kallekristian kirjoitti noin 22 vuotta sitten (0 kommenttia)

Tasavallan Tietokone, Commodore 64, on ehtinyt jo kolmannelle vuosikymmenelleen.
Iästään huolimatta kapineen lumous ei ole kadonnut, onhan moni meistä nuorista aikuisista viettänyt teinivuotensa sen parissa. Kuusnelonen oli nimenomaan se laite, joka toi tietokonet ja etenkin niillä pelaamisen jokaisen ulottuville. Moneltakaan ei näitä masiinoita enää kaapista löydy, mutta ratkaisun nostalgiatuokioihin tuovat kuusnelosemulaattorit.

Itse muistan tutustuneeni ensimmäisen kerran kuusnelosemulaattoriin joskus kuutisen vuotta sitten. Kokemus ei silloin vielä ollut kovinkaan lupaava. Pelit pyörivät aivan liian vauhdikkaasti silloisessa 386-PC:ssäni ja esim. ääniä oli vaikea saada toimimaan. Tuntui, kuin kaikkiin kuusnelosen ikäviin puoliin olisi lisätty muutama PC:stä johtuva.

Mutta onneksi kehitys kehittyy jatkuvasti. Puuseissa on nykyisin enemmän vääntöä ja emulaattoreita on hiottu yhä paremmiksi. Enää ongelmia ei juurikaan esiinny, ja kaiken lisäksi voit hoitaa kuusneban ohjailun helposti graafisen käyttöliittymän avulla. Todelliseen kuusneloseen verrattuna kaikki on nopeampaa ja helpompaa. Negatiivisena puolena voidaan mainita lievä tunnelman latistuminen, kun 1541 ei rouskuta levyjä äänekkääseen tapaansa, eikä kahviakaan enää ehdi keittää pelien latautuessa.

Varteenotettavista emulaattoreista mainittakoon mm. Vice ja CCS64, joista ensin mainittu tuntuu pelittävän jonkin verran luotettavammin ja on muutenkin helppokäyttöisempi, koska pelit pyörivät tavallisessa Windows-ikkunassa. Tällöin on helppo mm. kontrolloida emulaattorin nopeutta ja vaihtaa joystick-porttien määrityksiä. Pelejä ei kannata pelata koko ruudun kokoisina, koska grafiikat alkavat palikoitua uhkaavasti. Käyttämällä Double size ja Double scan-asetuksia pelit saa 640x480-kokoiseen ikkunaan, joka riittää mainiosti. Pelit toimivat lähes sataprosenttisella varmuudella, kunhan joissain tapauksissa muistaa käyttää normaalinopeutta ja todellista levyasemaemulaatiota pidempine latausaikoineen. Nostalgian vuoksi on kiva latailla kasettipelejä normaalinopeudella!

Lisäksi kuusnelosfanin elämää helpottaa Gamebase64-sovellus. Siihen kuuluu yli 2500 kuusnelospelin tiedot sisältävä tietokanta. Pelin käynnistys on helppoa Basicia taitamattomallekin, vain klikkaus listasta, ja peli käynnistyy emulaattoriin (Vice ja CCS64 tuettuna). Pelejä voi tietysti lajitella esim. julkaisijan tai genren mukaan, hakea peliä jonkin ominaisuuden perusteella, tai kerätä omat suosikkinsa talteen. (Tämä on hyödyllinen ominaisuus, koska 2500 pelin listasta hakeminen on hi-das-ta!) Lisäksi Gamebase64 näyttää peleistä screenshotit ja osaa soittaa kuusnelosmusiikkia (.sid-formaatti), kunhan SidPlayer-ohjelma on asennettu koneelle. Äänipiirin soundi on sen verran omaleimainen, että parhaimpia musapätkiä jaksaa yhä ihastella.

Gamebase64 ei itsessään sisällä yhtään peliä, mutta se toimii erinomaisesti yhteistyössä Blast Collection-pelikokoelman kanssa. Kokoelma on varsin kattava sisältäen noin 300 ”disketillistä” materiaalia. Valitettavasti kokoelmaa ei todellakaan ole mikään laadukkaimpien pelien kattaus, vaan mukana on peliä aivan laidasta laitaan. Monia klassikoita joutuu etsimään jostain muualta yksi kerrallaan. Yksi hyvin kattava sivusto on www.lemon64.com.

Pelitilanteen voi tallentaa kätevästi snapshot-toiminnolla. Todella hyödyllinen huijauskonsti, sillä pelit ovat useasti älyttömän vaikeita. Peliohjaimena suositeltavinta lienee käyttää jotain kuusnelosjoystickiä mahdollisimman läheisesti muistuttavaa vehjettä. Näppäimistö tai analoginen joystick ei oikein tunnu parhaimmalta ratkaisulta kuusnelosen ohjastamiseen. Toisaalta emulaattori antaa enemmän valinnanvaraa ohjausmetodiin kuin aidolla kuusneballa oli mahdollista, myös hiiren emulointi on mahdollista joissakin peleissä.

Suosittelen lämpimästi kokeilemaan emulaattoria, ottaen huomioon netistä löytyvän pelipaljouden, siihen jää helposti koukkuun. Stay a while, stay forever...