Sisilia - Italia pienoiskoossa
KeTu kirjoitti noin 20 vuotta sitten (4 kommenttia)
Sisilia 13.1.2004-21.8.2004. "Sisilia kuvastaa Italian ydintä: historiaa ja tunnetta, kauneutta ja tuhoa, silmiä hiveleviä taiteita ja arkkitehtuuria, loistavaa ruokaa, tulisia tulivuoria, häkellyttäviä rantoja, kaaosta ja organisoitua rikollisuutta. Sisilia on kontrastien kokonaisuus Sisilia on välimeren suurin saari ja sen strateginen sijainti teki siitä palkinnon eri ajan valloittajille." Lonely Planet, Italy
Näkymä Tarminasta alhaalla olevaan pikkukylään
Oltuani Sisiliassa kahdeksan ja puolen päivän ajan voin todeta yllä olevan totta. Kokonaisuutena Sisilia on kaikkea sitä, mitä Italiasta löytyy. Mutta jos keskityt vain yhteen kohteeseen täällä, niin pääset nauttimaan vain yhdestä hyvästä asiasta. Joten mahdollista matkaa suunniteltaessa kannattaa varata aikaa kiertelemiseen. Itse tietoisesti tein näin jo etukäteen siitä syystä, että arvelin tämän olevan se ainoa kerta kun olen Sisiliassa käymässä. Siksi yritin saada mahdollisimman paljon irti päivistäni. Mutta siitä huolimatta jäi muutama asia kokematta, mitä olisin mielelläni muistoihini lisännyt.
Sisiliassa kävin seuraavissa paikoissa: Palermo, Gefalu, Agrigento, Catania, Taormina, Syracusa, Piazza Armerina ja Enna. Koska matkapaikkoja on tämän verran, niin ajattelin tämän artikkelin kirjoittaa listaamalla mieleen jääviä asioita satunnaisessa järjestyksessä. Tosin osan kohdalle toivoisin muistini tuhoutuvan
Parhaiten säilynyt kreikkalainen temppeli Valley of the Temples:issä
Kreikkalaiset ja osittain roomalaiset rauniot
Sisilia aloitti kukoistuksensa kreikkalaisten siirtokuntien aikana, ja tältä ajalta on jäljellä paljon raunioita ympäri Sisiliaa. Mainittavampina kohteita Valley of the Temples Agrigenton lähellä ja Parco Archeologico Syracusassa. Erityisesti Valley of the Temples oli vakuuttava, sillä pitkällä kukkulalle oli aikoinaan rakennettu viisi suurta temppeliä ja lähistölle kaupunki toreineen. Temppeleiden kokoa katsellessa tunsi itsensä pieneksi. Roomalaisten raunioiden osalta mieleenpainuvin oli Teatro Grego Taorminassa. Suuri teatteri, jota loppuaikoina käytettiin gladiaattoreiden toimesta, jossa itse näyttömän lisäksi oli näkymät Mt. Etnaan ja mereen näyttämön lävitse! Pystyin väin vähän kuvittelemaan sitä adrenaliinia, mitä olisi veressä katsellessa sellaisessa maisemassa gladiaattoriesitystä...
Luonnon kauneus merineen, kukkuloineen/tuntureineen ja peltoineen
Sisilia on luonnoltaan kaunis! Yksinkertaisesti. Matkustin paljon kaupunkien välillä bussilla, ja sitä kautta pääsin näkemään myös maaseutua. Mieleenpainuvin maisema oli ehdottomasti Ennassa. Enna on rakennettu kilometrin korkeuteen kukkulan päälle. Lisäksi korkeimmalle kohdalle on tehty linna, jonka linnatornissa oli mahtavat näkymät kaikkialle! Samalla on hyvä muistaa, että Sisilia on todella kukkuloinen saari, joten hyvä kunto on tarpeellinen. Olin itse hyvin yllättänyt siitä, kuinka mäkistä maasto oli. Lisäksi näkymät Taorminassa olivat hyviä. Ei ihme, että Taormina on ilmeisesti euroopan jet-setin majapaikka sesonkiaikoina. Myös Gefalu on varsin suosittu lomanviettopaikka rantansa ja vanhan kaupunkinsa takia.
