Akvaariotalo Maretarium Kotkassa
Sunkka kirjoitti noin 21 vuotta sitten (5 kommenttia)
Kotkan Maretarium on Suomen ensimmäinen kansainväliset mitat täyttävä akvaariotalo. Viitisenkymmentä kotimaista kalalajiamme uiskentelee sen akvaarioissa. Jokainenhan nyt ahvenen ja hauen tuntee mutta onko nyt Suomessa mitään mielenkiintoisia kaloja? Kyllä on, ja lisäksi ahvenkin näyttää erittäin mielenkiintoiselta kun se ei köllöttele Prisman Matalikolla. Lue Palasokerin luontoretkiraportti tai katsele edes kuvat.
Maretarium on kunnianosoitus Suomen vesiluonnolle: Ensimmäistä kertaa Suomen kalamaailman erikoisuudetkin ovat yleisön pällisteltävänä suurissa akvaarioissa. Kotimaisen kalalajiston esittelyn ohella Maretariumissa on tarkoitus kehittää merkittävää tutkimus- ja opetuskeskusta. Maretarium on Kotkan kaupungin, Helsingin yliopiston ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen pitkäaikaisen yhteistyön tulos. Maretariumin rakentaminen aloitettiin kesäkuussa 2001. Ovet avattiin yleisölle vapunpäivänä 2002. Maretariumin rakentaminen on maksanut noin 4,2 miljoona euroa, eli ihan pienestä akvaariomökistä ei siis ole kyse.
Maretariumissa on 22 teema-akvaariota ja näyttävin niistä on jättimäinen 500 000 litran vetoinen Itämeren kalastoa esittelevä allas. Altaan syvyys on seitsemän metriä, joka on sama kuin Suomen järvien keskisyvyys. Tämä Itämeriallas onkin talon hallitseva elementti, siihen on yhteensä 4 ikkunaa, joista yksi on meriteatterin vaikuttavan korkea lasiseinä. Pelkästään Itämerialtaan fisuja voisi seurata tunteja: altaasta voi löytää lohia, haukia, ahvenia, rapuja, lahnoja, salakoita ja vaikka mitä. Mutta onhan talossa toki muutakin.
Vesistöteemoja Maretariumissa ovat Saimaa ja Kymijoki, sekä Keski-Suomen järvet, joet ja lammet. Varsinainen yleisökierros aloitetaan nousemalla portaita ylös toiseen kerrokseen, jossa ensimmäisenä esittäytyvät Lapin vesistöt harjuksineen, jokiluonto nahkiaisineen ja keskisuomalaiset pikkujärvet särkineen ja sorvineen. Harvemmin sitä näkee kuvista tuttuja kalalajejamme uiskentelemassa rauhallisesti omissa oloissaan. Toisessa kerroksessa on nähtävänä kaikkiaan kymmenkunta erilaista akvaariota, jotka ovat muodoltaan ja valaistukseltaan erilaisia. Kaloja voi silmäillä kuperien, koverien ja suoraseinäisten akryylien läpi. Syvyysvaikutelmat vaihtelevat eri kohteissa.
Maretariumin Meriteatterista voi seurata sukellusnäytöksiä jos sattuu paikalle sopivaan kellonaikaan. Kesällä päivittäin ja talvella 1 - 3 kertaa viikossa akvaristit Hanna Kuukka ja Petri Päivärinta uiskentelevat ahventen ja mateiden seurassa. Palasokerin luontoretki ei kuitenkaan sattunut sukellushetken kohdalle. Sukeltajien tehtävänä on poistaa altaasta kuolleet tai sairaat kalat, pitää ikkunat puhtaana levästä ja arkisen rutiinin vastapainoksi esitellä yleisölle altaan lajistoa. Sukeltaja myös ruokkii Itämerialtaan ahvenia, kampeloita, mateita ja ankeriaita.
