Moi anonyymi! » Login | Social login | Uusi käyttäjä

Mami Wata Jyväskylässä 4.5.2003

KimmoVesajoki kirjoitti noin 18 vuotta sitten (0 kommenttia)
Jyväskylän Huoneteatterissa toukokuun alussa neljänä iltana järjestetty afrikkalaisen tanssin ja musiikin ilta hurmasi yleisönsä loppuunmyydyissä esityksissään . Tässä lyhyt kooste illan 4.5.2003 tapahtumista.

Mami Wata -vedenhenki, on länsiafrikkalaisen tanssin, musiikin ja draaman muodostama kokonaisuus, joka näki ensi-iltansa vappupäivänä 1.5. ja sitä esitettiin Jyväskylän Huoneteatterissa kaikkiaan neljänä toukokuun ensimmäisenä päivänä.

Tämäkin juttu meinasi minulta jäädä kirjoittamatta, koska liian myöhään heränneenä en saanut varattua lippuja esitykseen. Tästä huolimatta päätin kuitenkin mennä Huoneteatterille norkoilemaan siinä toivossa että onnistuisin saamaan viimehetken peruutuksesta johtuvan paikan näytökseen. Onneksi sinnikkyyteni palkittiin, sillä pääsin kuin pääsinkin sisään ja vielä ihan hyvälle paikalle!

Vanhana hevirumpalina, joka myöhemmin ihastui etnorummutteluun illan annissa minua tietysti eniten kiinnosti perkussionisti Jarmo Hovin (mm. Miljoonasade) ohjaaman etnorumpuryhmän rytmit. Perkussioryhmä olikin todella korkeatasoinen ja kaverit pysyivät tehtäviensä tasalla koko reilun tunnin mittaisen esityksen ajan vaikka hiki lensi. Lansiafrikkalaiselle musiikille ominainen monirytmisyys oli myös esityksessä tärkeässä asiassa vaikkakin musiikki ei ollut pelkästään perinteisiä Djembé painoitteisia rytmejä vaan välillä jopa kokeilevaa monenlaisten lyömäsoittimien, kuten tamalinien ja Flamenco-musiikista tutun cajónin rytmittäessä esitystä.

Esityksen draaman ja afrotanssin muodostamasta kokonaisuudesta en amatöörinä osaa antaa minulle tyypillistä korkealentoista mutta samanaikaisesti syväluotaavaa arviota, joka jättää Palasokerin lukijat haukkomaan henkeään mutta heitän seuraavassa kuitenkin muutamia ajatuksia...

Tanssiopisto Saran tanssijoiden ryhmä oli selvästi harjoitellut afrotanssejaan pitemmän aikaa eivätkä ne siksi pistäneet ainakaan minua silmään. Säästyin siis ajatukselta "white girls can't dance", jonka ah ja voih olen niin monesti aiemmin julkilausunut :) Tanssiryhmästä esiinnousivat muutamat nuoret ja selvästi lahjakkaat yksilöt sekä itse Mami Wata, eli Teija Häyrynen, jolla oli selvästi ammattitanssijan tausta.

Joka tapauksessa ilta oli varsin onnistunut ja mielestäni erittäin viihdyttävä. Energisten esiintyjen joukko sai lavakarismansa ansiosta sytytettyä teatterin vajaan satahenkisen juron suomalaisyleisönkin raikuviin aplodeihin ja jopa laulamaa sekä helistelemään marakasseja spontaanin encore-jamittelun aikana!

Suosittu Mami Wata uusitaan näillä näkymin syksyllä ja suosittelenkin lämpimästi kaikkia aiheesta kiinnostuneita varaamaan lippunsa hyvissä ajoin!


+/- saldo : 0 |