Pienlevy-yhtiöt esittäytyvät, osa 4
Hezzu kirjoitti noin 20 vuotta sitten (0 kommenttia)
Ja eikun lisää pökköä pesään. Eräs seikka mikä tätä jatkokertomusta koostaessa on tullut selväksi on se, että nämä pienmerkit tekevät hommaansa aidosti sydämestä ja rakkaudesta musiikkiin. Ja niinhän sen kuuluu ollakin. Siinä vaiheessa kun tavoitteena on myydä tuhansia levyjä ja päästä soitto- ja myyntilistojen kärkeen saatat huomatakin julkaisevasi paskaa Idols-musaa, jota et edes itse pysty kuuntelemaan oksentamatta. Semmoinen olisi varsin karsea kohtalo kenelle tahansa levy-yhtiön pyörittäjälle. Pysykäämme siis maanpinnalla, tai vaikka hieman sen alapuolella. Tässä stoorin neljännessä osassa ovat esittelyssä Zerga Records, Some Place Else ja Haamumaa.
Zerga Records
www.deepturtle.net/zerga/label1.htm
Milloin levymerkki on perustettu ja miksi? Oliko taka-ajatuksena esim. saada oma levy julkaistua?
- Zerga Records aloitti toimintansa 1996 ja tahti oli silloin 1 julkaisu/vuosi. Kun meidän silloinen Deep Turtle -julkaisukanava LaSaDa meni munilleen päätin, että aion jatkaa omien musiikkijuttujen julkaisemista. Otin nimen yhdestä Transkaakon piisistä ja löin Monotonics-jätkien kans rahat kimppaan. Tuo oman jutun esilletuonti on varmaan jokaisella aloitteen takana.
Kuinka monta eri nimikettä merkki on julkaissut? Montako eri bändiä merkille on levyttänyt?
- Tuo on hiukan hämärä homma mun tapauksessa, sillä olen laskenut kataloogiin myös muutaman sellaisen levyn, jota en varsinaisesti ole julkaissut itse, mutta jonka olen joko alunperin niin kaavaillut tai jossa olen ollut vahvasti mukana työprosessissa. Olen saattanut tehdä jotakin työtä musiikin parissa ja "ottanut liksaksi" nipun levyjä sekä nimen kuoreen... mutta yhteensä 17 julkaisua ja hiukan vähemmän artisteja (ellei lasketa kokoelmilla olleita... sitten luku kohoaakin melkein 40.een).
Millä perusteella merkki valitsee bändit, joiden levyjä julkaistaan? Onko merkillä joku tietty "linja"? Mikä on merkin tunnetuin artisti/bändi? Onko lähiaikoina ilmestymässä jotain todella mullistavaa?
- Bändit valitsen oman faniuteni perusteella. Demojakin olen saanut yllättävän monta, mutta ne on useimmiten hirveitä. Linjaa ei mielestäni ole, kunhan se koskettaa mua kympillä!! Se saattaa olla kumilenkin paukuttelua, pieriskelyä, oikeata rokkia tai linnunlaulua. Tunnetuimmat taitaa olla Transkaakko, Deep Turtle ja Circle. Mullistavaa on tulossa, tottakai!!
Mikä on merkin suosima formaatti (cd, cd-r, lp, 7" tms.) ja onko se valittu kustannussyistä vai onko takana jotain syvällisempää ideologiaa (tyyliin "vinyyli on ainoa oikea")?
- Formaatti määräytyy materiaalimäärän mukaan. Jos kokonaisuus toimii n. vartissa, niin sitten kunnon vanha 7" on king. Jos tarvitaan enemmän, niin aletaan funtzii 10" tai LP:tä. Kasetit ja cd-r on minusta ok juttu, ja cd on sitten se viimeinen mahis. Kaikissa on etunsa, mutta vinyyli on kuitenkin se ikuisin ja komein.
