Baltia A-Go-Go
KimmoVesajoki kirjoitti noin 21 vuotta sitten (4 kommenttia)
Syksyn edetessä vääjäämättömästi, on aika kerrata mitä kesän arvokkaina hellepäivinä tulikaan tehtyä. Oheinen Baltian matkakertomus heinäkuulta valottaa osaltaan meidän perheen kesän edesottamuksia. Baltian maat tarjoavat matkailijalle yhtä sun toista nähtävää. Baltia on edullinen, nopeasti ja helposti saavutettavissa oleva matkakohde, joka sopii hyvin ennakkoluulottomille matkailijoille.
Autolla Baltiassa reissaavat tarvitsevat mukaan voimassa olevan passin, ajokortin ja rekisteriotteen lisäksi vakuutusyhtiöistä ilman erillistä kustannusta saatavan vihreän kortin eli green cardin. Tämän lisäksi autossa tulisi ainakin periaatteessa olla vaahtosammutin, ensiapulaukku ja erillinen kansallisuuden osoittava tarra (EU-kilvet eivät yksistään kuulemma riitä). Näitä ei tosin kertaakaan minulta tai muilta kysytty millään rajanylityspaikalla eikä lautalta tullessa tai siihen noustessa. Liettuassa tarvitaan vielä erillinen liikennevakuutus, koska se ei kuulu virheän kortin maihin. Tämän vakuutuksen saa ostettua kätevästi rajalta ilman pitempiä jonotuksia. Tiet ja etenkin Via Baltica ovat pääosin hyvässä kunnossa ja matka niillä taittuu mukavasti. Via Baltican www-sivuilta osoitteesta: http://www.viabaltica.net/ saa hyvää apua matkasuunnitelman tekoon. Tsekkaa myös http://www.balticroads.net/.
Heti maihin päästyämme suuntasimme auton keulan kohti Viljandia, joka on mukava Etelä-Virossa jotakuinkin Tarton ja Pernun puolivälissä sijaitseva pikkukaupunki. Viljandissa sijaitsee mm. koko Liivinmaan suurimman linnoituksen rauniot, jota ympäröivät vallihaudat ylitetään tyylillä vaikuttavaa riippusiltaa pitkin. Vaikka Viljandi ei kaupunkina ole yhtä vaikuttava kuin Tallinna tai Viron kesäpääkaupunki Pärnu, on se kuitenkin näkemisen arvoinen kaupunkia ympäröivän luonnon ja kylämaisen miellyttävän tunnelman ansiosta.
Viljandista suuntasimme pikkuteitä Kilingi-Nömmen kautta Häädemeesteen, joka sijaitsee aivan meren rannassa viitisenkymmentä kilometriä etelään Pärnusta. Kaikille Via Balticaa pitkin ajaville suosittelen lämpimästi kääntymistä pois valtatieltä viimeistään Häädemeesten tienristeyksen kohdalla, koska sieltä voi ajaa aivan rannan tuntumassa mukavissa maisemissa aina Latvian rajalle asti. Ennen rajaa kannattaa kuitenkin pysähtyä Kablin eteläpuolella sijaitsevassa Hotelli Lepaninassa nauttimassa hyvästä ruoasta ja upeista maisemista.
Minunlaiselle EU meininkiin tottuneelle matkustajalle aivan käsittämätöntä oli yli kahden tunnin pituinen odotus Latvian rajalla, varsinkin kun tähän odotukseen ei näyttänyt olevan mitään syytä. Rajalla odotellessa mieleen palautuivat mm. kotimaisen Moottori –lehden artikkeli kesältä 2002, jossa hehkutettiin sitä kuinka matka sujuu mukavasti jonottamatta maasta toiseen. Yllättäen tämä ensimmäinen rajanylitys olikin muita selvästi hitaampi, eikä muualla tarvinnut juuri puolta tuntia pitempään odotella. Vinkkinä kuitenkin kaikille Baltiassa reissaaville voin sanoa, että kannattaa varautua yllättäviin viivästyksiin rajanylityspaikoilla. Onneksi Baltian maiden tuleva EU-jäsenyys tulee järkevöittämään tätäkin tilannetta, tosin rajat poistunevat vasta monen vuoden päästä...
