Meshuggah Nosturissa 27.3.2003
Sunkka kirjoitti noin 21 vuotta sitten (0 kommenttia)
Polyrytmiikan mestarit Ruotsista kävivät pitkästä aikaa Suomessa keikalla. Helsingin Nosturi oli täynnä metalli- ja rytmimusiikin ystäviä maaliskuisena torstai-iltana. Oliko hyvä keikka?
[img]juttukuvat/bandikuvat/meshuggah/Mesh02.JPG">
Kahdeksan ja puoli vuotta ehti kulua Meshuggahin edellisestä Suomenkeikasta mutta kyllä se oli odottamisen arvoista. Sillä välin ehti ilmestyä kaksi studiolevyä, yksi kokoelma vanhoja demoja ja yksi EP:llinen erilaisia versioita Future Breed Machinesta. Myös Jack Osbourne ehti soittaa Meshuggahia perheohjelmassaan ja sitten Meshuggah kiersi TOOLin kanssa Ameriikkaa.
Meikäläiselle Meshuggah kolahti seitsemisen vuotta sitten eli se edellinen Suomenkeikka oli jäänyt näkemättä. Siihen aikaan kovin levy oli tietysti Destroy Erase Improve (DEI) joka on uskomatonta paahtoa ja tunnetta, raivoa ja polyrytmiikkaa läpi levyn. Nopeatempoiset ja erittäin monimutkaiset biisit aukeavat vasta lukuisien kuuntelukertojen jälkeen, jos silloinkaan. Meshuggah-tavaramerkki on onkin juuri tuo rytminen kikkailu, ja rytmikkyyden korostamiseksi onkin sitten kaikki joutavat melodiat karsittu hittoon. Monotonista rytmimusiikkia apinan raivolla, ja ah, niin tarkasti soitettuna, että oikein harmittaa. Tästä jos metalli menee rajummaksi niin johan on kumma. No, tähän väliin voisi mainita Strapping Young Ladin uusimman s/t-levyn, joka on myös erittäin hilpeää matskua, mutta Meshuggahiin verrattuna melodista heavyä. Ja Meshuggah kiertää keväällä Ameriikkaa juuri tuo Strapping Young Lad lämmittelybändinään.
[img]juttukuvat/bandikuvat/meshuggah/Mesh03.JPG">
[img]juttukuvat/bandikuvat/meshuggah/Mesh04.JPG">
Raskaan paahtamisen kontrastina toimivat Fredric Thordendalin hilpeät kitarasoolot joista ajoittain tulee mieleen Allan Holdsworth ja King Crimson-veijarit Fripp & Belew. Erittäin kokeilevaa kitarointia. Thordendal onkin yhtyeen sielu ja pääasiallinen biisien säveltäjä. Lisäksi pitää mainita laulaja Jens Kidman, jonka raivokasta karjuntaa on vaikea jäljitellä. Rumpalisti Tomas Haake on myös aivan omaa luokkansa, halutessaan mies tuntuu saavan kaikki neljä raajaansa liikkumaan itsenäisesti eri rytmeissä ja tempoissa. Konsertissa erityisesti oli hienoa katsoa, kun Haake paiskoi lautasia ihan ihmeellisessä rytmissä. Ja siis tässä kirjoittaa nyt rumpali tätä juttua
[img]juttukuvat/bandikuvat/meshuggah/Mesh05.JPG">
Settilista koostui kaikkien kolmen tärkeän levyn biiseistä ja oli jotakuinkin seuraavanlainen:
Stengah
Perpetual Black Second
Rational Gaze
Sickening
Sane
Closed Eye Visuals
Nebulous
Glints Collide
(5+ minutes of end-of-Chaosphere noise)
New Millennium Cyanide Christ
Elastic
Soul Burn
Future Breed Machine
[img]juttukuvat/bandikuvat/meshuggah/Mesh06.JPG">
Kuvia oli vähän vaikea ottaa kun lava oli pullollaan savukoneen savua ja kaikenlisäksi valomies käytteli avokätisesti rumpulavan eteen asennettuja, sikakirkkaan sokaisevia spotteja. Tämä ei haitannut pelkästään kuvaamista vaan myös katselunautintoa, koska katsetta piti kääntää vähänväliä pois lavalta ettei spotin sammuttua näkisi sitä edelleen valopisteenä. Meshuggah oli aikamoinen audiovisuaalinen kokemus.