Meren pauke Gefalussa ja pilvien läheisyys Taorminassa
Gefalussa käydessäni oli varsin tuulinen päivä, ja sen johdosta meri heitteli aaltojaan kohti aallonmurtajia ja rantaa voimalla. Jäin seuraamaan aaltoja varmaankin vähintään parinkymmenen minuutin ajaksi aallonmurtajalle. Taorminassa taas kävin jonkin verran ylempänä olevassa Castelmolassa, jossa korkeus merenpinnasta oli jo melkoinen. Siellä ollessa joko alapilvet tai sumu oli samalla korkeudella, ja liikkui varsin voimakkaasti sen kohdan ylitse, ja minun ympäri, jossa olin. Tunne ei ollut ihan sama kuin tuulitunnelissa, mutta varsin jännä kuitenkin. Näistä jotenkin jää se mieleen, että tällä saarella erilaisia sääoloja löytyy ja pakostakin oppii arvostamaan luonnon voimaa kaikessa sen muodossa.
Paikka, jossa pariin kertaan pidin pikkupiknikkiä Syracusassa.
Syracusa kokonaisuudessaan + muiden kaupunkien keskustat
Syracusa oli kaunis kaupunki, jossa valitettavasti sain viettää vain päivän verran. Aikoinaan kaupunki on perustettu kreikkalaisten toimesta, ja eräässä vaiheessa kaupungin mahti on ollut isompi kuin Ateenan. Erityisesti erillinen saari Ortigia sisälsi suurimman osan hengellisestä ja historiallisesta keskuksesta, mutta sen lisäksi mukavaa seutua oli myös muualla kaupungissa. Samaten historiaa pääsi tuntemaan muissakin kaupungeissa, ja itse pidin erityisesti Catanian keskustasta. Taormina ja Gefalu ovat taas sen verran turistipaikkoja, että ne on myös miellettävä sellaisena huolimatta siitä mitä niissä on. Palermo oli pettymys, sillä vain harvat asiat olivat saaren pääkaupungissa hyviä... Lisäksi aina silloin tällöin tuli epämukava tunne kaupunkien epäsiisteydestä erityisesti laitakaupungeilla eri paikoissa. Arkkitehtuurin osalta oli nähtävissä eri tyylien sulautumista, sillä Sisiliassa on vaikuttanut kreikkalainen, arabialainen ja normandialainen tyyli eri aikoina.
Palermolaisen pitserian pitsa
Opaskirja mainosti erästä Palermolaista pitseriaa, jossa kokkina on euroopan pitsantekijä palkinnon voittaja. Olin vähän skeptinen pitsan hyvyydestä, mutta kävin kuitenkin kokeilemassa. Ja en todellakaan katunut päätöstä! Elämäni ensimmäisen ja varmaan viimeisen kerran koin syöväni todella hienoa illallista pelkän pitsan ja viinin kanssa! Tuskinpa enää koskaan pyydän paria palaa leipää saadakseni kaikki mausteet lautaseltani makuhermoilleni. Ja hinta ei todellakaan ollut paha, sillä kokonaisuutena (pitsa, isohko viini, leipä ja palvelu) hinta oli 10 euroa. Mikä on aika normaalia Italiassa. Muutoin en hirveästi päässyt kokemaan varsinaista Sisilialaista ruokaa, sillä rahavarannot eivät olleet suopeita ja alueen erikoisuudet suurimmaksi osaksi perustuvat kalaan (josta en hirveästi pidä). (Pitsan hyvyys paljastui viimeistään seuraavana päivänä, kun ostin varmaankin yhden elämäni huonoimmista pitsoista...)
Sisilialaiset herkut cannolini ja arancini
Cannolini oli jäätelötötterön tapaiseen rullaan täytettyä todella makeaa ainetta. Pitkään mietin mitenkä tämä tuntuu niin tutulta, kunnes tajusin aineen maistuvan hyvin lähelle kakkutaikinaa :) Pienempänä, ja välillä isompanakin, on ollut tapana ravata kakkutaikina... Arancini puolestaan oli friteeratun sämpylän sisällä olevaa todella riisipuuron tapaista sisällystä, joka tosin oli paljon pehmeämpää. Lisäksi oli valittavissa erilaisia täytteitä mukaan. Jotenkin vain jäi näistä se maku suuhun, että ehkäpä suomalaistenkin kannattaisi kehitellä jotakin vastaavaa?