Missä merkin levyt yleensä painetaan (esim. poltetaanko cd-r:ät itse?)? Millaisia ovat painosmäärät yleensä?
- Vinyylit teetän tsekeissä, tuon www.gzcd.cz luona. Cd:t olen teettänyt kotimaisilla firmoilla, mutta muutaman toistuneen antikliimaxin jälkeen olenkin teettänyt ne tuon www.fermata.cz luona, jolla onkin ihan käsittämättömän hyvät hinnat. Cd-r:t tehtiin joskus ite, mutta se meni osittain munilleen, ja minusta riippumattomista syistä levyn hinta oli kohtuuton. Se, että nykyään saa tilattua cd-r:iä painatuksella tuo uuden ulottuvuuden pienkustanteisiin, sillä enää ei tarvitse tehdä 500 kpl minimissä. Ja levyt näyttävätkin hyviltä!
Onko levy-yhtiön pyörittäminen enemmänkin harrastus vai onko se kovaa työtä? Rikastuuko sillä? Millä tavalla levyntekokulut jakautuvat bändin ja levymerkin välillä?
- Kyllä tämä harrastus on. Välillä tuntuu työltä, kun on raahannut myyntikojua ympäri Suomea eikä kukaan ole ostanut muuta kuin omia julkaisuja (minulla on siis myös mielenkiitoista musaa muualta jakelussa vaihtokauppojen tuloksena). Ei tässä rikastu todellakaan, päinvastoin. Lisää sais koko ajan suoltaa omasta pussista. Tuotantokustannukset jakautuvat tapauskohtaisesti bändin ja minun välillä (esim joskus bändi maksaa studion ja minä levyjen tekemiset), mutta tämä vaihtelee kovasti.
Miten levyjen myynti/jakelu on hoidettu? Saako tuotteita esim. normaaleista levykaupoista vai lähinnä joistain erikoisliikkeistä? Vai kenties vain tilaamalla suoraan levy-yhtiöltä esim. nettisivujen kautta?
- Parhaiten niitä sais netin kautta suoraan. Mitään paypal-hässäköitä mulla ei ole, joten edelleen asiakkaan täytyy lähettää mulle ihan oikeasti rahaa tai siirtää tilille. Kaupat ottavat hiukan kitsaasti myyntiin, kun ei ole mitään hirmu helposti kuunneltavaa tai suomenkielistä kamaa. Tietenkin muutama levykauppa ottaa aina heti näitä (Juke, Osku...). Jakelua ei siis ole muuta kuin omat tyrkytykset.
Millaisia tulevaisuuden näkymiä levymerkillä on? Muita ajatuksia tai kommentteja joita haluaisit esittää?
- Sama meininki jatkuu, eli levyjä ilmestyy pikkuhiljaa kunhan jaksaa. Tulevaisuudessa haluaisin saada sellaisen systeemin toimimaan, että auttamattoman vanhat musat ja "kadonneet pöytälaatikkohämyilyt" saisi tulla ilmaiseksi MP3:sina nettiin printattavine kansineen (vrt. KTMK:n 666, www.artpartisans.de, etc).
Some Place Else
www.someplaceelse.net
Milloin levymerkki on perustettu ja miksi? Oliko taka-ajatuksena esim. saada oma levy julkaistua?
- Some Place Else perustettiin keväällä 1997. Toiminta on kuitenkin suoraa jatkoa aiemmalle Demonosound-lafkalleni, joka syntyi joskus 1993. Ajatuksena on alusta alkaen ollut julkaista sekä omaa että muiden musiikkia, sellaista joka ei ehkä muuten löytäisi julkaisukanavaa, ja sellaista joka itselleni kolahtaa.
Kuinka monta eri nimikettä merkki on julkaissut? Montako eri bändiä merkille on levyttänyt?
- Kataloginumero periytyy Demonosoundin ajoilta. Viimeisin julkaisu on numeroltaan 31, mutta välistä puuttuu pari, jotka odottelevat sopivaa ajankohtaa ja tähtien asentoa... Bändejä/artisteja on kymmenisen, kokoelmilla saman verran lisää.
