Moi anonyymi! » Login | Social login | Uusi käyttäjä

Uutta suomalaista progea: Khatsaturjan

Hezzu kirjoitti noin 19 vuotta sitten (1 kommenttia)
Vuoden vaihteen tienoilla maamme progekartalle kipusi uusi tulokas Khatsaturjan, jonka omakustannelevy ”Aramsome Sums” oli mitä mainioin julkaisu. Moisesta innostuneena ajan hermolla oleva Sokrun progetoimitus tietysti otti härkää sarvista ja kyseli bändiltä hieman tarkemmin mistä oikein on kysymys. Ohessa siis melko pitkä ja kaiken paljastava haastattelu!

- Kertoisitteko jotain itsestänne, keitä olette ja mistä tulette? Milloin Khatsaturjan on perustettu? Onko kokoonpanossa tapahtunut paljon muutoksia matkan varrella? Onko Khatsaturjan kaikkien päätyö musiikkirintamalla vai onko muitakin projekteja olemassa?

Khatsaturjan vastaa:


Khatsaturjan, Vantaa.

Olemme: Jaakko Koikkalainen (basso/laulu), Atte Kurri (kitara/koskettimet/laulu), Ilkka "Iikku" Piispala (rummut/laulu) ja Ilkka "Sarkka" Saarikivi (koskettimet/sello/laulu). Khatsaturjan perustettiin aluksi projektibändinä keväällä 2000, mutta aloitti aktiivisemman toimintansa 2001 syksyllä. Kokoonpanossa ei ole tapahtunut muutoksia. Khatsaturjan on jäsentensä päätyö bändirintamalla, mutta musiikin opiskeluun liittyvää bändi-, orkesteri- ja kuorotoimintaa harjoitetaan myös.

- Mistä bändin nimi tulee? Minulle tuli mieleen tämä eräs hemmo, joka on säveltänyt legendaarisen "Sapelitanssin"!

Sarkka:
Turha kai on lähteä kiertelemään. Nimi syntyi keväällä 2000, jolloin tarvitsimme riittävän uskottavan nimen projekti-bändillemme soittaessamme klassisia lainoja. "Tshaikovski", vaikkapa, olisi ollut liian ilmeinen. Toiminnan vakavoiduttua ei ole parempiakaan ideoita syntynyt nimen suhteen edes pullo molemmissa käsissä.

- Millaista musiikillista taustaa teillä on, onko oikein opiskeltu?

Iikku:
Opiskelen klassisia lyömäsoittimia paikallisessa musiikkiopistossa. Musaluokalla olen ollut ala-asteelta lähtien. Kuoroissa on tullut laulettua ja laulan vieläkin. Matkan varrella on tullut opiskeltua myös viulua ja pianoa. Viulu on ikävä kyllä unohtunut täysin.

[img]juttukuvat/bandikuvat/khatsaturjan/atte.jpg" rel="lightbox">- Kertoisitteko jotain itsestänne, keitä olette ja mistä tulette? Milloin Khatsaturjan on perustettu? Onko kokoonpanossa tapahtunut paljon muutoksia matkan varrella? Onko Khatsaturjan kaikkien päätyö musiikkirintamalla vai onko muitakin projekteja olemassa?

Khatsaturjan vastaa:


Khatsaturjan, Vantaa.

Olemme: Jaakko Koikkalainen (basso/laulu), Atte Kurri (kitara/koskettimet/laulu), Ilkka "Iikku" Piispala (rummut/laulu) ja Ilkka "Sarkka" Saarikivi (koskettimet/sello/laulu). Khatsaturjan perustettiin aluksi projektibändinä keväällä 2000, mutta aloitti aktiivisemman toimintansa 2001 syksyllä. Kokoonpanossa ei ole tapahtunut muutoksia. Khatsaturjan on jäsentensä päätyö bändirintamalla, mutta musiikin opiskeluun liittyvää bändi-, orkesteri- ja kuorotoimintaa harjoitetaan myös.

- Mistä bändin nimi tulee? Minulle tuli mieleen tämä eräs hemmo, joka on säveltänyt legendaarisen "Sapelitanssin"!

Sarkka:
Turha kai on lähteä kiertelemään. Nimi syntyi keväällä 2000, jolloin tarvitsimme riittävän uskottavan nimen projekti-bändillemme soittaessamme klassisia lainoja. "Tshaikovski", vaikkapa, olisi ollut liian ilmeinen. Toiminnan vakavoiduttua ei ole parempiakaan ideoita syntynyt nimen suhteen edes pullo molemmissa käsissä.

