Moi anonyymi! » Login | Social login | Uusi käyttäjä

Aquaplan & Trusties, Ravintola Dupont, Oulu 1.2.2004

Hezzu kirjoitti noin 16 vuotta sitten (1 kommenttia)
Oli synkkä ja myrskyinen yö... edellisenä iltana, mutta sunnuntaina vain aavistuksen verran kirpeä pakkassää kun otin junan alleni ja suunnistin Ouluun. Lavalla nähtäisiin siis pariakin hiljattain levynsä julkaissutta oululaisbändiä, joiden musiikkia jopa progeksi kutsutaan. Mutta oliko kalliiksi tullut matka vaivan arvoinen?





Saavuin paikalle jo hyvissä ajoin, koska juna-aikataulut eivät oikein natsanneet kohdalleen. Mutta eipä moisesta ollut oikeastaan haittaa, pikemminkin päinvastoin, vaikka lompakko tosin saattaa olla eri mieltä. Mutta that's another story... Ravintola Dupont löytyi helposti pienen kävelymatkan päästä ja hetken ihmeteltyäni mistä sinne mennään sisälle, löysin oven ravintolan takapihalta. Aquaplanin soundcheck kantautui ulos asti, mutta he poistuivat lavalta juuri kun olin päässyt sisälle. Väkeä ei ollut paikalla vielä kuin vasta kourallinen, mutta siihen mennessä kun bändeistä ensimmäinen (eli Aquaplan) kipusi lavalle, oli paikka jo melkoisen täynnä.




Aquaplan soitti tottakai pääosin materiaalia ihka uudelta "Paperimeri" -levyltään, mutta mukaan oli valittu myös joitain vanhempiakin kappaleita. Bändin musiikkihan ei ole mitään yletöntä progeprogea, vaan suhteellisen kevyttä tavaraa, joskin sävellyksensä ovat silti varsin haasteellisia. Biiseistä löytyy silti mukavasti tilaa myös soolosuorituksille. Keikan ehdottomia kohokohtia olivatkin biisien instrumentaaliosiot, joissa kitaristi Ari Sutinen pääsi reväyttämään varsin mukavia sooloja. Viimeisenä kappaleena esitetyssä uuden levyn nimikappaleessa soolo-osio oli toki suotu myös bändin basisti Ville Veijalaiselle. Bändin kosketinsoittaja ei juurikaan päässyt livetilanteessa esille, tai sitten hänen koskettimensa eivät vain kuuluneet kovin hyvin juuri sinne missä istuin. Muuten kyllä kaikki kuului hyvin ja ravintolan akustiikka ja äänentoisto olivat kohdallaan. Bändillähän oli lavalla vahvistuksena myös vieraileva viulisti, joka lauloi myös taustoja. Hänen äänensä soi hyvin yhteen Maarit Saarenkunnaan kanssa, joten levyllä kuultavat lauluharmoniat toistuivat onnistuneesti myös livenä. Jotain pientä moitettakin tohtinen kuitenkin esittää. Livetilanteessa törmäsin nimittäin samaan ongelmaan kuin levylläkin, eli bändin englannin kielinen materiaali ei toimi läheskään niin hyvin kuin suomeksi lauletut biisit. En oikein osaa sanoa mistä moinen johtuu, vika saattaa toki olla kuulijassakin? Tämä oli erityisen merkillepantavaa bändin vanhemmasta tuotannosta poimitun pitkän (n. 10 min) progebiisiksi esitellyn kappaleen (jonka nimen olen jo unohtanut) kohdalla, joka tuntui lupaavasta alustaan huolimatta varsin tylsältä, biisi ei oikein edennyt mihinkään. Päällisin puolin kuitenkin positiivinen livekokemus.




Aquaplanin lopetettua oli ohjelmassa pienoinen roudaustauko, jonka aikana kerkesi käväisemään esim. vessassa ja hakemassa juotavaa (ihan limpparia ostin, vannon!).

Hetken päästä Trusties asteli lavalle ja ohjelmassa oli pienoinen biologian oppitunti. Trusties nimittäin näytti mistä se kana pissii! Volyymitaso oli jo hieman eri luokkaa kuin edellisellä bändillä, mutta eivät he missään nimessä liian äänekkäästi soittaneet. Melkein heti bändin aloitettua osa yleisöstä suuntasi kuitenkin askeleensa kohti ovea ja poistui paikalta! Ohhoh! Liekkö Trustiesin meno ollut liian rokkia ja rankkaa hienostuneen Aquaplanin jälkeen? Olivatko he tulleet paikalle vain Aquaplanin takia? Noh, heidän menetyksensä. Trusties nimittäin oli todella tiukkaa menoa. Lisäksi bändin laulusolisti Matti Ylilauri oli varsin hyvä showmies, joka eläytyi biiseihin antaumuksella ja hänen välispiikkinsäkin olivat varsin hauskoja. "Me hieman koettelemme teitä, mutta emme hylkää", sanoi hän. Lava oli liian ahdas paikka miehen esiintymiselle, joten hän vaeltelikin yleisön joukossa sen minkä mikrofonin piuha antoi myöten. Toki hänelle löytyi tekemistä myös lavalta, sillä hänhän oli myös bändin lyömäsoittaja. Uutena kiinnityksenä bändissä oli toki myös rumpalikin (eihän uuden levyn materiaalin esittäminen livenä oikein muuten onnistuisikaan), joka piiloutui melko tehokkaasti valtaisan settinsä taakse. Taidokkaan tuntuinen kaveri. Trustiesin livekokoonpanoon kuului myös Aquaplanin kitaristi Ari Sutinen. Kitarasankarin viitan voinee silti huoletta asettaa Marko Oikarisen harteille, tiukkaa soitantaa. Bändi soitti uuden (vaatimattomasti nimetyn) "We Just Want To Rule The World" -levyn materiaalin lisäksi biisejä myös vanhemmalta "Growing Smaller" -levyltään, sekä pari ihan uuttakin biisiä.




Väliin heitetty akustisempi materiaali tasapainotti kokonaisuutti mukavasti. Basisti Ville Veijalainen huolehti myös kosketinsoittimista, joskaan eihän bändin musiikissa koskettimet ole kovinkaan suuressa roolissa. Kokonaisuutena aateltuna bändin keikka oli kyllä melkoista neoprogea ja jöötiä, mutta ah niin ihanaa! Naamahan siinä meinasi tulla kipeäksi kun piti koko ajan hymyillä kuin Hangon keksi bändin keikkaa seuratessa. Enkä ilmeisesti ollut ainoa joka diggasi, sillä saimme taputettua heidät vetäisemään yhden encore-biisinkin, vaikka mr. Ylilauri kyselikin hieman epäuskoisena, että haluammeko todellakin kuulla vielä lisää. No totta maar! Tokihan olin digannut bändiä jo levyltäkin, mutta enpäs uskonut että näin kovia olisivat livenä, hieno keikka. Lisäksi Dupont oli varsin viihtyisä ravintola, melkoisen pieni, mutta äänentoistoltaan huippuluokkaa. Sunnuntai keikkapäivänä myös valikoi yleisöksi hieman sivistyneempää (arf arf) porukkaa ja yletön viinan kittaaminen ja tupakansavu eivät pääse häiritsemään!

Niin että oliko keikka 33,20 euron junamatkan arvoinen? Oli!













+/- saldo : 0 |

    Anonyymi kirjoitti noin 16 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Toivottavasti tulevat joskus tänne suurkaupunkiinkin.