalaisnaista, joka oli saapunut metsan laitaan valtaisan atraimen kanssa. (by Mikkis 19.01.2002 klo 18:39)

Koska lentopalloilijan urallaan Kalervo oli kuitenkin ollut kuin peikko, hän vaistosi aran tilanteen koiransa ilmeestä. Viime hetkellä hän löysi suojaa, kun huldan hulppea kirves iski kantoon kiinni."Anna poika perse" huusi hulda baritoniäänellään niin kovaa, että kolme tenoriakin hiljeni Helsinki-areenalla. (by Petteri 19.01.2002 klo 18:39)

No kolme tenoria kuitenkin jatkoivat lauluaan ja loppuunmyyty keikka tuotti runsaasti rahaa. Kalervo taas sujahti juuri ja juuri kirveen alta piiloon. Hulda oli raivoissaan. Kalervo ja Hinku katsoivat parhaaksi lähteä juoksemaan niin lujaa kuin vain kuudesta koivesta pääsee. Sata metriä juostuaan Eurokossun vaikutukset kuitenkin alkoivat näkyä ja Kalervon hengitys alkoi muuttua pihiseväksi. "mitäs jos levättäisiin", hän totesi Hinku koiralle. Huldaa ei näkynyt missään. Nälkäkin alkoi jo painaa. Koiranmakkara ei ollut Kalervon mieliruokaa. Siinä he sitten istuivat pellon aukealla kunnes taivaalla välähti jotain...jotain kirkasta siellä liikkui, suoraan etelässä päin.Hinkukin sen huomasi ja rupesi haukkumaan. (by Tuntematon 19.01.2002 klo 18:40)

Kalervo ja Hinku tuumasivat siinä sitten,"että eiköhän mennä kattomaan, mitä siellä on". Kalervo alkoi talsimaan kohti valonvälähtelyä, joka hämärtyvässä illassa alkoi näkyä yhä selvemmin. Kuljettuaan jonkun matkaa Kalervo huomasi Hinku-koiran käyneen kovin hiljaiseksi ja vaisuksi. "mikähän tuota saamarin rakkiakin vaivaa?", pohti Kalervo jatkaessaan matkaa, vaikka omakin olo tuntui vähän ontolta voimistuvaa välähtelyä lähestyttäessä. Yllättäen Hinku pysähtyi ja Kalervokin huomasi pellon reunassa, lähempänä välähtelyn aiheuttajaa, pari omituisen näköistä, pitkiin tummiin takkeihin pukeutunutta hyyppää. "Ei helevetti, mitäs täällä on oikein tekeillä..." Alkoi sankarimme pohtia. (by AP 19.01.2002 klo 18:41)

Kalervo hiipi pellonreunaa lähemmäs. Hinku seurasi häntä hiiren hiljaa häntä koipien välissä. Lähemmäksi päästyään Kalervo huomasi, että paikalla oli kosolti muutakin porukkaa noiden kahden tummiin pukeutuneen oudon kulkijan lisäksi. Valonvälähdyksen Kalervo huomasi tulevan pakettiauton tuulilasista, johon laskeva aurinko heijastui. Kalervo oli edelleen hieman hiprakassa ja tuon mukavan olotilan turvin hän päätti rohkaista mielensä ja mennä kysymään kaljupäiseltä mieheltä että mitä täällä oikein tapahtui. "Kuvaamme uutta radiolinjan mainosta teemalla Men In Black", isomahainen mies vastasi ja jatkoi:" Haluatko tulla koirasi kanssa mukaan mainokseen?" Juuri kun Kalervo aikoi vastata myöntävästi hänen SONERA-liittymällä varustettu puhelimensa alkoi soida. (by Kale 19.01.2002 klo 18:41)

Puhelin soi, Kalervo vastaa; Televirtuaali epätodellisuudessa, hyvää päivää. Puhelimen toisessa päässä olikin Kalervon 89-vuotias äiti joka on huonokuuloinen ja luuli soittavansa johonkin 0700-numeroon ja sulki puhelimen. Mitä opimme tästä ? - Emme mitään. Mutta siitä TV-mainoksesta Kalervo tuumi että miksipä ei - kokeillaan!! Ja niin oli syksyllä uusi TV-mainos nimeltä "Pampers pitää kuivana". (by Kippo Teelamo 19.01.2002 klo 18:41)

Suuren filmitähden elkein Kalervo kutsuu koko kylän (5 maanviljelijää, paikallisen K-kaupan omistajan ja helsinkiläisen pornokauppiaan) Taunon pubiin seuraamaan mainoksen ensiesitystä. Mutta mainos on Kalervolle karvas pettymys. Hänen esiintymisensä jää vain kahteen sekuntiin, joissa hän tyypilliseen tapaansa kaivaa nenäänsä oikein urakalla. Mutta Hinkusta oli tehty mainoksen stara. 14 sekunnin aikana Hinku pelasti lapsen, talutti mummon tien yli ja kerkesi soittaa Radiolinjan liittymällä syntymäpäiväonnittelut naapurikylän Onnille. Esiesityksen jälkeen Hingulle alkaa sataa mainetta ja kunniaa ja ei aikaakaan kun Hinku on kerännyt miljoona omaisuuden. Kalervoa ketuttaa tilanne, sillä hän on pihinä miehenä jättänyt maksamatta koiraverot ja ennelmaksut eikä täten voi todistaa olevansa Hingun omistaja. Kalervo rupeaa suunnittelemaan kavallusta- "miten saan perhanan rakin rahat". (by Lilli & Selina 19.01.2002 klo 18:42)