- Millaista musiikillista taustaa teillä on, onko oikein opiskeltu?

Iikku:
Opiskelen klassisia lyömäsoittimia paikallisessa musiikkiopistossa. Musaluokalla olen ollut ala-asteelta lähtien. Kuoroissa on tullut laulettua ja laulan vieläkin. Matkan varrella on tullut opiskeltua myös viulua ja pianoa. Viulu on ikävä kyllä unohtunut täysin.

[img]juttukuvat/bandikuvat/khatsaturjan/atte.jpg" border="0"/ style="width:98%">


Khatsaturjan / Atte

Jaakko: Pääinstrumenttini on kitara. Tartuin bassokitaraan, kun nämä muut jamppaliinit pyysivät minua mukaan esittämään Pink Floydin musiikkia, about huhti-toukokuussa 2000. Olen saanut kitaran- ja pianonsoiton opetusta. Olen opiskellut lukiossa musiikkilinjalla, kuten me kaikki, ja saanut mm. teoriaopetusta musiikinopettajaisältäni. Lapsuusajan viulutunneista en muista paljoakaan.

Atte: Olen opiskellut kitaransoittoa melko pitkään, tällä hetkellä saan oppia Helsingin Arabiassa. Teoriaa olen niinikään opiskellut - ohjatusti ja omatoimisesti. Vähän nuorempana kuuluivat kuvaan eri vaiheissa piano-, viulu- ja laulutunnit. Myös musiikkilukio erilaisine kursseineen jne. Kiikarissa olisi ammattiin valmistava musiikin opiskelu. Harrastan lisäksi kamarikuorolaulua.

Sarkka: Vanhemmat antoivat sellon käteen jo ennen kouluikää. Itse taisin kiinnostua sellonsoitosta enemmän vasta lukiossa. Siitä asti olenkin soittanut melkoisen aktiivisesti. Nykyään tulee soitettua vähän vähemmän opiskelujen viedessä aikaa. Silti aikaa kuluu jonkin verran kamarimusiikkia ja omaa ohjelmistoa harjoitellessa. Haaveet sellistin urasta olen kuitenkin haudannut. Tuleehan sitä puuhasteltua musiikin parissa muutenkin. Laulan samaisessa kamarikuorossa Aten ja Iikun kanssa. Olen myös pitkän linjan teoriaopiskelija musiikkiopistossa, mistä kai johtuu etten ole vielä päästötodistustakaan saanut. Pianonsoittoa opiskelen nykyisin osana luokanopettajan koulutusta. Haaveilen myös salaa kitaristin urasta ja sen mukanaan tuomasta fanipostista ja muusta mukavasta...

- Voitteko mainita joitain esikuvia? Millaista musiikkia itse diggailette? Miten kuvailisitte Khatsaturjanin musiikkia?

Iikku:
Huh, onpa vaikea valita muutamaa tärkeintä bändiä. Sanonpa vaikka muutaman, joita on tullut viime aikoina kuunneltua: Nektar, PFM, Focus, Devil Doll, Beatles ja Tori Amos. Voisin sanoa kestosuosikeiksi oikeastaan Dream Theaterin ja Flower Kingsin. Tietenkin Sergei Prokofievin musiikki on erittäin lähellä sydäntä.

Jaakko: Yksinkertaisesti sanottuna: diggailen ja kuuntelen enimmäkseen länsimaista taidemusiikkia, sen tarkemmin rajaamatta. Viime aikoina on kyllä tullut kuunneltua edellä mainitun lisäksi mm. Devil Dollia. Sanoisin, jotta monipuolisesti kuuntelen. Yksittäiset oivallukset sieltä täältä, eri musiikkityyleistä, säväyttävät. Minulla on paheellinen jazz-menneisyys...

Atte: On kestosuosikkeja kuten Queen ja Yes, mutta tähän projektiin ovat suorimmin vaikuttaneet mm. Focus, Gentle Giant, After Crying sekä hieman yllättäen myös Van der Graaf Generator, joitain "edistyksellisiä" nimiä mainitakseni. Taidemusiikin saralta olen viime aikoina perehtynyt esim. Händelin oratorioihin. Aaron Coplandin musiikin kanssa on myös hierottu tuttavuutta.