Liikenne
Vaarallisempaa kuin Milanossa. Suurimmassa osassa risteyksiä ei ollut valoja, joten ei auttanut muuta kuin päättäväisesti mennä kadun ylitse. Lisäksi en todellakaan tule kaipaamaan jatkuvaa tööttäystä. Tälle tosin oli osaltaan järkevä selitys: kadut ovat välillä niin kapeita, että kulman taakse ei näe. joten on pakko töötätä, että on tulossa. Tosin sen lisäksi tööttäiltiin muille kulkijoille ihan riittävästi.
Kuuluisin mosaiikki Villa de Romanassa.
Mosaiikit eri puolilla saarta
Pettymysten puolelle menee Palermon Cappella Palatinan mosaiikit ja läheisen Monrealen mosaiikit. Kumpikin on kirkkoja, ja erilaiset opaskirjat hehkuttavat näitä mosaiikkeja. Itselleni jäi sellainen tunne, että ihan kivojahan nämä on, mutta eivät nämä nyt mitään ihmeellisiä ole. Ehkä en ollut tarpeeksi vastaanottavainen sinä päivänä, mutta ei säväyttänyt. Sen sijaan Villa de Romana, lähellä Piazza Armerinaa, säväytti. Kyseinen villa on tehty roomalaiselle herralla joskus 300-400AD, ja kaikki lattiat ovat mosaiikkien peitossa. Nämä mosaiikit olivat todella värikkäitä (ottaen iän haalistumisen huomioon) ja monimutkaisia. Villan kuuluisin mosaiikki lienee se, jossa on kymmenen bikinipukuista tyttöä. Mikä taas tarkoittaa sitä, että ko. kuvassa taitaa olla historian ensimmäiset bikinit!
Kiireettömyys bussien osalta
Onneksi kaupunkien väliset bussit lähtivät ajallaan, mutta usein kaupungin sisällä oli hankala saada tietoa aikatauluista. Ja toisaalta eipä sekään olisi auttanut, sillä läheskään aina ei voinut luottaa aikatauluihin. Kyllähän tuo sinällänsä stressittömyyttä kasvattaa, mutta aina se ei ole hyvä asia. Lisäksi ei ollut mitenkään kummallista, jos bussikuski jäi juttelemaan jonkun kanssa pysäkille joksikin aikaa..
Naisten kauneus
Syystä tai toisesta sisilialaiset naiset olivat kauniimman näköisiä kuin pohjois-italian sukulaiset. Tosin suurimmaksi osaksi Sisiliassa tuli vastaan nuoria, lue alle kahdenkymmenen vanhoja, naisia. Ehkäpä Milanoon ja pohjoiseen muutetaan siinä vaiheessa, kun työelämä kutsuu? Jokatapauksessa joudun tämän takia vähän korjaamaan sanoja naisten kauneudesta täällä Italiassa..
Mitä sitten tekisin toisin?
- Ensimmäiseksi tulisin omalla autolla tai vuokraisin auton monen ystävän kesken. Suurimpien kaupunkien välillä pääsee kyllä menemään helposti busseilla, mutta pienempiin paikkoihin on hankala päästä.
- Tulisin toiseen aikaan, ehkäpä huhti- tai toukokuussa. Sää kyllä oli siinä parinkymmenen asteen paikkeilla suurimmaksi osaksi, mutta silti välillä tuntui kylmältä ilmankosteuden takia. Lisäksi lämpötila tarkoitti sitä, että hirveästi ei uimassa käyty.
- Vierailu Stromboliin. Stromboli on erillinen saari, joka kuuluu Aelion saariryhmään. Vierailun mielenkiintoiseksi tekisi se, että saarella on aktiivinen tulivuori. Ja iltaisin tulivuorelle järjestetään opastettuja retkiä. Voin vain kuvitella, että miltä näyttäisi illalla aktiivinen tulivuori läheltä katsottuna! Mt. Etnaan olisi ollut retkiä, mutta hinta yli viidenkympin. Ja Etna ei ole aktiivinen vuori. Stromboli jäi sen takia käymättä, että epäilin tammikuussa olevan varsin vähän opastettua retkiä.
- Mahdollisesti vierailu länsirannikolla. Nyt en päässyt Palermosta länteen päin käymään, mutta lyhyen vierailun aikana itärannikolla on paljon enemmän nähtävää ja koettavaa.
