k.p.tikka-ri kirjoitti noin 18 vuotta sitten (0 kommenttia)

Tuosta paikallisen wappulehden annista aiheutti erityisesti rattaiden pyörimistä aivokoneistossa vitsi, joka meni osapuilleen näin: Vanhempi pariskunta lähti taajamastaan autoilemaan kohti kirkonkylän palveluja vilkkaasti liikennöityä valtatietä. Aikansa ajettuaan äijä kuulee auton radiosta poliisitiedotuksen, jossa varoitetaan kyseistä tietä ajavia väärää kaistaa vastaantulevasta autosta. Äijä tähän tuhahtaa eukolleen: "Höh! Ei nuo poliisitkaan tiedä mitään! Niitähän on kymmeniä!"

Jotenkin näin julkishallinnon yleisöpalveluammattilaisia sivusta seuranneelle tilanne tuntui enemmän kuin tutulta. Harvase päivä ihmiset sellaisissa paikoissa, kuin sosiaalitoimisto, terveyskeskus, päiväkoti, mielenterveystoimisto, vankila, mielisairaala sekä kirjasto, vain muutaman mainitakseni, törmäävät sellaisiin asiakkaisiin tai työntekijöihin, jotka ajattelevat, alkeellisimpienkin demokratian pelisääntöjen vastaisesti, olevansa oikeassa siinä, kun kaikki muut ovat väärässä.

Oikeastaan tämä on sangen inhimillistä, yksi ja toinenkin jää joskus kiinni tämänsuuntaisista mietteistä, mutta kun tällainen solipsismin praktinen, reaaliaikainen muoto on viimeaikoina yleistynyt melkoisesti altruistisempien lähimmäisiinsuhtautumistapojen kustannuksella noin ihmisten jokapäiväisiä käytäntöjä ohjaavana oletuksena, tapahtuu väistämättä myös törmäyksiä.

Tästä melko yleinen esimerkki nykyään on tämä, että ihmiset eivät luota ollenkaan nk. asiantuntioihin ja näiden, eivätkä näiden esimiesten, kykyyn tehdä oikeita päätöksiä heitä koskevissa asioissa, vaan hankkivat omat, enemmän tai vähemmän muun alan asiantuntijat, manaajat, noitatohtorit tai asianajajat hoitamaan asioitaan itselleen mieleisellä, eli ainoalla oikealla tavalla.

Etenkin asianajajat ovat tässä hommassa hoitaneet leiviskänsä kuntoon: Noin helppoa tapaa netota yhteiskunnalta muka ajamalla vähäosaisten asioita, mutta itseasiassa vain etsimällä pilkkuvirheitä viranomaisten päätösteksteistä, voisi sanoa tälle ammattikunnalle myönnetyksi etuoi-keudeksi painaa rahaa itselleen; Yhteiskunnan maksamasta oikeusavusta on tullut Lain Rahaksi-muuttoliike näiden vesselien käsissä. Siinä tapauksessa, että näiden pykälänkääntäjien hommat todella alkavat vaikuttaa myös oikeuden antamiin tuomioihin, muodostuu instituutio, jota voitaisiin kutsua Oikeuden Osto- & Myyntiliikkeeksi. Ja taas köyhää kusetettiin.

Pisimmälle vietynä tämä johtaa mm. aseistautumiseen, päiväkodillisen lapsia panttivangeiksi ottamiseen tai "minua vastaan rikkoneen" lihamyllyttämiseen, kun "väärinkohdeltu osapuoli" ei tunne muuten saavansa oikeutta itselleen; Kun luottamus oikeudenmukaisuuden toteutumiseen las-kee, otetaan oikeuden käyttö omiin käsiin. Tämähän pätee myös silloin, kun oikeudenmukaisuus on yhtä kuin praktisen solipsismin harjoittajan oma totuus niiden kaikkien muiden totuutta vas-
taan....

Entä jatkossa? No, tilanne senkun vaan pahenee ja laajenee, koska näiden aina oikeassa olevien lois(to)yksilöiden jälkikasvu, joka on onnettomuudekseen saanut aitiopaikan paistatelle tällaisten vanhempien loisteessa, oppii tietysti mallioppimisen kautta samanlaiset tavat toimia ja harjoittaa sosiaalista kanssakäymistä ja ratkaista ongelmiansa: Heti mulle kaikki tänne!

Esimerkistä toiseen: Ajatellaas nyt vaikka modernia työ- tai oikeastaan elinkeinoelämää: Kumpi itseasiassa on parempi vaihtoehto: Yksi äijä tai ämmä kahmaloi hyvällä tuurilla ja pelisilmällä spe-kuloiden itselleen senverta fyffeä, että menee ja pistää 450 000 euroa Lamborghiniin, ja muu kulutuskäyttäytymisensä on sitten verrannollista tähän, vai tollanen, että 25 ukkoa ja ämmää tekee palkkatyötä ja pistää kukin tollaset 20 000 euroa tavalliseen autoon, ja muu kulutuksensa on taas verrannollista...?

No äkkiseltään tietty mieleen tulee, että kyllä toi 25:n vaihtoehto pitelee yhteiskunnassa paljon useampaa leivänkuluttajaa funktionaalisessa suhteessa tähän ruokalajiin, kuin tuo ex pluribus unum-vaihtoehto. Muitakin näkökulmia tietysti on; Voidaanhan esim. hurskaan Soinivaarallisesti, hyvälle oksalle itse päästyään, sanoa, että kyllä se yksi Lamborghini luontoa saastuttaa ja korvaamattomia luonnonvaroja vähemmän tuhlaa, kuin 25 ToyotaFordPeugeotNissania...

Solipsistista nenäänsä pitemmälle ajatellen kyllä piakkoin törmää myös tollasiin yhteiskuntarauhaa koskeviin ajatuskuvioihin, kuin esmes tuohon, kun leipä, kalja, amfetamiini, ym. nykyaikaiset elämisen sekä korvike-elämisen elintarvikkeet todella alkavat rahvaalta käydä vähiin, saako "So watch out! Man next to you is your dinner."- liike nykyistä työpaikka- ja kasinopelikiusaamista konkreettisempiä muotoja, niinkuin rahvaan praktiikkaa läheltä seuranneena voisi olettaa....

Toisaalta eihän siitä tosiasiasta mihinkään pääse, että keskeinen ja tärkein ihmisen liikkeellepavista voimista on juuri ahneus, tuo perverssi kasvannainen eloonjäämisvietin ylärakenteessa. Tämä on niin tyypillinen ja tunnusomainen asia ihmiselle, että tätä voisi hyvin perustein nimittää kaikista ominaisuuksistamme inhimillisimmäksi.

Ehkä juuri näiden seikkojen takia yhteiskunnassa on päädytty nk. moniarvoiseen ratkaisuun, himoittavia objekteja on luotu useita; Kun sitä fyffeä ei ole viisasta inflatoorisista syistä saattaa suuria määriä ihan kaikkien ulottuville, on olemassa muita holistista lähestymistapaa suosivia juttuja, esmes alko, työnteko, parittelu, postimerkkien keräily, seuratoiminta MC Luskeissa Lahta-reissa jne, tässä nyt vain joitakin ensin mieleentulleita vaihtoehtoja mainitakseni. Senkun valitset omasi!

Vielä yksi pieni toivomus; Maailman kaikki solipsistit, liittykää yhteen ja tönikää vain toisianne,
joitahan teille ei tietysti ole olemassakaan, kun tarkemmin ajattelee.....