Moi anonyymi! » Login | Social login | Uusi käyttäjä

Hallitun rakennemuutoksen jakojäännös

k.p.tikka-ri kirjoitti noin 12 vuotta sitten (1 kommenttia)
Termi "hallittu rakennemuutos" tuo aikuisväestölle mieleen Ilkka "Läsäposki" Suomisen turpean naaman sekä 80-luvun poliittisen liturgian, josta käsite on kotoisin. Mitä se sellainen hallittu rakennemuutos oikein tarkoitti, siitä asiasta voi muistiaan piristää parhaiten kuuntelemalla Ismo Alangon soolotuotannon alkupään biisin Suomi putos puusta, siinä se on monin käytännön esimerkein hauskasti kerrottu.

Mutta mikäs tämä hallitun rakennemuutoksen jakojäännös sitten on? Termi "jakojäännös" on useimmille Elon laskuoppia aikoinaan peruskoulussa opiskelleelle matematiikan alkeista tuttu juttu: Kun jakolasku ei mennyt tasan, eikä murtolukuja vielä oltu opeteltu, jäi laskusta tämä jakautumaton osa, jakojäännös: Esimerkiksi jos 5 jaetaan 2:lla, niin saadaan 2, ja jakojäännöstä 1. Et sillai. Tästä onkin helppoa johtaa ajatus hyvinvoinnin jakautumiseen hallitun rakennemuutoksen metodeilla, tai oikeammin ihmisten jakautuminen hyvinvoinnilla, ja siitä saatavaan tulokseen, joka ei mennytkään tasan, jäi se jakojäännös, joukko ihmisiä, joille ei enää hyvinvointia riittänytkään, hallitun rakennemuutoksen jakojäännös.

Ensikertaa tämä termi juolahti mieleeni joskus ammoin pohdiskellessani jokakeväistä keskiasteen opiskelupaikkojen hakuruljanssia ja sen tuloksia sitten syksyllä: Nyt, kun ihmiset joutuvat läpikäymään jos minkäkin sorttisia soveltuvuustestejä, on tuloksena myös, kas kummaa, alati suureneva joukko kohta mihinkään SOVELTUMATTOMIA ihmisiä, siis taas sitä jakojäännöstä.

Ja kun tämän käsitteen koulutusputkesta kerran keksin, huomasin pian, yllätys-yllätys! että sehän on täsmälleen sama juttu menossa työmarkkinoilla, sairaanhoidossa sekä sosiaalialan monissa palveluissa, vuokra-asumisessa, viimein jopa pankkipalveluissa! Yhteiskunnan pitkäänjatkunut trendi on erikoistuminen, ja kun SINÄ et täytä MEIDÄN kriteereitämme, sinä et tänne sovellu, sinä olet jakojäännöstä, hallitun rakennemuutoksen jakojäännöstä.

Otetaanpa mainio esimerkki, mielenterveyden hoitopalvelut: Tulosvastuullista säästämistä on teema ja toteutus avohoitopainotteisuus. Vähennetään sairaalapaikkoja 80%, siirrytään avohoitopalveluihin, joihin ei kuitenkaan resurssoida paljon paskaakaan. Ja viime- sekä myös ensikädessä vastuuta siirretään sairastajalle itselleen (ja hänen omaisilleen) sairauksissa, joihin olennaisena osana kuuluu sairaudentunnottomuus ja/tai avuttomuus.

Yleisin mielenterveyden avohoidon muoto on nk. "toimenpiteetön avohoito". Tämä on erittäin laaja terapiamuoto, joka sulkee syleilyynsä kaikki kotikulmiesi kadut & polut: Niitä senkun mittaat vaikka vuorokaudet ympäriinsä, ihan oman suunnitelman ja aikataulun mukaan! Sitten on päivätoimintaosastoja; Joo, ne on niin täynnä asiakkaita, ettei niissä mahdu edes taskua kaivamaan. Ja tokihan on avohoidon terapiapalveluita; Kyllä-joo, yleensä tapaat niissä nk. burn-out-terapeutin, joka ei suinkaan tarkoita, että hän hoitaisi burn-out-asiakkaita, vaan sitä, että hän itse jää huomenna burn-out-lomalle "toistaiseksi". Onhan toki sairaalapaikkojakin, jopa suljettuja osastoja: Niihin et tosin pääse kuin kirveellä; Vankimielisairaalaan on nääs pakko ottaa sinne ohjatut asiakkaat.....

Normaalin mielisairaalamme ylilääkäri on huumorimiehiä: Hänen mielestään siinä, että tässä sairaalassaan on niin vähän paikkoja, on todellakin jotain tragikoomisella tavalla hupaisaa; Sehän pistää asiasta päättäneet entiset sairaanhoitopiirin kuntainliiton jäsenkunnat nyt todella vastuuseen päätöksistään: Käytännön avopalvelujen toteuttamisen tielle, pakolla...

No mutta takaisin yleisemmälle tasolla: Mitäs tapahtuu, kun jakojäännösjoukko suurenee ja suurenee? Kun on kyse prosenteista ihmisiä, puhuttiin syrjäytymisestä. Kun on kyse yli kymmenestä prosentista, aletaan huolestua syrjäytymisongelmasta. Entä, kun kyse onkin useista kymmenistä prosenteista? Herää kysymys, KETKÄ oikeastaan ovatkaan syrjäytyneitä ja MISTÄ? ...Eihän vaan päättäjät ihmisistä?

Eli nyt viimeistään siinä vaiheessa, kun tuotanto joutuu täydellistämään automaatiota myös kulutuksen puolelle, eli kun ihmisillä ei ole enää varaa kuluttaa, täytyy kehittää koneita myös kuluttamaan toisilla koneilla tuotettu tavara, on ihmisten, tämän hallitun rakennemuutoksen jakojäännöksen, aika vetäytyä takaisin maalle viljelemään perunaa ja lukemaan maailmankirjallisuuden mestariteoksia, sekä harjoittamaan leppoisaa sosiaalista kanssakäymistä eri muodoissaan, lukuunottamatta shoppailua.
Kauko, varastomies


+/- saldo : 0 |

    Jammo kirjoitti noin 12 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Tätä ilmiötä kutsutaan kehitykseksi ja tulevaisuudessa historiaksi.