Khatsaturjan / Iikku

Sarkka: Olen viime aikoina huomannut olevani musiikin kuuntelijana kaikkiruokainen. En siis etsi kirjastosta levyjä ainoastaan hakusanalla "progressiivinen rok". Olin tuossa taannoin kuuntelemassa Tavastialla Tehosekoitinta ja voi veljet se nappasi. Viimeisin levyhankintani on Robbie Williamsin uutukainen. Pidempiaikaisen "diggailun" kohteena on ollut Radiohead, Coldplay, Beatles ja tuo Aten jo mainitsema Queen. Eniten kuuntelen kuitenkin klassista musiikkia, tai siis länsimaista taidemusiikkia. Bachin Goldberg-muunnelmat Glenn Gouldin soittamana ovat auttaneet minut ylös useana sunnuntaiaamuna. Bachin lisäksi potkii Dvorak, Brahms ja Shostakovitsh.

Atte: Musiikki "Aramsome Sumsilla" on kovin laaja-alaista. Se nojaa jossain määrin sinfoprogeperinteeseen ammentaen samalla monituisista muista eri lähteistä: on renessanssia ja laajemminkin klassista, maailmanmusiikkivaikutteita, 60-luvun poppia, lastenlauluja ja musiikkia automainoksista (oops, lipsahti toi viiminen). Pieni aavistus raskaampaakin rock-soundia siellä täällä. Levy on käytännössä läpisävelletty ja biisien osarakenteessa piisaa, parhaimmillaan Q-kirjaimeen asti. Monenkirjavaa linjaa sitoo yhteen kohtuu paljolti käyttämämme stemmalaulu. Sanoituksia suunniteltaessa esillä olivat mm. teemat matkustaminen/liike sekä unet. Ehkäpä lopulliset lyriikat pitäytyivätkin niissä, mene ja tiedä... Seitsemästä raidasta kolme on instrumentaaleja.

- "Aramsome Sums" julkaistiin omakustanne-cd-r:änä, tarjositteko levyä millekään levy-yhtiölle? Tai oletteko näin jälkikäteen promonneet sitä kuinka hanakasti? Onko tarjouksia sadellut?! Uskoisin että tällaiselle kamalle löytyisi julkaisija!?

Iikku:
Emme ole toistaiseksi lähettäneet levy-yhtiöihin, ja promoaminenkin on ollut aika pienimuotoista. Musiikkiamme voi kuulla mm. Colossuksen liitteenä ilmestyvällä suomalaisten demobändien cd:llä, kun se aikanaan valmistuu. Joitakin näytebiisejä on mahdollista imuroida internetistä, joten eiköhän se jonkinlaista peeärrää liene. Levyn löytää Vantaalla myös kirjastosta (Tikkurilan musiikkiosasto), ja tilaamallahan sen voi tietysti lainata muualtakin pääkaupunkiseudulta.

- Onkos platasta tullut vastaan minkäänlaisia levyarvosteluita? Entäs minkälaista palautetta on tullut ostavalta yleisöltä? Onko kauppa käynyt hyvin?

Atte:
Levy on tuomiolla eri tahoilla, lähinnä ulkomailla. Edellä mainitut tahot eivät ole kaikki vielä julkituoneet kantaansa. Ostavan yleisön reaktioissa on ollut havaittavissa, että diggailu on melko suoraan verrannollista kuuntelukertoihin, mikä onkin tämän musiikinlajin suola ja samalla ikuisuusongelma. Yleisesti ottaen varovaisen kiinnostunut vastaanotto, mutta useammat "alanmiehet ja naiset" ovat kiitelleet tuotostamme. Eli harrastuneisuus vaikuttaa ilman muuta.

Jaakko: Liekö kuulijat vain kohteliaita? On tykätty kyllä. Levyä on mennyt muutamia kymmeniä kaupaksi.

Sarkka: Henkilökohtaisesti olen tainnut päätyä miltei tappiolle, koska olen vaihtanut levyämme kavereiden vastaaviin tuotoksiin. Paras saamani palaute tuli opiskelukaverilta, joka kertoi kuuntelevansa "Cover up the overcupin" joka aamu ensimmäisenä herättyään.



Khatsaturjan / Jaakko

- Levyn kansiin ei ole merkattu säveltäjä- ja sanoittajatietoja (paitsi nuo kaksi klassista lainaa), kukas on tehnyt mitäkin?