- Syracusassa enemmän aikaa. Nyt käytin Cataniaa perustana itärannikon läpikäymiseen, mutta yhtä hyvin voisi käyttää Syracusaa. Ja Syracusa oli paljon parempi kuin Catania kaupungina.
Summa summarum
Matka antoi paljon, vaikka ehkä ihan kymppiä sille ei voi antaa. Varsinaisiin stereotypioihin ja mafiaan ei tullut törmättyä, joten matka enemmänkin yllätti sillä mitä Sisilia maantieteellisesti ja arkkitehtuurisesti on. Matkahan on sen verran lyhyt, että ihmisiin ei kerinnyt tutustumaan matkan aikana, vaan joutui keskittymään muihin asioihin. Yllätyksenä oli lisäksi se, että varsinkin Palermossa oli varsin runsaasti poliiseja ja armeijaa näkyvillä. Armeijan läsnäolo oli muutenkin varsin näkyvää lukuisine kasarmeineen ja partioineen. Kokonaisuutena voin kuitenkin todeta nähneenä edes sen verran Sisiliaa matkan aikana, että tarvetta ei ole palata takaisin. Suurta intohimoa tulla uudestaan ei edes tullut, mutta se tosin johtunee omasta halustani mennä pikemminkin uusiin paikkoihin kuin tuttuihin turvallisiin. Joka tapauksessa suosittelen Sisiliaa pienois-Italian kierroksena kaikille! On mahdollista päästä näkemään samassa ajassa kuin esimerkiksi olemalla Roomassa saman ajan.
Mt. Etna, Sisilian luontoa ja minä
Lisäksi galleriastani löytyy lisää kuvia.
Näkymä Tarminasta alhaalla olevaan pikkukylään
Oltuani Sisiliassa kahdeksan ja puolen päivän ajan voin todeta yllä olevan totta. Kokonaisuutena Sisilia on kaikkea sitä, mitä Italiasta löytyy. Mutta jos keskityt vain yhteen kohteeseen täällä, niin pääset nauttimaan vain yhdestä hyvästä asiasta. Joten mahdollista matkaa suunniteltaessa kannattaa varata aikaa kiertelemiseen. Itse tietoisesti tein näin jo etukäteen siitä syystä, että arvelin tämän olevan se ainoa kerta kun olen Sisiliassa käymässä. Siksi yritin saada mahdollisimman paljon irti päivistäni. Mutta siitä huolimatta jäi muutama asia kokematta, mitä olisin mielelläni muistoihini lisännyt.
Sisiliassa kävin seuraavissa paikoissa: Palermo, Gefalu, Agrigento, Catania, Taormina, Syracusa, Piazza Armerina ja Enna. Koska matkapaikkoja on tämän verran, niin ajattelin tämän artikkelin kirjoittaa listaamalla mieleen jääviä asioita satunnaisessa järjestyksessä. Tosin osan kohdalle toivoisin muistini tuhoutuvan
Parhaiten säilynyt kreikkalainen temppeli Valley of the Temples:issä
Kreikkalaiset ja osittain roomalaiset rauniot
Sisilia aloitti kukoistuksensa kreikkalaisten siirtokuntien aikana, ja tältä ajalta on jäljellä paljon raunioita ympäri Sisiliaa. Mainittavampina kohteita Valley of the Temples Agrigenton lähellä ja Parco Archeologico Syracusassa. Erityisesti Valley of the Temples oli vakuuttava, sillä pitkällä kukkulalle oli aikoinaan rakennettu viisi suurta temppeliä ja lähistölle kaupunki toreineen. Temppeleiden kokoa katsellessa tunsi itsensä pieneksi. Roomalaisten raunioiden osalta mieleenpainuvin oli Teatro Grego Taorminassa. Suuri teatteri, jota loppuaikoina käytettiin gladiaattoreiden toimesta, jossa itse näyttömän lisäksi oli näkymät Mt. Etnaan ja mereen näyttämön lävitse! Pystyin väin vähän kuvittelemaan sitä adrenaliinia, mitä olisi veressä katsellessa sellaisessa maisemassa gladiaattoriesitystä...
