Moi anonyymi! » Login | Social login | Uusi käyttäjä

Mitä uutta maaseudulla?

k.p.tikka-ri kirjoitti noin 12 vuotta sitten (0 kommenttia)
Ennen niin kaunis, kumpuileva peltomaisema on alkanut paikoitellen pahasti pusikoitua, ennen maisemalle tyypilliset harmaat, kallellaanolevat ladot ovat jo paljolti sortuneet ja nyt ovat vuoros- taan harmaantumassa kallellaan poismuuttaneiden asukkaiden, pientilallisten mökit...No joissakin niistä voi vielä jokunen ukko tai mummo asustellakin, mutta kuitenkin.

Lisäksi kauniin harmoonisen peltomaiseman rumisteiksi etenkin syyskesästä ovat tulleet suuret valkoiset lehmänmunarivistöt, nuo tiiviisti muoviin säilötyt heinäpaalit, joita käytetään ravintona nykymaaseudun tuotantolaitoksista yleisemmissä, nautakarjan keskitysleireissä.

Keskitysleirityyppinen massatuotanto eläintaloudessahan aloitettiin aikoinaan kanaloissa, ja seuraavaksi olivat yleisimmistä kotieläimistä vuorossa siat. Nyt viimeiseksi ovat vuorossa olleet sitten lehmät, kun kaikenkattava, yhä suurempiin ja vähemmän ihmistyötä tarvitseviin yksiköihin
pyrkivä tuotantoideologia on EU:n myötä lopullisesti sisäänajettu myös tänne Suomen maaseu-dulla.

Väkisin tulee mieleen häivähdys vahingoniloa, kun muistuu mieleen buddhalainen ajatus Karman laista; Arvatkaa, mitä ja missä nämä EU:n tehomaatalouden suunnittelijat ja toteuttajat ovat seuraavassa elämässään...?

Väestön jakautuminen on myös mielenkiintoinen tarkastelunkohde niin maaseudulla kuin siinä sivussa koko helahoidossa. Kaikkein pystyvimmät joka paikassa tietysti käyvät kovasti kouluja ja muuttavat Suomessa ensin koulutusta antaviin asutuskeskuksiin, sen jälkeen syvälle etelän megalomaanisiin kasvukeskuksiin, ja sieltä kaikkein pyrkyreimmät vielä eteenpäin ulkomaille jne: Tästähän silmiinpistävimpänä esimerkkinä juuri nyt on Keskustapuolue, tuo tunkion takaa taajamiin taannoin muuttanut pyrkyrikonservatiivisto, ja etenkin sen terävin huippu, Väyrynen & Aho älyttömine ulkomaanutopioineen; Ja näiden pitäisi olla kansan edustajia?

Kun tätä ajatellaan eräänlaisena pystyvien ja aikaansaavien ihmisten pyramiidina ja nykyään vallallaolevan omaneduntavoittelun ideologialla vahvasti ryyditettynä, alkaakin helposti paljastua, minkätakia jossain kehäkolmosen ulkopuolella menee huonosti. Sinnehän on taajama taajamalta, aste asteelta jäänyt vähemmän ja vielä vähemmän naheva porukka! Ja kun esimerkiksi juuri tarjollaolevan työn suhteen vallalla ovat samat kriteerit ja vaatimukset kummallakin puolella sitä kehäkolmosta, on asia aivan selvä. Niin, paitsi pyramiidin yläpäässä; Täältäkäsin ei ymmärrys ymmärrettävistä syistä oikein yletä landelle takaisin.... Do your best & leave the rest!

Maaseudulla tietysti työn ja vapaa-ajan jako on sangen mielenkiintoinen asia: Megalomania-ideologian mukaisia karjan keskitysleirejä hoitelee japanilaisen pääministerin tarmolla ympäri vuorokauden, sukupolvenvaihdoksesta koomaan, useasti vain yksi kylän hyljeksityin (kuka nainen olisi niin hullu, että lähtisi partneriksi moiseen burn-out-sirkukseen?), mutta kohtalaisen aikaansaava poikamies, jolta ei ole sisu-tyyppistä pirstomielisyyttä eikä uskoa maatalouselinkeinon herrojen paskapuheisiin puuttunut.

Toinen joukko on edellämainitut vanhat ihmiset, eli peltonsa ja ammunsa paketoimaan houkutellut maaseutuköyhät, joiden eläkeratkaisu on havaittu tukiaisia edullisemmaksi. Oikeastaan tätä joukkoa voi sitten jatkaa muiden elinkeinojen harjoittajilla, jotka jostain syystä ovat joutuneet, tai jopa halunneet asumaan maaseudulle.

Kolmas, hulvattomin lössi on sitten työiässä olevat peräkammaripojat, jotka ovat perustaneet keskenään keppana- ja kiljurinkejä, jotka kokoutuvat toistensa luokse aina sitä mukaa, kenellä milloinkin sattuu korvauspäivä olemaan, tai kiljupati valmistumaan. Muita aktiviteetteja tällä työvoimareservillä on esim. mopolla ajaminen, tv:n katselu ja käteen vetäminen. Periaatteessa tällainen elämäntapa-drop-out-ismi voisi olla rennon mukava vaihtoehtoinen elämismalli, mutta protestanttisen etiikan ryydittämä perimä on tehnyt monista näistä ihmisistä ennenpitkää ahdistuneita, depres-siivisiä suikkarikanditaatteja ja mielenterveyden avohoidon potentiaalisia työkohteita.

On ikävää huomata, ettei täällä, kuten ei kylläkään myöskään muualla palkkatöistä varastomiehiksi ja -naisiksi syrjäytyneen rahvaan keskuudessa ole yleistynyt itsensä sivistämiseen esim. maailmankirjallisuuden klassikoita lukemalla yms. kulttuuritoiminnalla, tähtäävä elämäntapa. Tällainenhan avaisi ihmisille uusia, aivan huikeita vaihtoehtoisia elämäntapoja pois yksityistetyn kulutusyksikön ahtaaksikäyneistä raameista, henkisestä teletappismista.

K.P.Tikka-ri, tarkkailija

+/- saldo : 0 |