Kalervo saa hyvän idean. Hän muistaa vanhan opiskeluaikojen ryyppykaverinsa, Pertsan, jonka kanssa tuli monesti vietettyä ikimuistoisia juomakarkeloita ja sammuttua mitä ihmeellisimpiin paikkoihin. Hän opiskeli niihin aikoihin lakia (vaihtelevalla menestyksellä), ja saattaisi tietää hyvän ratkaisun Kalervin ongelmiin Suomen porsaanreikiä täynnä olevasta laista. Niinpä Kalervo kaivoi kainalokotelostaan kännykkänsä ja valitsi Pertsan numeron. "Hingun rahat ovat pian kaikki minun ja Ibiza ja kaikki maailman naiset (paitsi Hulda) odottavat...", Kalervo myhäili tyytyväisenä. Puhelimen toisessa päässä alkoi hälyttää... (by Tomu 19.01.2002 klo 18:43)

Puhelin tuntui soivan ikuisesti. Lopulta kuitenkin käheä miesääni vastasi puhelimee n. Kalervo oli jo pyytämässä anteeksi väärään numeroon soittamistaan, mutta juuri silloin toisesta pääs tä kuului karmeaa hampaiden nirskuntaa. Silloin Kalervo muisti Pertsan narskuttelevansa hampaitansa aina herättyään. "Terve Pertsa!", huudahti Kalervo innostuneena. "Mitä helv.., Kalervo?!" paukautti Pertsa. Kaverukset alkoivat jutustella ja kohta oltiinkin jo asian y timessä. Pertsa kertoi tekevänsä lakihommia, mutta alan harmaalla alueella. Turkulainen mafiamies Göran Holmqvist palkkasi hänet puoli vuotta sitten hoitamaan Göränin apumiehiä pois vankilasta heidän kiinni jäätyään. Pertsa lupasi kuitenkin auttavansa Kalervoa koiraongelmassaan jos vain osaisi. Kalervon olisi sitä varten tultava kuitenkin Turkuun. (by Huge 19.01.2002 klo 18:43)

Sen jälkeen kalervo ampui itsensä ja muut. (by Ernest Hemingway 19.01.2002 klo 18:44)

..mutta huomasikin pettymykseksensä käyttäneensä kumiluoteja, jolloin koko ampumavälikohtauksen tuloksena olikin vain joukko helv***n vihaisia ja kipeitä statisteja sekä valtava jomottava struuma Kalervon päässä! (by KV 19.01.2002 klo 18:44)

" VOI PERKELE " ,huusi kalervo ja survoi samalla haulikkonsa molemmat piiput täyteen ammuksia, noita huulipunapuikon hahmoisia kuolemantuomioita. Radiossa soi Alice In Chains. Näin päättyi Kalervon elo. (by James Joyce 19.01.2002 klo 18:45)

Ammukset senkun viuhuivat läpi Kalervon heittelehtivän ja sätkivän ruumiin. Ne etsivät tiensä vimmalla ulos Kalervon selkätuhdosta, tehden rumaa jälkeä mennessään. Hiekka väistyi ammuksien alta ja ne porautuivat kamaraan. Radiosta loppuivat paristot. Kalervo tunsi selkäpiissään kummaa kutinaa. Kraapskraaps... Mikä tuskainen syyhy! Mitä tämä nyt on, mietti Kalervo tomuisessa mielessään. Kutina kasvoi sietämättömäksi ja Kalervo kurotti vaivalloisesti rapsuttamaan. Hänen voimaton kätensä tapasi johonkin pehmeään ja lämpimään. Mitämitä, kummasteli Kalervo. SIIVET!!! Mutta Kalervohan oli kuollut... (by Systeri 19.01.2002 klo 18:45)

Mutta ei siis kuitenkaan kuollut! "Miten tämä voi olla mahdollista?" ihmetteli Kalervo. Juuri äskenhän hylkäsin elämäni mitä itsekkäimmällä tavalla, eikä `Herra iso Herrallakaan´ole ollut elämässäni mitään arvoa, pakana siis viimeiseen hengenvetoon asti. Ajatusten poukkoillessa Kalervon pienessä päässä, hän alkoikin tuntea käsittämätöntä mielihyvää korvan nipukassa, kainalon kuopassa, polvilumpiossa... Tunne valtasi hänen koko olemuksensa ja pian Kalervo kieriskelikin lattialla naurusta ulvoen kuin pahainen urossusi... Jokin kuitenkin keskeytti Kalervon valtaisan endorfiinipurkauksen kuiskaamalla Kalervon korvaan... (by Riikka vaan 19.01.2002 klo 18:46)

"Psst! Sinua tarkkaillaan, rauhotu hyvä mies." Kalervo käänsi hämillään päätään että mitä nyt? Hänen vieressään seisoi hintelän oloinen, mutta jollakin kumman tapaa hyvin voimakkaan oloinen hahmo, jonka vaatetus toi mieleen... (by Hezzu 09.02.2002 klo 00:06)

..Jeesuksen. Ja Jeesus se olikin, joka oli tullut lentolautasella käymään maassa Uranus-planeetalla sijaitsevalta juutalaiselta siirtokunnalta. Shalom, sanoi Jeesus, onks Maria Magdaleena näkyny, kun olis asiaa noista elatusmaksuista. No ei oo, totesivat sankarimme. Noh, ei se mitään, mutta meillä on kohta bileet yhdellä Marsin kuista, tuletteko messiin, sanoi Jeesus. Niinpä sankarimme hyppäsivät lentolautaselle ja viettivät loppuelämänsä Marsin kuussa kuunnellen kletzmer-musiikkia ja lammaspaistia syöden. Sen pituinen se. (by doc.b.d 17.10.2002 klo 12:16)

+/- saldo : 0 |