Latvian parasta antia ovat ihanat meren rannalla sijaitsevat camping-alueet, joista paras on lähellä Saulkrastin kylpyläyhdyskuntaa sijaitseva LAUČU AKMENS (http://www.laucakmens.lv/eng/), jossa mekin vietimme pari päivää merestä nauttien. Riian lahti on erittäin viehättävä osa Itämerta, jonka reunoilla hiekkarantoja riittää kilometrikaupalla. Vesi on uimakelpoista ja itse asiassa varsin puhdasta vielä näin kaukana Riiasta. Suosittelen lämpimästi kaikille.
Latvian infrastruktuuri on Baltian maista selvästi heikoin ja pääkaupungin keskustaa lukuunottamatta en suosittele maata kaupunkilomakohteena. Meidänkin matka jatkui meren rannalta Riian kautta kohti Liettuaa, jonne suuntasimme edellisestä rajanylityksestä kauhistuneena Via Baltican sijasta Jelgavan läpi kulkevaa valtatie A8 pitkin. Tämä osoittautui hyväksi strategiaksi, sillä olimme rajanylityspaikalla ainoa auto ja koko proseduuriin kului aikaa alle 15 minuuttia vaikka emme olleet hankkineet Liettuassa vaadittavaa liikennevakuutusta etukäteen.
Liettuassa vietimme pari mukavaa päivää Siauliain kaupungissa, joka on Liettualaisittain tyypillinen eli varsin viehättävä kaupunki. Työn puolesta Vilnassa reissaanneena tiesin Liettuan olevan mukava kaupunkilomakohde, jossa on jo reilusti Keski-Eurooppalaista fiilistä. Siauliai ei tässä(kään) suhteessa pettänyt odotuksiani, mutta ei kaiken rehellisyyden nimissä vedä vertoja Vilnan vanhalle kaupungille. Eroa Liettuan ja Latvian kaupungeilla on kuin yöllä ja päivällä; Liettuassa kaupungit ovat siistejä ja hyvä kuntoisia, uutta rakennetaan ja vanhaa entisöidään jatkuvasti.
Liettuassa huomasimme viikon vierähtäneen ennakoitua nopeammin ja jouduimme kääntymään takaisin kohti Suomea Puolaan jatkamisen sijasta. Se ei tosin suuremmin haitannut, sillä olimme alun pitäien päättäneet edetä kaikessa rauhassa nauttien siitä mitä vastaan tulee emmekä painaa tukka putkella Varsovaan asti. Totesimme, että vaikka Baltian maat ovat suhteellisen pienikokoisia, riittä niissä nähtävää ja näin ollen Puolan valloitus sai jäädä myöhemmäksi. Matka takaisin Tallinnaan kulki Via Balticaa pitkin; pysähdyimme tosin matkan varrella Latviassa Bauskan kaupungissa sen keskiaikaista linnaa ihmettelemässä sekä Eestin puolella nauttimassa kauniista Pärnusta. Tallinnassakin ehdimme viettää riittävästi aikaa että pakollinen shoppailu tuli suoritettua, mutta vanhan kaupungin koluaminen jäi tällä kertaa väliin.
Lautassa matkalla Helsinkiin luin jostain esitteestä, että vaikka tulisi päivän reissulle Tallinnaan kannattaa auto ottaa mukaan; silloin ei tarvitse jonottaa tullijonoissa seisaaltaan vaan voi ottaa vaikka torkut omassa autossa ja kun kertaalleen täyttää tankin bensalla, jota heti sataman viereiseltä (muistaakseni Nesteen) huoltoasemalta saa alle puoleen hintaan siitä mitä se kotisuomessa maksaa, on jo henkilöauton lauttakustannus tullut katettua! Niinhän se on, bensa ja kaikki muukin on Baltiassa halpaa, jos vielä onnistuu varaamaan paikan sikahalvalla Seawindin lautalla reissaamisella voisi alkaa jo tekemään tiliä! No, mutta onneksi halpuus ei ole ainoa syy mennä Baltiaan vaan suosittelen sitä matkakohteeksi sen itsensä takia; nähtävää siellä riittää ja jokaisessa maassa on oma tunnelmansa. Baltian reissulla saa helposti ”kolme kärpästä yhdellä iskulla” kun vain varaa pari päivää aikaa ja tutustuu Tallinnan lisäksi myös muuhun Viroon, Latviaan ja Liettuaan. Kaiken lisäksi reissaaminen ei maksa juuri mitään.