[img]juttukuvat/bandikuvat/meshuggah/Mesh07.JPG">
Tosiaan, bändi soitti hienosti! Parhaiten toimivat kuitenkin DEI-levyn biisit, jotka ovat aika paljon nopeampia verrattuna uuteen tuotantoon. Yleisö oli villiä ja Nosturissa on kyllä hyvä juttu, että pääsee sinne yläkertaan turvaan mosh-pitin riehunnalta. Soundit olivat hyvät ja tosi jämäkät, vaikka uuden Nothing-levyn biiseissä orkesterin kitaristit käyttivätkin 7-kielisiä kitaroita ja muutenkin sahailu keskittyy äänialan alapäähän. 8-kieliset kitarat ovat kuulemma tulossa, mutteivät vielä valmiit. Ja kyllä tosiaan täytyy laulaja Jens Kidmanilla olla erikoinen tekniikka kun pystyy sillä lailla karjumaan koko keikan läpi.
[img]juttukuvat/bandikuvat/meshuggah/Mesh08.JPG">
[img]juttukuvat/bandikuvat/meshuggah/Mesh09.JPG">
Kyllähän tätä on odoteltu vuosia, ja kyllähän keikka täytti kovat odotukset. Lupasit muuten, etteivät seuraavaksi pidä keikkataukoa Suomeen ainakaan kahdeksaa vuotta! Odotan innolla seuraavaa keikkaa.
[img]juttukuvat/bandikuvat/meshuggah/Mesh01.JPG">
Lämppärinä oli kotimainen Before the Dawn joka olisi voinut toimia HIM:in lämmittelijänä paljon paremmin. Musa oli vähän HIM-iläistä, joskin ilman karismaa ja huonosti soitettuna. Mahdollisimman huono valinta Meshuggahin extreme-industrial-proge-metallin lämmittelijäksi. Oli melkein surullista kuunnella yleisön kommentteja lehtereillä, bändi kuitenkin yritti ihan tosissaan. Muualla Skandinavian kiertueella lämmitteli Darkane.
Jos ette usko, että Meshuggah on tiukkaa tavaraa niin kuunnelkaapa viimeisimmällä Skandinavian kiertueella äänitetty Soul Burn. Siinä rauhallisen alun jälkeen päästään kunnolla asiaan ja väliosa onkin jo sitten todellista herkkua! Ladattavissa tältä saitilta: http://www.angelfire.com/apes/p_trading/meshuggahdownload.htm
Meshuggah-kotisivusto:
http://www.meshuggah.net
PS. Nyt kun tässä on vuoden sisään käyty katsomassa Rush, Meshuggah, Symphony X ja kesällä tulee King Crimson, niin mikähän on seuraava pitkän ajan suosikki, jota ei ole ennen nähnyt? Varmaan Elvis.
[img]juttukuvat/bandikuvat/meshuggah/Mesh02.JPG">
Kahdeksan ja puoli vuotta ehti kulua Meshuggahin edellisestä Suomenkeikasta mutta kyllä se oli odottamisen arvoista. Sillä välin ehti ilmestyä kaksi studiolevyä, yksi kokoelma vanhoja demoja ja yksi EP:llinen erilaisia versioita Future Breed Machinesta. Myös Jack Osbourne ehti soittaa Meshuggahia perheohjelmassaan ja sitten Meshuggah kiersi TOOLin kanssa Ameriikkaa.
Meikäläiselle Meshuggah kolahti seitsemisen vuotta sitten eli se edellinen Suomenkeikka oli jäänyt näkemättä. Siihen aikaan kovin levy oli tietysti Destroy Erase Improve (DEI) joka on uskomatonta paahtoa ja tunnetta, raivoa ja polyrytmiikkaa läpi levyn. Nopeatempoiset ja erittäin monimutkaiset biisit aukeavat vasta lukuisien kuuntelukertojen jälkeen, jos silloinkaan. Meshuggah-tavaramerkki on onkin juuri tuo rytminen kikkailu, ja rytmikkyyden korostamiseksi onkin sitten kaikki joutavat melodiat karsittu hittoon. Monotonista rytmimusiikkia apinan raivolla, ja ah, niin tarkasti soitettuna, että oikein harmittaa. Tästä jos metalli menee rajummaksi niin johan on kumma. No, tähän väliin voisi mainita Strapping Young Ladin uusimman s/t-levyn, joka on myös erittäin hilpeää matskua, mutta Meshuggahiin verrattuna melodista heavyä. Ja Meshuggah kiertää keväällä Ameriikkaa juuri tuo Strapping Young Lad lämmittelybändinään.
