Moi anonyymi! » Login | Social login | Uusi käyttäjä

Lord Of The Rings: A Strategy Battle Game

SnakePlissken kirjoitti noin 16 vuotta sitten (2 kommenttia)
Englantilainen Games Workshop on nyt viimeinkin julkaissut Taru Sormusten Herrasta elokuvasta/kirjasta miniatyyripelin. Mitä on miniatyyripelaaminen? Onko se lapsellista? Typerää? Loistava harrastus? Ehkäpä se oheisesta jutusta selviää.






Jokainen on jo varmasti kuullut Taru Sormusten Herrasta -kirjasta tai elokuvasta, joten en ala kertomaan siitä enempää, vaan keskityn itse peliin.

Ensinnäkin niille lukijoille jotka eivät tiedä mitä miniatyyripelit ovat, pieni yhteenveto on paikallaan. Eli kaksi tai useampi pelaaja liikuttelevat pelikentällä pienoismallihahmoja, jotka taistelevat keskenään tiettyjen sääntöjen puitteissa. Kuulostaako shakilta? Sitä se hieman onkin. Pelialuetta ei vain ole rajattu ruutuihin, vaan pelialustana voi toimia vaikka keittiöpöytä.






Nyt itse peliin. Aloituslaatikon avattuani, eteeni pullahtaa 130 sivuinen ohjekirja, 24 muovista ihmis/haltiasotilasta, 24 örkkisotilasta, rauniot ja nopat. Parin senttimetrin korjuiset hahmot ovat muovikehikossa kiinni, kasaamattomina ja maalaamattomina.

Ensin kuitenkin vilkaisen ohjekirjaa. Kirja on jaettu perussäännöt, laajennettuihin sääntöihin sekä vinkkeihin kuinka maalata hahmoja ja rakennella pelimaisemia.






Perussäännöt luettuani (n. 25 sivua) säännöt vaikuttavat suht helpoilta. Hahmoille on annettu tietyt arvot liikkumisen ja taistelujen suhteen. Pari kertaa perusohjeet luettuaan voi jo hyvin aloittaa pelaamisen. Laajennetuissa säännöissä peliin lisätään hahmoille lisää ominaisuuksia; taikominen, rohkeus, erikoisliikkeitä yms.
Peliin tulee hetkessä vaikeutta lisää. Enää ei hahmot välttämättä toimikkaan niin kuin pelaaja haluaa, vaan nopan silmäluvut näyttelevät suurempaa osaa pelissä. Myös strategisia piirteitä tulee peliin lisää. Nyt pelaajien täytyy todellakin miettiä mikä taktiikka puree vastustajaan parhaiten.

Kirjan loppupuolella on hyviä vinkkejä kuinka maalata pelihahmoja ja rakennella pieniä metsiä ja kiviröykkiöitä pelialustaa elävöittämään ja samalla antamaan uusia taktisia elementtejä peliin (eihän se ole sama onko sotilas aukealla vai kiven takana piilossa jousipyssymiestä).
Pelaaminen ei kuitenkaan missään tapauksessa vaadi miniatyyrihahmojen maalaamista, mutta onhan se kauniin näköistä kun ITSE maalaamat, pikkutarkat hahmot ottavat mittaa toisistaan. Jotkut harrastajat eivät koskaan edes pelaa itse peliä, vaan maalailevat kauniita hahmoja kirjahyllyn koristeeksi.

Aloituspaketissa tulevilla "perushahmoilla" pääsee hyvin alkuun. Saatavana on paljon muita tuttuja hahmoja kuten Frodo, Sam, Saruman, Mustat Ratsastajat jne. Jokainen hahmo eroaa toisistaan. Näin voidaan pelata vaikka Amon Hen:in tai Khazad Dum:in taistelut uudestaan aivan erilaisella lopputuloksella. Ja mikään ei estä keksimästä aivan uudenlaisia taisteluja.

Tässä jutussa ei ole tarkoitus käydä kirjaimellisesti läpi pelin sääntöjä. Mutta otetaan lyhyt esimerkki pelin kulusta:

Kyseessä on yhden Gondorin sotilaan (jolla on miekka ja kilpi) taistelu Morian örkkiä (jousipyssy ja puukko) vastaan.