Autolla Baltiassa reissaavat tarvitsevat mukaan voimassa olevan passin, ajokortin ja rekisteriotteen lisäksi vakuutusyhtiöistä ilman erillistä kustannusta saatavan vihreän kortin eli green cardin. Tämän lisäksi autossa tulisi ainakin periaatteessa olla vaahtosammutin, ensiapulaukku ja erillinen kansallisuuden osoittava tarra (EU-kilvet eivät yksistään kuulemma riitä). Näitä ei tosin kertaakaan minulta tai muilta kysytty millään rajanylityspaikalla eikä lautalta tullessa tai siihen noustessa. Liettuassa tarvitaan vielä erillinen liikennevakuutus, koska se ei kuulu virheän kortin maihin. Tämän vakuutuksen saa ostettua kätevästi rajalta ilman pitempiä jonotuksia. Tiet ja etenkin Via Baltica ovat pääosin hyvässä kunnossa ja matka niillä taittuu mukavasti. Via Baltican www-sivuilta osoitteesta: http://www.viabaltica.net/ saa hyvää apua matkasuunnitelman tekoon. Tsekkaa myös http://www.balticroads.net/.
Heti maihin päästyämme suuntasimme auton keulan kohti Viljandia, joka on mukava Etelä-Virossa jotakuinkin Tarton ja Pernun puolivälissä sijaitseva pikkukaupunki. Viljandissa sijaitsee mm. koko Liivinmaan suurimman linnoituksen rauniot, jota ympäröivät vallihaudat ylitetään tyylillä vaikuttavaa riippusiltaa pitkin. Vaikka Viljandi ei kaupunkina ole yhtä vaikuttava kuin Tallinna tai Viron kesäpääkaupunki Pärnu, on se kuitenkin näkemisen arvoinen kaupunkia ympäröivän luonnon ja kylämaisen miellyttävän tunnelman ansiosta.
Viljandista suuntasimme pikkuteitä Kilingi-Nömmen kautta Häädemeesteen, joka sijaitsee aivan meren rannassa viitisenkymmentä kilometriä etelään Pärnusta. Kaikille Via Balticaa pitkin ajaville suosittelen lämpimästi kääntymistä pois valtatieltä viimeistään Häädemeesten tienristeyksen kohdalla, koska sieltä voi ajaa aivan rannan tuntumassa mukavissa maisemissa aina Latvian rajalle asti. Ennen rajaa kannattaa kuitenkin pysähtyä Kablin eteläpuolella sijaitsevassa Hotelli Lepaninassa nauttimassa hyvästä ruoasta ja upeista maisemista.
Minunlaiselle EU meininkiin tottuneelle matkustajalle aivan käsittämätöntä oli yli kahden tunnin pituinen odotus Latvian rajalla, varsinkin kun tähän odotukseen ei näyttänyt olevan mitään syytä. Rajalla odotellessa mieleen palautuivat mm. kotimaisen Moottori –lehden artikkeli kesältä 2002, jossa hehkutettiin sitä kuinka matka sujuu mukavasti jonottamatta maasta toiseen. Yllättäen tämä ensimmäinen rajanylitys olikin muita selvästi hitaampi, eikä muualla tarvinnut juuri puolta tuntia pitempään odotella. Vinkkinä kuitenkin kaikille Baltiassa reissaaville voin sanoa, että kannattaa varautua yllättäviin viivästyksiin rajanylityspaikoilla. Onneksi Baltian maiden tuleva EU-jäsenyys tulee järkevöittämään tätäkin tilannetta, tosin rajat poistunevat vasta monen vuoden päästä...
Latvian parasta antia ovat ihanat meren rannalla sijaitsevat camping-alueet, joista paras on lähellä Saulkrastin kylpyläyhdyskuntaa sijaitseva LAUČU AKMENS (http://www.laucakmens.lv/eng/), jossa mekin vietimme pari päivää merestä nauttien. Riian lahti on erittäin viehättävä osa Itämerta, jonka reunoilla hiekkarantoja riittää kilometrikaupalla. Vesi on uimakelpoista ja itse asiassa varsin puhdasta vielä näin kaukana Riiasta. Suosittelen lämpimästi kaikille.
Latvian infrastruktuuri on Baltian maista selvästi heikoin ja pääkaupungin keskustaa lukuunottamatta en suosittele maata kaupunkilomakohteena. Meidänkin matka jatkui meren rannalta Riian kautta kohti Liettuaa, jonne suuntasimme edellisestä rajanylityksestä kauhistuneena Via Baltican sijasta Jelgavan läpi kulkevaa valtatie A8 pitkin. Tämä osoittautui hyväksi strategiaksi, sillä olimme rajanylityspaikalla ainoa auto ja koko proseduuriin kului aikaa alle 15 minuuttia vaikka emme olleet hankkineet Liettuassa vaadittavaa liikennevakuutusta etukäteen.
