Opeth, Ankkarock 5.8.2006
Lerxst kirjoitti noin 18 vuotta sitten (2 kommenttia)
Terveisiä Ankkarockista! Käytiin pikavisiittinä katsomassa Opeth. Aurinko paistoi ja porukka örisi hyvässä päiväkännissä kaljakarsinassa, josta käsin aika hyvältä paikalta keikka tuli katsottua samalla nauttien maailman kalleinta koffia (5 euroa ja suoraan tölkistä). Viimeiset pari biisiä puistolavalta kantautui PMMP:tä, jonka esitys ei muuten ollut lainkaan hassumpi, näin parin viimeisen biisin perusteella siis.
Opeth aloitti suurinpiirtein tasan 19:30 alustuksenaan screeniltä nähty erittäin typerä Åkerfeldtin pikahaastattelu (haastattelijan typeryyttä siis), jonka jälkeen Jone Nikula spiikkaasi bändin lavalle. Pienen alkunauhan jälkeen setti alkoi.
Soundit parissa ensimmäisessä biisissä olivat aika sekaisin, ja mikserikoppi sekoili kitaroiden äänenvoimakkuuskokeiluillaan harmittavasti. Loppukeikan ajan soundit toimivat paremmin, mutta kitarat olivat äärimmäisen epäbalanssissa, oikeastaan vain Åkerfeldtin kitara kuului. Rumpali joko soitti epätarkasti tuplabassariosuudet, tai sitten nekin olivat epätasapainossa, sen verran paljon "pykimistä" tuli ainakin Grand Conjurationin aikana, joka oli muuten aloitusbiisi.
Keikka tuntui olevan bändille sellainen kevyt väliveto, vaikka hyväntuulista kuivaa huumoria lavalta satoi yleisön sekaan. "We are the Backstreet Boys of death metal", joka ei ollut muuten hassummin sanottu...
Ihan mukavahan tuo oli katsella, mutta fiilis oli kaukana esimerkiksi Tavastian keikasta taannoin. Keikka oli lyhyt minun makuuni, nippa nappa tunnin mittainen. Encorea ei tullut, vaikka olisivat voineet soittaa esim. Ghost of Perditionin, joka on jäänyt itseltäni ainakin livenä kuulematta. Settilista oli suurin piirtein seuraavanlainen:
1. Grand Conjuration
2. The Amen Corner
3. Leper Affinity
4. Closure (sisälsi aika pitkän jamitteluosuuden, Hendrixiä mukaillen)
5. Deliverance
Kamera ei ollut mukana, joten kuvia ei tullut mukaan tällä kertaa. Toivottavasti seuraavan kerran bändiä pääsisi seuraamaan taas klubiolosuhteissa, ja mielellään uuden levyn kera! Jotain Åkerfeldt mutisi Tavastiasta lopuksi, joten toivotaan parasta.
Opeth aloitti suurinpiirtein tasan 19:30 alustuksenaan screeniltä nähty erittäin typerä Åkerfeldtin pikahaastattelu (haastattelijan typeryyttä siis), jonka jälkeen Jone Nikula spiikkaasi bändin lavalle. Pienen alkunauhan jälkeen setti alkoi.
Soundit parissa ensimmäisessä biisissä olivat aika sekaisin, ja mikserikoppi sekoili kitaroiden äänenvoimakkuuskokeiluillaan harmittavasti. Loppukeikan ajan soundit toimivat paremmin, mutta kitarat olivat äärimmäisen epäbalanssissa, oikeastaan vain Åkerfeldtin kitara kuului. Rumpali joko soitti epätarkasti tuplabassariosuudet, tai sitten nekin olivat epätasapainossa, sen verran paljon "pykimistä" tuli ainakin Grand Conjurationin aikana, joka oli muuten aloitusbiisi.
Keikka tuntui olevan bändille sellainen kevyt väliveto, vaikka hyväntuulista kuivaa huumoria lavalta satoi yleisön sekaan. "We are the Backstreet Boys of death metal", joka ei ollut muuten hassummin sanottu...
Ihan mukavahan tuo oli katsella, mutta fiilis oli kaukana esimerkiksi Tavastian keikasta taannoin. Keikka oli lyhyt minun makuuni, nippa nappa tunnin mittainen. Encorea ei tullut, vaikka olisivat voineet soittaa esim. Ghost of Perditionin, joka on jäänyt itseltäni ainakin livenä kuulematta. Settilista oli suurin piirtein seuraavanlainen:
1. Grand Conjuration
2. The Amen Corner
3. Leper Affinity
4. Closure (sisälsi aika pitkän jamitteluosuuden, Hendrixiä mukaillen)
5. Deliverance
Kamera ei ollut mukana, joten kuvia ei tullut mukaan tällä kertaa. Toivottavasti seuraavan kerran bändiä pääsisi seuraamaan taas klubiolosuhteissa, ja mielellään uuden levyn kera! Jotain Åkerfeldt mutisi Tavastiasta lopuksi, joten toivotaan parasta.
+/- saldo : 0 | Tweet
Itse olin Ankkiksessa molempina päivinä, la vaimon veljen ja su vaimon kanssa. Tarkoittaa siis sitä, että la otettiin kaljaa ja su katsottiin bändejä. :-) Siitä huolimatta olin havaitsevinani, ettei Opeth ollut oikein kotonaan helteisessä kesäsäässä. Olisin toivonut enemmän biisejä Damnationilta koska tuo örinäosasto noissa puitteissa kuullosti lähinna huvittavalta. Åkerfeldt yritti huumorimielessä provosoida yleisöä tyyliin "Sweden is better than Finland" -tai jotain sinne päin.. :-D
Itselleni festareiden kohokohta oli Von Hertzenin veljekset, jotka hoitivat homman kotiin huolimatta sairaasta esiintysajankohdasta; su klo11.50. Vilkkumaa yllätti myös ja heitti väkevän setin - vuoden viimeisen, BTW!
Oli muuten Opeth paras ja Ministry oikein mahtava,,, vaikka sellaista onkin