Sarkka:
Mulla taisi olla muut kuviot, kun muut tekivät biisejä. No, jos totta puhutaan, on kaikilla ollut oma panoksensa lopputuloksessa. Aten kynästähän suurin osa viisuista on alunperin lähtenyt. Omaksi kunniakseni voin kai mainita Mussorskyn sovituksen.

Jaakko: Sanoja olen raaputellut Atten kera, yhdessä ("Astral cycles in motiongrace") ja erikseen. Atte on kunnostautunut varsinkin neologismien saralla.

Atte: Niin. Bändin oma matsku on alkujaan valtaosin minun kynästäni, tosin monet laulu- ja instrumenttistemmat syntyivät vasta äänitysvaiheessa ja niihin vaikutti koko poppoo. "The ultimate nocturnal transmissions" on Iikun sävellys/Jaakon sanoitus. Levyn sanoitukset siis jakautuivat mulle ja Jaakolle. Työstän sävellyksiä yleensä järjestyksessä harmonia - muotorakenne - melodia ja teemat - instrumentaatio. Tekstejä olen usein tavannut kirjoittaa aivan lopuksi - joka tapauksessa valmiin laulumelodian tai sen rytmisen hahmon pohjalle.

Iikku: Kun aloitimme äänittämään levyä, kaikki biisit eivät olleet läheskään valmiita, esim. levyn vika biisi Astral... oli siinä vaiheessa, että en ollut biisiä kuullutkaan kuin kerran pianolla esiteltynä. Siispä kyseisen raidan nauhoitus oli hyvin mielenkiintoista, ainakin näin rumpalin näkökulmasta. Vähän samanlainen tilanne oli säveltämäni biisin (The ultimate nocturnal transmissions) kohdalla, sillä en ollut tuonut sitä treenikämpälle ennen levytyssessioita. Tietenkin mielenkiintoista koko nauhoitusprosessissa oli myös se, että emme olleet kaikkien kappaleiden osalta tarkemmin sopineet, kuka laulaa tai soittaa missäkin kohtaa. Tämä ei kuitenkaan osoittautunut suuremmaksi ongelmaksi, sillä teimme levyn kokonaan kotioloissa, joten aikaa oli kyllä kokeilemiseen.

- Olisiko teillä ollut paljonkin materiaalia tarjolla levylle, jäikö materiaalia paljon yli? Oletteko treenailleet paljon muitakin klassisia lainoja kuin nämä levylle päätyneet Mussorgskyn ja Berliozin sävellykset?

Jaakko:
Oiskohan Sarkalla ollu joku piisi? Tai se yksi Iikun pianoralli?

Sarkka: Se on se samainen biisi, mitä vieläkin markkinoin uutena. No, hiljaa hyvä tulee.

Iikku: Olihan mulla joitakin luonnoksia, mutta ongelmana oli se, että en osaa nuotintaa kappaleitani näiden muiden kundien tavoin.

Atte: Emme silloin harjoitelleet purkitusvalmiiksi enempää, mutta nyt materiaalia riittäisi hyvinkin kokopitkälle.

Jaakko: Olemme treenailleet/esittäneet muitakin klassisia lainoja kuin nämä levyn pari. Sovitimme ja esitimme männävuosina mm. pari kuvaa Musorgskin "Näyttelykuvista" ja pätkiä Dvoøakin 9. sinfoniasta. Myös lyhyt sitaatti Prokofjev'n "Romeo ja Julia" -baletista oli eräässä takavuosien kokeiluluontoisessa kollaasipläjäyksessä käsittelyssä, vai pitäisikö sanoa, esittelyssä?

Atte: Viimeisimpänä meillä on repertuaarissamme myös eräs Sarabande Händeliltä. Kyseessä on varsinainen killeri, joka on ehkä päätyvä kiekolle.

Iikku: Treeneissä tulee soiteltua läpällään kaikenlaisia covereita, niin klasuja kuin kaikkea muutakin, mitä mieleen tulee. Välillä joku idea saattaa kantaa ja se otetaan lähempään tarkasteluun. Klassinen musiikki on ehkä lopultakin se juttu, joka eniten meitä yhdistää ja siksi siltä alueelta otammekin vaikutteita ja välillä jopa suoria covereita. ELP:n ja The Nicen klasarisovitukset ovat nekin inspiroineet meitä.