Luonnon kauneus merineen, kukkuloineen/tuntureineen ja peltoineen
Sisilia on luonnoltaan kaunis! Yksinkertaisesti. Matkustin paljon kaupunkien välillä bussilla, ja sitä kautta pääsin näkemään myös maaseutua. Mieleenpainuvin maisema oli ehdottomasti Ennassa. Enna on rakennettu kilometrin korkeuteen kukkulan päälle. Lisäksi korkeimmalle kohdalle on tehty linna, jonka linnatornissa oli mahtavat näkymät kaikkialle! Samalla on hyvä muistaa, että Sisilia on todella kukkuloinen saari, joten hyvä kunto on tarpeellinen. Olin itse hyvin yllättänyt siitä, kuinka mäkistä maasto oli. Lisäksi näkymät Taorminassa olivat hyviä. Ei ihme, että Taormina on ilmeisesti euroopan jet-setin majapaikka sesonkiaikoina. Myös Gefalu on varsin suosittu lomanviettopaikka rantansa ja vanhan kaupunkinsa takia.
Meren pauke Gefalussa ja pilvien läheisyys Taorminassa
Gefalussa käydessäni oli varsin tuulinen päivä, ja sen johdosta meri heitteli aaltojaan kohti aallonmurtajia ja rantaa voimalla. Jäin seuraamaan aaltoja varmaankin vähintään parinkymmenen minuutin ajaksi aallonmurtajalle. Taorminassa taas kävin jonkin verran ylempänä olevassa Castelmolassa, jossa korkeus merenpinnasta oli jo melkoinen. Siellä ollessa joko alapilvet tai sumu oli samalla korkeudella, ja liikkui varsin voimakkaasti sen kohdan ylitse, ja minun ympäri, jossa olin. Tunne ei ollut ihan sama kuin tuulitunnelissa, mutta varsin jännä kuitenkin. Näistä jotenkin jää se mieleen, että tällä saarella erilaisia sääoloja löytyy ja pakostakin oppii arvostamaan luonnon voimaa kaikessa sen muodossa.
Paikka, jossa pariin kertaan pidin pikkupiknikkiä Syracusassa.
Syracusa kokonaisuudessaan + muiden kaupunkien keskustat
Syracusa oli kaunis kaupunki, jossa valitettavasti sain viettää vain päivän verran. Aikoinaan kaupunki on perustettu kreikkalaisten toimesta, ja eräässä vaiheessa kaupungin mahti on ollut isompi kuin Ateenan. Erityisesti erillinen saari Ortigia sisälsi suurimman osan hengellisestä ja historiallisesta keskuksesta, mutta sen lisäksi mukavaa seutua oli myös muualla kaupungissa. Samaten historiaa pääsi tuntemaan muissakin kaupungeissa, ja itse pidin erityisesti Catanian keskustasta. Taormina ja Gefalu ovat taas sen verran turistipaikkoja, että ne on myös miellettävä sellaisena huolimatta siitä mitä niissä on. Palermo oli pettymys, sillä vain harvat asiat olivat saaren pääkaupungissa hyviä... Lisäksi aina silloin tällöin tuli epämukava tunne kaupunkien epäsiisteydestä erityisesti laitakaupungeilla eri paikoissa. Arkkitehtuurin osalta oli nähtävissä eri tyylien sulautumista, sillä Sisiliassa on vaikuttanut kreikkalainen, arabialainen ja normandialainen tyyli eri aikoina.
Palermolaisen pitserian pitsa
Opaskirja mainosti erästä Palermolaista pitseriaa, jossa kokkina on euroopan pitsantekijä palkinnon voittaja. Olin vähän skeptinen pitsan hyvyydestä, mutta kävin kuitenkin kokeilemassa. Ja en todellakaan katunut päätöstä! Elämäni ensimmäisen ja varmaan viimeisen kerran koin syöväni todella hienoa illallista pelkän pitsan ja viinin kanssa! Tuskinpa enää koskaan pyydän paria palaa leipää saadakseni kaikki mausteet lautaseltani makuhermoilleni. Ja hinta ei todellakaan ollut paha, sillä kokonaisuutena (pitsa, isohko viini, leipä ja palvelu) hinta oli 10 euroa. Mikä on aika normaalia Italiassa. Muutoin en hirveästi päässyt kokemaan varsinaista Sisilialaista ruokaa, sillä rahavarannot eivät olleet suopeita ja alueen erikoisuudet suurimmaksi osaksi perustuvat kalaan (josta en hirveästi pidä). (Pitsan hyvyys paljastui viimeistään seuraavana päivänä, kun ostin varmaankin yhden elämäni huonoimmista pitsoista...)