Liettuassa vietimme pari mukavaa päivää Siauliain kaupungissa, joka on Liettualaisittain tyypillinen eli varsin viehättävä kaupunki. Työn puolesta Vilnassa reissaanneena tiesin Liettuan olevan mukava kaupunkilomakohde, jossa on jo reilusti Keski-Eurooppalaista fiilistä. Siauliai ei tässä(kään) suhteessa pettänyt odotuksiani, mutta ei kaiken rehellisyyden nimissä vedä vertoja Vilnan vanhalle kaupungille. Eroa Liettuan ja Latvian kaupungeilla on kuin yöllä ja päivällä; Liettuassa kaupungit ovat siistejä ja hyvä kuntoisia, uutta rakennetaan ja vanhaa entisöidään jatkuvasti.
Liettuassa huomasimme viikon vierähtäneen ennakoitua nopeammin ja jouduimme kääntymään takaisin kohti Suomea Puolaan jatkamisen sijasta. Se ei tosin suuremmin haitannut, sillä olimme alun pitäien päättäneet edetä kaikessa rauhassa nauttien siitä mitä vastaan tulee emmekä painaa tukka putkella Varsovaan asti. Totesimme, että vaikka Baltian maat ovat suhteellisen pienikokoisia, riittä niissä nähtävää ja näin ollen Puolan valloitus sai jäädä myöhemmäksi. Matka takaisin Tallinnaan kulki Via Balticaa pitkin; pysähdyimme tosin matkan varrella Latviassa Bauskan kaupungissa sen keskiaikaista linnaa ihmettelemässä sekä Eestin puolella nauttimassa kauniista Pärnusta. Tallinnassakin ehdimme viettää riittävästi aikaa että pakollinen shoppailu tuli suoritettua, mutta vanhan kaupungin koluaminen jäi tällä kertaa väliin.
Lautassa matkalla Helsinkiin luin jostain esitteestä, että vaikka tulisi päivän reissulle Tallinnaan kannattaa auto ottaa mukaan; silloin ei tarvitse jonottaa tullijonoissa seisaaltaan vaan voi ottaa vaikka torkut omassa autossa ja kun kertaalleen täyttää tankin bensalla, jota heti sataman viereiseltä (muistaakseni Nesteen) huoltoasemalta saa alle puoleen hintaan siitä mitä se kotisuomessa maksaa, on jo henkilöauton lauttakustannus tullut katettua! Niinhän se on, bensa ja kaikki muukin on Baltiassa halpaa, jos vielä onnistuu varaamaan paikan sikahalvalla Seawindin lautalla reissaamisella voisi alkaa jo tekemään tiliä! No, mutta onneksi halpuus ei ole ainoa syy mennä Baltiaan vaan suosittelen sitä matkakohteeksi sen itsensä takia; nähtävää siellä riittää ja jokaisessa maassa on oma tunnelmansa. Baltian reissulla saa helposti ”kolme kärpästä yhdellä iskulla” kun vain varaa pari päivää aikaa ja tutustuu Tallinnan lisäksi myös muuhun Viroon, Latviaan ja Liettuaan. Kaiken lisäksi reissaaminen ei maksa juuri mitään.
+/- saldo : 0 | Tweet
Lisää matkakuvia löytyy osoitteesta http://www.palasokeri.com/juttukuvat/matkailu/baltia/
-Kimmo
Mä tykkäisin käydä ainakin Latviassa - paljon balttituttuja Brainstorm Forumin kautta.. Kuvien perusteella todella kauniita seutuja!
Ja kuvia keväiseltä työmatkalta Vilnaan löytyy sokrun galleriasta nimeltään Vilna.
Hyviä kuvia on bongattu, mutta tuota Saulkrastin upeutta ei voi kyllä liikaa ylistää! Lämminhenkistä palvelua ja sielua ylentävää maisemaa loputtomiin. Tosin ensimmäisenä yönä olimme melkein ainoat asiakkaat, kun taas seuraavalla kerralla siellä oli me sekä noin 50 känniläistä Latvialaista laulamassa Venäläistä "Frederick"-tyyppistä iskelmämusiikkia aina aamu kolmeen asti. Joten jos mahdollista, telttailu kannattaa ajoittaa viikolle, eikä vikonloppuun kun Latvialaisten "viikonloppu-kansanvaellus-maalle-luontoon" alkaa.