Millä perusteella merkki valitsee bändit, joiden levyjä julkaistaan? Onko merkillä joku tietty "linja"? Mikä on merkin tunnetuin artisti/bändi? Onko lähiaikoina ilmestymässä jotain todella mullistavaa?
- Olennaisinta on, että pidän musiikista jota aion julkaista. Lisäksi pidän tärkeänä, että levy-yhtiön ja artistin visiot, asenne, tavoitteet yms. ovat riittävässä määrin yhteneviä. Tällä en tarkoita sitä että yrittäisin jotenkin muuttaa tai ohjata artisteja, vaan sitä etten näe järkeä tehdä yhteistyötä kenenkään kanssa joka on matkalla aivan eri suuntaan kuin Some Place Else. Tämänhetkinen artistikaarti on eräänlainen "perhe", tunnemme kaikki toisemme ja risteäviä yhteistyöprojekteja on vaikka millä mitalla. En halua tässä vaiheessa puhua tulevista julkaisuista; monenlaista enemmän tai vähemmän mullistavaa on suunnitteilla, mutta keskeneräisten suunnitelmien julkistamisesta on yleensä enemmän harmia kuin hyötyä (kokemuksella...).
Mikä on merkin suosima formaatti (cd, cd-r, lp, 7" tms.) ja onko se valittu kustannussyistä vai onko takana jotain syvällisempää ideologiaa (tyyliin "vinyyli on ainoa oikea")? Missä merkin levyt yleensä painetaan (esim. poltetaanko cd-r:ät itse?)? Millaisia ovat painosmäärät yleensä?
- Vinyylillä, cd:llä ja cd-r:llä on kullakin puolensa, jotka otetaan huomioon tulevia julkaisuja suunnitellessa. Kaikki vaikuttaa kaikkeen; joskus jotkut tietyt biisit ovat kuin tehty juuri vinyyliä varten, toisaalta cd on käytännöllisempi formaatti paljon postimyyntiä tekevän levy-yhtiön näkökulmasta. Ja cd-r on ideaali pieniä painoksia ajatellen. Cd-r:t on toistaiseksi poltettu itse, joskin osa cd-r -julkaisuistamme on lopulta myynyt niin hyvin, että olisikin ollut kannattavampaa julkaista tehdasvalmisteinen cd. Viimeisen vuoden aikana olemme julkaisseet lähinnä 7" vinyylejä, jatkossa todennäköisesti enemmän cd:tä, kuitenkaan vinyyliä ja ehkä joitain cd-r -erikoisjulkaisuja unohtamatta. Painosmäärä on ollut tähän mennessä sadan ja tuhannen välillä pitkälti arvioidusta kysynnästä riippuen.
Onko levy-yhtiön pyörittäminen enemmänkin harrastus vai onko se kovaa työtä? Rikastuuko sillä? Millä tavalla levyntekokulut jakautuvat bändin ja levymerkin välillä?
- Some Place Else on minulle paljon tärkeämpi kuin mikään harrastus tai työ. Kutsumus, elämäntyö tai jotain sellaista. Toiminnalla ei ainakaan meidän taiteellisilla valinnoilla ja resursseilla pääse rikastumaan, rahaa tulee suunnilleen sen verran kuin sitä menee. En ole taloudellisesti riippuvainen lafkasta (eivätkä artistit musiikkinsa myyntiluvuista), muut työt maksavat ruuan ja asumisen. Tämä on hyvä asia siinä mielessä, ettei mitään taiteellisia kompromisseja tarvitse tehdä, vaan voimme julkaista levyn juuri sellaisena kuin haluamme välittämättä siitä myykö se kourallistakaan. Levyntekokulut jakautuvat käytännössä siten, että artisti toimittaa valmiin masterin tai valmiit biisit joista masteri kootaan. Some Place Else hoitaa loput. Artistien studiokulut jäävät kuitenkin olemattomiksi, kun jokainen työskentelee pääasiassa kotistudiossaan. Jos niitä nyt studioiksi voi kutsua...