Sisilialaiset herkut cannolini ja arancini
Cannolini oli jäätelötötterön tapaiseen rullaan täytettyä todella makeaa ainetta. Pitkään mietin mitenkä tämä tuntuu niin tutulta, kunnes tajusin aineen maistuvan hyvin lähelle kakkutaikinaa :) Pienempänä, ja välillä isompanakin, on ollut tapana ravata kakkutaikina... Arancini puolestaan oli friteeratun sämpylän sisällä olevaa todella riisipuuron tapaista sisällystä, joka tosin oli paljon pehmeämpää. Lisäksi oli valittavissa erilaisia täytteitä mukaan. Jotenkin vain jäi näistä se maku suuhun, että ehkäpä suomalaistenkin kannattaisi kehitellä jotakin vastaavaa?
Liikenne
Vaarallisempaa kuin Milanossa. Suurimmassa osassa risteyksiä ei ollut valoja, joten ei auttanut muuta kuin päättäväisesti mennä kadun ylitse. Lisäksi en todellakaan tule kaipaamaan jatkuvaa tööttäystä. Tälle tosin oli osaltaan järkevä selitys: kadut ovat välillä niin kapeita, että kulman taakse ei näe. joten on pakko töötätä, että on tulossa. Tosin sen lisäksi tööttäiltiin muille kulkijoille ihan riittävästi.
Kuuluisin mosaiikki Villa de Romanassa.
Mosaiikit eri puolilla saarta
Pettymysten puolelle menee Palermon Cappella Palatinan mosaiikit ja läheisen Monrealen mosaiikit. Kumpikin on kirkkoja, ja erilaiset opaskirjat hehkuttavat näitä mosaiikkeja. Itselleni jäi sellainen tunne, että ihan kivojahan nämä on, mutta eivät nämä nyt mitään ihmeellisiä ole. Ehkä en ollut tarpeeksi vastaanottavainen sinä päivänä, mutta ei säväyttänyt. Sen sijaan Villa de Romana, lähellä Piazza Armerinaa, säväytti. Kyseinen villa on tehty roomalaiselle herralla joskus 300-400AD, ja kaikki lattiat ovat mosaiikkien peitossa. Nämä mosaiikit olivat todella värikkäitä (ottaen iän haalistumisen huomioon) ja monimutkaisia. Villan kuuluisin mosaiikki lienee se, jossa on kymmenen bikinipukuista tyttöä. Mikä taas tarkoittaa sitä, että ko. kuvassa taitaa olla historian ensimmäiset bikinit!
Kiireettömyys bussien osalta
Onneksi kaupunkien väliset bussit lähtivät ajallaan, mutta usein kaupungin sisällä oli hankala saada tietoa aikatauluista. Ja toisaalta eipä sekään olisi auttanut, sillä läheskään aina ei voinut luottaa aikatauluihin. Kyllähän tuo sinällänsä stressittömyyttä kasvattaa, mutta aina se ei ole hyvä asia. Lisäksi ei ollut mitenkään kummallista, jos bussikuski jäi juttelemaan jonkun kanssa pysäkille joksikin aikaa..
Naisten kauneus
Syystä tai toisesta sisilialaiset naiset olivat kauniimman näköisiä kuin pohjois-italian sukulaiset. Tosin suurimmaksi osaksi Sisiliassa tuli vastaan nuoria, lue alle kahdenkymmenen vanhoja, naisia. Ehkäpä Milanoon ja pohjoiseen muutetaan siinä vaiheessa, kun työelämä kutsuu? Jokatapauksessa joudun tämän takia vähän korjaamaan sanoja naisten kauneudesta täällä Italiassa..
Mitä sitten tekisin toisin?
- Ensimmäiseksi tulisin omalla autolla tai vuokraisin auton monen ystävän kesken. Suurimpien kaupunkien välillä pääsee kyllä menemään helposti busseilla, mutta pienempiin paikkoihin on hankala päästä.
- Tulisin toiseen aikaan, ehkäpä huhti- tai toukokuussa. Sää kyllä oli siinä parinkymmenen asteen paikkeilla suurimmaksi osaksi, mutta silti välillä tuntui kylmältä ilmankosteuden takia. Lisäksi lämpötila tarkoitti sitä, että hirveästi ei uimassa käyty.