Palasokerin tutkijaryhmän mielestä Itämerialtaan jälkeen seuraavaksi mielenkiintoisin allas oli Suomenlahti. Kierroksen viimeisen hallin allas pitää sisällään Suomenlahden kalalajeja joista kiehtovimpia oli avaruuskalan oloinen härkäsimppu sekä luonnonoikkumainen kampela. Itse asiassa Suomenlahtialtaan kampelat olivat totutun ruskeita selästään kun taas Itämerialtaan kampelat olivat aivan vaaleita, koska tuo kotimainen kameleontti vaihtaa värinsä vastaamaan Itämerialtaan vaaleaa simpukankuorirouhepohjaa! Oletko koskaan nähnyt kampelablondia?
Suomenlahtialtaassa olisi ollut myös eksoottisen näköisiä siloneuloja ja särmäneuloja, mutta niitä emme huomanneet pälyillä levien seasta. Kyseessä olisi esitteen mukaan tosi kummallinen kalalaji, kuin ohut tikku vain. Kumpikin kala kuuluu merihevosen kanssa samaan lahkoon, ja aika samalta nuo lahkolaiset näyttävätkin. Mutta siinä, missä merihevonen on kippurassa, kotoiset neulamme ovat suorahkoja. Pitää mennä uudestaan katsomaan tarkemmin.
Maretariumissa on myös Ariela-kahvila, jonka vierestä löytyy matkamuistomyymälä. Täällä voi tutustua myös suomalaisten käsityöläisten kala- ja meriaiheisiin taidonnäytteisiin.
Kotkan Maretarium erottuu edukseen muista akvaariotaloista siinä, että sen asukkaina ovat Suomen kotoiset kalamme. Linnanmäellä on myös suuri, akvaarioketju Sealifen merimaailma, mutta sen teemana ovat maailman eksoottiset kalalajit. Sealifen valtameriallas on kooltaan vajaa puolet Maretariumin Itämerialtaasta, vain 230.000 litraa.
Helsinkiläisille tiedoksi: Kolmen sepän patsaalta on matkaa Maretariumiin noin 136km josta noin puolet on moottoritietä ja loputkin hyväkuntoista ja leveää seiskatietä. Kotka on siis lähempänä ja sujuvamman tien päässä kuin esimerkiksi Turku.
Maretarium on keväällä kuukauden suljettuna vuosihuollon ajan, 17.03.-03 - 17.04.-03.
Faktoja Maretariumista:
- Kerrosala: 1420 ja kokonaisala 1600 neliömetriä
- Rakennuksen kokonaistilavuus: 5243 kuutiometriä
- Erillisten akvaarioiden ja altaiden kokonaismäärä: 22
- Akvaarioiden kokonaisvesimäärä: 750 kuutiometriä (750·000 litraa)
- Pienin akvaario: Lapin tunturipuro 1 kuutiometri (1000 litraa)
- Suurin akvaario: Itämeri-allas, yli 500 kuutiometriä (500·000 litraa)
- Meriveden vaihtuvuus: noin 10 kuutiometriä & frasl; vrk eli 70 kuutiota/viikossa
- Meriveden kiertoaika: Itämerialtaan koko vesimäärä 3 pumpulla 3 tuntia jatkuvasti.
- Kalalajien määrä: noin 50 kpl
- Kalayksilöiden määrä: noin 1700 kpl
- Suurin kalalaji: merilohi
- Pienin kalalaji: siloneula
- Muut kuin kalalajit: villasaksirapu, jokirapu, nahkiainen, selkärangattomat
- Kalojen ruokalajit: kuivarehu, surviaissääskentoukat, vesikirput, levät, kala
- Sisäänpääsymaksu: aikuiset 9,5 €, lapset ja opiskelijat 6 €, eläkeläiset 7 €. Perhe- ja ryhmälippuja.
- Avoinna joka päivä 10.00 – 18.00, heinäkuun ajan kaksi tuntia pidempään.
Jos eivät nämä kuvat ja tiedot vielä vakuuttaneet, löytyy Maretariumin oma sivusto osoitteesta http://www.maretarium.fi/
Maretarium on kunnianosoitus Suomen vesiluonnolle: Ensimmäistä kertaa Suomen kalamaailman erikoisuudetkin ovat yleisön pällisteltävänä suurissa akvaarioissa. Kotimaisen kalalajiston esittelyn ohella Maretariumissa on tarkoitus kehittää merkittävää tutkimus- ja opetuskeskusta. Maretarium on Kotkan kaupungin, Helsingin yliopiston ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen pitkäaikaisen yhteistyön tulos. Maretariumin rakentaminen aloitettiin kesäkuussa 2001. Ovet avattiin yleisölle vapunpäivänä 2002. Maretariumin rakentaminen on maksanut noin 4,2 miljoona euroa, eli ihan pienestä akvaariomökistä ei siis ole kyse.