[img]juttukuvat/bandikuvat/meshuggah/Mesh03.JPG">
[img]juttukuvat/bandikuvat/meshuggah/Mesh04.JPG">
Raskaan paahtamisen kontrastina toimivat Fredric Thordendalin hilpeät kitarasoolot joista ajoittain tulee mieleen Allan Holdsworth ja King Crimson-veijarit Fripp & Belew. Erittäin kokeilevaa kitarointia. Thordendal onkin yhtyeen sielu ja pääasiallinen biisien säveltäjä. Lisäksi pitää mainita laulaja Jens Kidman, jonka raivokasta karjuntaa on vaikea jäljitellä. Rumpalisti Tomas Haake on myös aivan omaa luokkansa, halutessaan mies tuntuu saavan kaikki neljä raajaansa liikkumaan itsenäisesti eri rytmeissä ja tempoissa. Konsertissa erityisesti oli hienoa katsoa, kun Haake paiskoi lautasia ihan ihmeellisessä rytmissä. Ja siis tässä kirjoittaa nyt rumpali tätä juttua
[img]juttukuvat/bandikuvat/meshuggah/Mesh05.JPG">
Settilista koostui kaikkien kolmen tärkeän levyn biiseistä ja oli jotakuinkin seuraavanlainen:
Stengah
Perpetual Black Second
Rational Gaze
Sickening
Sane
Closed Eye Visuals
Nebulous
Glints Collide
(5+ minutes of end-of-Chaosphere noise)
New Millennium Cyanide Christ
Elastic
Soul Burn
Future Breed Machine
[img]juttukuvat/bandikuvat/meshuggah/Mesh06.JPG">
Kuvia oli vähän vaikea ottaa kun lava oli pullollaan savukoneen savua ja kaikenlisäksi valomies käytteli avokätisesti rumpulavan eteen asennettuja, sikakirkkaan sokaisevia spotteja. Tämä ei haitannut pelkästään kuvaamista vaan myös katselunautintoa, koska katsetta piti kääntää vähänväliä pois lavalta ettei spotin sammuttua näkisi sitä edelleen valopisteenä. Meshuggah oli aikamoinen audiovisuaalinen kokemus.
[img]juttukuvat/bandikuvat/meshuggah/Mesh07.JPG">
Tosiaan, bändi soitti hienosti! Parhaiten toimivat kuitenkin DEI-levyn biisit, jotka ovat aika paljon nopeampia verrattuna uuteen tuotantoon. Yleisö oli villiä ja Nosturissa on kyllä hyvä juttu, että pääsee sinne yläkertaan turvaan mosh-pitin riehunnalta. Soundit olivat hyvät ja tosi jämäkät, vaikka uuden Nothing-levyn biiseissä orkesterin kitaristit käyttivätkin 7-kielisiä kitaroita ja muutenkin sahailu keskittyy äänialan alapäähän. 8-kieliset kitarat ovat kuulemma tulossa, mutteivät vielä valmiit. Ja kyllä tosiaan täytyy laulaja Jens Kidmanilla olla erikoinen tekniikka kun pystyy sillä lailla karjumaan koko keikan läpi.
[img]juttukuvat/bandikuvat/meshuggah/Mesh08.JPG">
[img]juttukuvat/bandikuvat/meshuggah/Mesh09.JPG">
Kyllähän tätä on odoteltu vuosia, ja kyllähän keikka täytti kovat odotukset. Lupasit muuten, etteivät seuraavaksi pidä keikkataukoa Suomeen ainakaan kahdeksaa vuotta! Odotan innolla seuraavaa keikkaa.
[img]juttukuvat/bandikuvat/meshuggah/Mesh01.JPG">
Lämppärinä oli kotimainen Before the Dawn joka olisi voinut toimia HIM:in lämmittelijänä paljon paremmin. Musa oli vähän HIM-iläistä, joskin ilman karismaa ja huonosti soitettuna. Mahdollisimman huono valinta Meshuggahin extreme-industrial-proge-metallin lämmittelijäksi. Oli melkein surullista kuunnella yleisön kommentteja lehtereillä, bändi kuitenkin yritti ihan tosissaan. Muualla Skandinavian kiertueella lämmitteli Darkane.
Jos ette usko, että Meshuggah on tiukkaa tavaraa niin kuunnelkaapa viimeisimmällä Skandinavian kiertueella äänitetty Soul Burn. Siinä rauhallisen alun jälkeen päästään kunnolla asiaan ja väliosa onkin jo sitten todellista herkkua! Ladattavissa tältä saitilta: http://www.angelfire.com/apes/p_trading/meshuggahdownload.htm
Meshuggah-kotisivusto:
http://www.meshuggah.net
PS. Nyt kun tässä on vuoden sisään käyty katsomassa Rush, Meshuggah, Symphony X ja kesällä tulee King Crimson, niin mikähän on seuraava pitkän ajan suosikki, jota ei ole ennen nähnyt? Varmaan Elvis.
+/- saldo : 0 | Tweet