- Vierailu Stromboliin. Stromboli on erillinen saari, joka kuuluu Aelion saariryhmään. Vierailun mielenkiintoiseksi tekisi se, että saarella on aktiivinen tulivuori. Ja iltaisin tulivuorelle järjestetään opastettuja retkiä. Voin vain kuvitella, että miltä näyttäisi illalla aktiivinen tulivuori läheltä katsottuna! Mt. Etnaan olisi ollut retkiä, mutta hinta yli viidenkympin. Ja Etna ei ole aktiivinen vuori. Stromboli jäi sen takia käymättä, että epäilin tammikuussa olevan varsin vähän opastettua retkiä.
- Mahdollisesti vierailu länsirannikolla. Nyt en päässyt Palermosta länteen päin käymään, mutta lyhyen vierailun aikana itärannikolla on paljon enemmän nähtävää ja koettavaa.
- Syracusassa enemmän aikaa. Nyt käytin Cataniaa perustana itärannikon läpikäymiseen, mutta yhtä hyvin voisi käyttää Syracusaa. Ja Syracusa oli paljon parempi kuin Catania kaupungina.
Summa summarum
Matka antoi paljon, vaikka ehkä ihan kymppiä sille ei voi antaa. Varsinaisiin stereotypioihin ja mafiaan ei tullut törmättyä, joten matka enemmänkin yllätti sillä mitä Sisilia maantieteellisesti ja arkkitehtuurisesti on. Matkahan on sen verran lyhyt, että ihmisiin ei kerinnyt tutustumaan matkan aikana, vaan joutui keskittymään muihin asioihin. Yllätyksenä oli lisäksi se, että varsinkin Palermossa oli varsin runsaasti poliiseja ja armeijaa näkyvillä. Armeijan läsnäolo oli muutenkin varsin näkyvää lukuisine kasarmeineen ja partioineen. Kokonaisuutena voin kuitenkin todeta nähneenä edes sen verran Sisiliaa matkan aikana, että tarvetta ei ole palata takaisin. Suurta intohimoa tulla uudestaan ei edes tullut, mutta se tosin johtunee omasta halustani mennä pikemminkin uusiin paikkoihin kuin tuttuihin turvallisiin. Joka tapauksessa suosittelen Sisiliaa pienois-Italian kierroksena kaikille! On mahdollista päästä näkemään samassa ajassa kuin esimerkiksi olemalla Roomassa saman ajan.
Mt. Etna, Sisilian luontoa ja minä
Lisäksi galleriastani löytyy lisää kuvia.
+/- saldo : 0 | Tweet
Jees! Lisää näitä KeTu! Olipa tosi mukavaa lukea kattava artikkeli alueesta, joka on aina minua(kin) kiinnostanut. Juttu kuvineen on tosi hyvä pikapako pois arjesta keskellä työpäivää. Danke schön!
Kumarran, ja kiitan. Tassa on kevaan aikana tarkoitus tehda pitkahko reissu Italian lavitse (sisaltaen Rooman, Firenzen, Venetsian ja pari muuta paikkaa) seka jossain vaiheessa piipahtaa Ranskan puolella (Pariisi ymparistoinen, Lyonin aluetta ja etela-ranskaa Monacon, Cannesin ja Nizzan muodossa). Ehkapa noista saisi jonkinlainen artikkelin kirjoitettua. Katsotaan nyt kuitenkin ensin, etta mita muut kommentoivat :)
hehee, aika hyvä aihe. ite en oo koskaan käyny sisilias. ja hienoi kuvii :)
Etna on erittäin aktiivinen tulivuori. Sen huomaa, kun retkeilee Etnan rinteillä. Siellä on suuria laavakenttiä, joilla ei kasva mitään - vielä. Ei ole vielä vuottakaan siitä, kun Etna purkautui viimeksi. Pimeinä iltoina voi usein nähdä kipinäsuihkuja sinkoilevan Etnan kraatereista. Rinteillä on upeita pinjametsiä, hedelmä- ja viiniviljelmiä. Sisilialaiset ihmiset ovat vieraanvaraisia ja kiinnostuneita muista eurooppalaisista. Sisilialaiset kokevat olevansa kaukana kaikesta, Euroopan laidalla, vähän siis kuten me suomalaisetkin.