Maretariumissa on 22 teema-akvaariota ja näyttävin niistä on jättimäinen 500 000 litran vetoinen Itämeren kalastoa esittelevä allas. Altaan syvyys on seitsemän metriä, joka on sama kuin Suomen järvien keskisyvyys. Tämä Itämeriallas onkin talon hallitseva elementti, siihen on yhteensä 4 ikkunaa, joista yksi on meriteatterin vaikuttavan korkea lasiseinä. Pelkästään Itämerialtaan fisuja voisi seurata tunteja: altaasta voi löytää lohia, haukia, ahvenia, rapuja, lahnoja, salakoita ja vaikka mitä. Mutta onhan talossa toki muutakin.
Vesistöteemoja Maretariumissa ovat Saimaa ja Kymijoki, sekä Keski-Suomen järvet, joet ja lammet. Varsinainen yleisökierros aloitetaan nousemalla portaita ylös toiseen kerrokseen, jossa ensimmäisenä esittäytyvät Lapin vesistöt harjuksineen, jokiluonto nahkiaisineen ja keskisuomalaiset pikkujärvet särkineen ja sorvineen. Harvemmin sitä näkee kuvista tuttuja kalalajejamme uiskentelemassa rauhallisesti omissa oloissaan. Toisessa kerroksessa on nähtävänä kaikkiaan kymmenkunta erilaista akvaariota, jotka ovat muodoltaan ja valaistukseltaan erilaisia. Kaloja voi silmäillä kuperien, koverien ja suoraseinäisten akryylien läpi. Syvyysvaikutelmat vaihtelevat eri kohteissa.
Maretariumin Meriteatterista voi seurata sukellusnäytöksiä jos sattuu paikalle sopivaan kellonaikaan. Kesällä päivittäin ja talvella 1 - 3 kertaa viikossa akvaristit Hanna Kuukka ja Petri Päivärinta uiskentelevat ahventen ja mateiden seurassa. Palasokerin luontoretki ei kuitenkaan sattunut sukellushetken kohdalle. Sukeltajien tehtävänä on poistaa altaasta kuolleet tai sairaat kalat, pitää ikkunat puhtaana levästä ja arkisen rutiinin vastapainoksi esitellä yleisölle altaan lajistoa. Sukeltaja myös ruokkii Itämerialtaan ahvenia, kampeloita, mateita ja ankeriaita.
Palasokerin tutkijaryhmän mielestä Itämerialtaan jälkeen seuraavaksi mielenkiintoisin allas oli Suomenlahti. Kierroksen viimeisen hallin allas pitää sisällään Suomenlahden kalalajeja joista kiehtovimpia oli avaruuskalan oloinen härkäsimppu sekä luonnonoikkumainen kampela. Itse asiassa Suomenlahtialtaan kampelat olivat totutun ruskeita selästään kun taas Itämerialtaan kampelat olivat aivan vaaleita, koska tuo kotimainen kameleontti vaihtaa värinsä vastaamaan Itämerialtaan vaaleaa simpukankuorirouhepohjaa! Oletko koskaan nähnyt kampelablondia?
Suomenlahtialtaassa olisi ollut myös eksoottisen näköisiä siloneuloja ja särmäneuloja, mutta niitä emme huomanneet pälyillä levien seasta. Kyseessä olisi esitteen mukaan tosi kummallinen kalalaji, kuin ohut tikku vain. Kumpikin kala kuuluu merihevosen kanssa samaan lahkoon, ja aika samalta nuo lahkolaiset näyttävätkin. Mutta siinä, missä merihevonen on kippurassa, kotoiset neulamme ovat suorahkoja. Pitää mennä uudestaan katsomaan tarkemmin.