Khatsaturjan / Sarkka

- Mitä keikkarintamalle kuuluu?

Jaakko:
Oltiin just tossa maaliskuussa Symphony X:n keikalla...

Sarkka: (Hehheh). Mulla on kyllä ollut sellokeikkoja, jos nyt lähdetään välttelemään aihetta.

Atte: Kovasti on keikkasetti työn alla; eli tilaisuuden tullen. Aktiivisempana toimiaikanamme, niin ironiselta kuin se kuulostaakin, emme ole soittaneet yhtään keikkaa. Vuonna 2000 soitimme Carpe Diem -tapahtumassa sekä parissa muussa tilaisuudessa. Yksi tekijä, joka vaikeuttaa live-tilannetta on se, että kappaleet on levyllä sovitettu noin 15:lle soittajalle/laulajalle, vaikka itse ne kaikki vedimmekin. Toki se ei tule meitä viime kädessä estämään, vaan kappaleet tullaan saattamaan sopivaan live-muotoon.

Iikku: Keikkailu tulee varmasti olemaan tärkeä osa bändimme toimintaa, mutta emme tingi laadusta emmekä määrästä levyttäessämme, eikä kappaleita siis rakenneta live-kokoonpanon ehdoilla. Tärkeintä on mielestäni toteuttaa levylle ne visiot, ...

Jaakko: Tai audiot.

Iikku: ...jotka nupissa myllertää.

- Entä mitä bändin lähitulevaisuuteen kuuluu? Milloin on lupa odotella lisää levyjä?

Jaakko:
Uutta materiaalia valmistuu ja treenataan. Jokainen säveltää tahollaan. Olisihan se jeessiä, jos tekisimme lisää levyjä.

Atte: Jotain varmasti tuloo, formaatti on vielä auki. Kuten sanottua, lupaavalta näyttäisi materiaalin suhteen.

Iikku: Todennäköisesti teemme vielä toisen omakustanteen ennen kuin alamme ajattelemaan levydiilin tavoittelua.

Sarkka: Katsotaan tässä ensin, kuinka "Aramsome sums" saa tuulta siipiensä alle. Sen jälkeen voidaan miettiä, mitä seuraavaksi.

- Mitä olette mieltä Suomen musiikkiympäristöstä, onko aloittelevan progebändin hankala tuoda itseään julki? Onko keikkoja vaikea saada?

Iikku:
Eihän niitä kanavia hirveästi ole. Nykypäivänä kun on aika helppoa tehdä demo tai vaikka ihan kohtuullisen vakavasti otettava levy omassa makuuhuoneessa (heh heh), niin luulisi että bändeistä olisi jopa ylitarjontaa, mutta yllättävän vähän tiedän suomalaisia progebändejä. Luulisin että monilla bändeillä homma tyssää siihen, että ei saada kannustavaa palautetta Suomen medialta (tavalliset rock-lehdet, radiot ym.). Bändin täytyisi tietää mihin demoaan lähettelisi ja kelle sitä soittaisi. Ei ole oletettavaa että tavallinen rock-kriitikko osaisi arvostaa edes hyvää progressiivista rockia. Usein palautteissa sanotaan että "ihan hyvän kuuloista, mutta ei tällainen myy. Vaihtakaa musiikkityyliä ." Voi olla että parhaita keinoja nimen saamiseksi on päästä esim. lämppäriksi isompien nimien keikoille, mutta sehän on lähes mahdotonta ellei ole jo suhteita.

Atte: Proggia pääasiassa joko vierastetaan tai ei tunneta lainkaan. Yleisö ei tule progen luo, joten proge - jos katsoo aiheelliseksi - saa kulkea kivikkoisen tien yleisön luo. Eli tuttu virsi. Varmaankin ulkomailla markkinat.

- Onko vielä jotain mitä haluaisitte sanoa Palasokerin lukijoille?

Levyä voitte tiedustella osoitteesta khatsaturjan@hotmail.com. Ja progen vastakohtahan on reggae, kuuluu vanha sanonta.

-------
Palasokerin MP3 narikasta lötyy parin biisin verran Aramsome Sums materiaalia.


+/- saldo : 0 |

    Pekka kirjoitti noin 19 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Cover Up The Over Cupista puuttui jodlaus!;)
    Hienoa soittoa, mutta aika akateemisen kuivakkaa meikäläisen korvissa.