ENSIMMÄINEN KIERROS

1. Aloituksen arpominen
Heitetään nopilla kumman pelaajan vuoro on saada aloitus tällä kierroksella.

2. Liikkuminen
Gondorin sotilaalla pelaava voittaa aloituksen ja päättää siirtää soturiaan maksimi liikkumismäärän (14cm) örkkiä kohti. Matka on kuitenkin liian pitkä ja jää hieman vajaaksi. Örkki pelaaja taas päättää olla liikkumatta.

3. Ampuminen
Gondorin soturilla ei ole jousipyssyä, joten pelaaja ei voi kuin odottaa. Örkkillä on taas mahdollisuus ampua, koska se ei ole joutunut lähitaisteluun ja sillä on jousipyssy.
Örkki pelaajan täytyy heittää nopalla 5 tai 6, että Örkki osuu vastustajaan. Tulos on 4 joten nuoli ei osu kohteeseen.

4. Lähitaistelu
Koska hahmot eivät ole kosketuksessa toisiinsa, ei lähitaistelua ole tällä kierroksella.

TOINEN KIERROS

1. Aloituksen arpominen
Tälläkin kertaa Gondorin soturilla pelaava saa suuremman noppaluvun ja saa tämänkin kierroksen aloituksen.

2. Liikkuminen
Gondorin soturi liikkuu nyt lähitaisteluun (siirtää soturin örkin viereen). Örkki pelaajalla ei ole tässä tapauksessa mahdollista enää liikkua.

3. Ampuminen
Koska hahmot ovat lähitaistelussa, ei kummallakaan pelaajalla ole mahdollisuutta ampua (Örkki ottaa esille puukkonsa).

4. Lähitaistelu
Nopilla arvotaan kumpi hahmoista voittaa taistelun. Gondorin soturilla pelaava saa suuremman noppaluvun ja Örkki hahmo siirretään 2cm taaksepäin. Tämä ei vielä tarkoita että Gondorin soturi olisi voittanut. Nyt nopalla pitäisi heittää 5 tai 6, että soturi myös saisi osuman Örkkiin. Tulos on 5, joten Örkki haavoittuu. Örkillä ei kestä kuin yhden haavoittumisen, joten se on tapettu (hahmo siirretään pois pelialueelta). Koska muita hahmoja ei kentällä ole, on Gondorin soturilla pelaaja voittanut pelin.

Näin helppoa on pelaaminen perussäännöillä, mutta kun soppaan heitetään maastot (puut, muurit pensaat, kivet ja vaikea kulkuiset maastot) niin pelaaminen onkin mielenkiintoisempaa. Myös erikoishahmojen mukaan ottaminen tuo loistavan lisän peliin. Esim. Gandalf taikoo ja Aragornia ei tapetaakkaan yhdellä iskulla, vaan hahmo on yhden miehen tappokone. Pelin kesto määräytyy pelissä olevien hahmojen lukumäärän mukaan, mutta kyllä siihen muutamia tunteja kuitenkin kuluu.
Jo pelkkien hahmojen maalaaminen on hauskaa ja rentouttavaa puuhaa. Omasta mielestäni peli ei sovellut aivan pilteille ja yläikärajaa ei mielestäni ole.






Ja mitä tämä lysti sitten maksaa? Aloituspaketin saa n. 350-400mk. Erilaisia hahmopaketteja sitten onkin eri hintaluokissa. Ihan yksittäisiä hahmoja saa n. 50mk hintaan ja laatikossa saa esim. kaikki Sormuksen saattueen hahmot n. 250mk.

Nyt vai kipi kipi kauppaan ja uuden harrastuksen pariin, jos mielikuvitus alkoi tässä vaiheessa laukkaamaan.



+/- saldo : 0 |

    Sunkka kirjoitti noin 16 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Yhteen aikaan 80- ja 90-lukujen taitteessa minäkin pelailin paljon Warhammeria (FRPG) ja vastaavia perinteisiä roolipelejä ja vaikkei tinapaloja käytettykään, niitä osteltiin ja maalailtiin. Jotkut hahmot onnistuivat hyvinkin. White Dwarfista katseltiin mestarien maalaamia hahmoja ja kiroiltiin...

    Minulla on kenkälaatikossa kaapissa vieläkin aika läjä tinaa...

    Nykyisin kun puhuu roolipeleistä, luullaan aina että se on sitä larppaamista. Ei se silloin ollut.



    Anonyymi kirjoitti noin 13 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Tää peli homma on parempi kun larppaamonen mä aijon alkaa pelaa näil mä alan ostaa rohanin sotureita ja mun kaksi kaverii alkaa ostaa uruk-haita viitiykö lähettää mulle säännöt