Maretariumissa on myös Ariela-kahvila, jonka vierestä löytyy matkamuistomyymälä. Täällä voi tutustua myös suomalaisten käsityöläisten kala- ja meriaiheisiin taidonnäytteisiin.
Kotkan Maretarium erottuu edukseen muista akvaariotaloista siinä, että sen asukkaina ovat Suomen kotoiset kalamme. Linnanmäellä on myös suuri, akvaarioketju Sealifen merimaailma, mutta sen teemana ovat maailman eksoottiset kalalajit. Sealifen valtameriallas on kooltaan vajaa puolet Maretariumin Itämerialtaasta, vain 230.000 litraa.
Helsinkiläisille tiedoksi: Kolmen sepän patsaalta on matkaa Maretariumiin noin 136km josta noin puolet on moottoritietä ja loputkin hyväkuntoista ja leveää seiskatietä. Kotka on siis lähempänä ja sujuvamman tien päässä kuin esimerkiksi Turku.
Maretarium on keväällä kuukauden suljettuna vuosihuollon ajan, 17.03.-03 - 17.04.-03.
Faktoja Maretariumista:
- Kerrosala: 1420 ja kokonaisala 1600 neliömetriä
- Rakennuksen kokonaistilavuus: 5243 kuutiometriä
- Erillisten akvaarioiden ja altaiden kokonaismäärä: 22
- Akvaarioiden kokonaisvesimäärä: 750 kuutiometriä (750·000 litraa)
- Pienin akvaario: Lapin tunturipuro 1 kuutiometri (1000 litraa)
- Suurin akvaario: Itämeri-allas, yli 500 kuutiometriä (500·000 litraa)
- Meriveden vaihtuvuus: noin 10 kuutiometriä & frasl; vrk eli 70 kuutiota/viikossa
- Meriveden kiertoaika: Itämerialtaan koko vesimäärä 3 pumpulla 3 tuntia jatkuvasti.
- Kalalajien määrä: noin 50 kpl
- Kalayksilöiden määrä: noin 1700 kpl
- Suurin kalalaji: merilohi
- Pienin kalalaji: siloneula
- Muut kuin kalalajit: villasaksirapu, jokirapu, nahkiainen, selkärangattomat
- Kalojen ruokalajit: kuivarehu, surviaissääskentoukat, vesikirput, levät, kala
- Sisäänpääsymaksu: aikuiset 9,5 €, lapset ja opiskelijat 6 €, eläkeläiset 7 €. Perhe- ja ryhmälippuja.
- Avoinna joka päivä 10.00 – 18.00, heinäkuun ajan kaksi tuntia pidempään.
Jos eivät nämä kuvat ja tiedot vielä vakuuttaneet, löytyy Maretariumin oma sivusto osoitteesta http://www.maretarium.fi/
+/- saldo : 0 | Tweet
Tuo väkäleukalohi näyttää vihaselta, onneksi teillä oli lasi välisä ;-)
Muistuu mieleeni kun viime kesällä Pohjois-Norjassa vieraillessa satuin käymään vastaavanlaisessa maretariumissa Tromssassa. Siellä oli mitä ihmeempiä Jäämeren eläviä; varsin rumia ja vihaisen näköisiä kaloja ja pehmeän söpöjä hylkeitä...
joo, ois noi rahat voinu käyttää vaikka nuorisokulttuurin hyväksi. musiikki ja taide kunniaan!
Harmi, ettei niiden saitista ole vielakaan englanninkielista versiota! :( Muistaakseni ne sanoivat, etta sellainen on kuitenkin tulossa (taisi olla "parhaillaan kaannettavana").
Mulla olis muutamia tuttuja siella taalla, jotka olisivat kiinnostuneita, mutteivat osaa suomea.
Eiko toi ole muuten Sapokanlahdessa? Ma olen viimeksi kaynyt meidan mokilla (Kaunissaaressa) vuonna '99, eli en ole paassyt itsekaan kaymaan tuolla. Seuraavalla kesaan ajoittuvalla matkalla aion kylla kayda, jos mahdollista!
Pitäisi kyllä varmaan joku kerta käydä tuollakin, kun se kerran tänne pystytettiinkin.