Miten levyjen myynti/jakelu on hoidettu? Saako tuotteita esim. normaaleista levykaupoista vai lähinnä joistain erikoisliikkeistä? Vai kenties vain tilaamalla suoraan levy-yhtiöltä esim. nettisivujen kautta?
- Normaaleista levykaupoista Some Place Else -levyjä ei löydä, joistakin isojen kaupunkien erikoisliikkeistä saattaa löytyä tai ainakin kannattaa etsiä ja kysyä. Helpoimmalla päässee kuitenkin tilaamalla suoraan meiltä (www.someplaceelse.net), postimyyntimme toimii aktiivisesti ja kataloogissa on paljon muidenkin pienlevymerkkien julkaisuja ympäri maailmaa.
Millaisia tulevaisuuden näkymiä levymerkillä on? Muita ajatuksia tai kommentteja joita haluaisit esittää?
- Suunnitelmissa on jatkaa julkaisutoimintaa kuten ennenkin. Lisäksi tavoitteena on löytää lafkalle kunnollinen fyysinen päämaja, joka toimisi eräänlaisena toimiston, studion ja esiintymis- & näyttelytilan yhdistelmänä. Tämän odotan toteutuvan myöhemmin tänä vuonna, mahdollisesti yhteistyönä eräiden samanmielisten tahojen kanssa.
- Ajatuksia? No... viime aikoina on puhuttu paljon musiikkibisneksen ahdingosta, mutta se ahdinko tuntuu lankeavan vain sen bisnespuolen ja suurten yhtiöiden päälle. Musiikilla sen sijaan menee erittäin hyvin jos tyylien kirjosta, tekijöiden määrästä yms. voidaan jotain päätellä. Valtavirta on aiempaakin tylsempää ja tunkkaisempaa, mutta pienellä viitseliäisyydellä voi marginaaleista löytää monipuolista, hyvää ja innostunutta musiikkia. Kiitos internetin, saatavuus on yhä harvemmin ongelma.
Haamumaa
personal.inet.fi/koti/caddy
Milloin levymerkki on perustettu ja miksi? Oliko taka-ajatuksena esim. saada oma levy julkaistua?
- Syksyllä 2002 tuli ensimmäiset julkaisut, Uton ja Oral Phase -cd-r:t. Alunperin nuo piti julkaista muuta kautta, mutta koska hommat ei toimineet kunnolla, piti julkasta itte. Ja tästä sitten lafka lähti pikkuhiljaa käyntiin; kuin varkain.
Kuinka monta eri nimikettä merkki on julkaissut? Montako eri bändiä merkille on levyttänyt?
- Yhdeksän julkaisua, kahdeksan eri projektin juttuja.
Millä perusteella merkki valitsee bändit, joiden levyjä julkaistaan? Onko merkillä joku tietty "linja"? Mikä on merkin tunnetuin artisti/bändi? Onko lähiaikoina ilmestymässä jotain todella mullistavaa?
- Tärkein peruste on se itte tykkää. Linja on vähän niin ja näin, mutta aika paljon tulee suosittua improvioitua ja kokeellista; free-noise tms. Ja tietty sisäinen elementti täytyy löytyä. Lähiaikoina ilmestyy todellakin jotain mullistavaa, aivan kuten tähänkin mennessä on ollut tapana. Se on hyvä linja; parempi kuin aiemmin mainitut.
Mikä on merkin suosima formaatti (cd, cd-r, lp, 7" tms.) ja onko se valittu kustannussyistä vai onko takana jotain syvällisempää ideologiaa (tyyliin "vinyyli on ainoa oikea")? Missä merkin levyt yleensä painetaan (esim. poltetaanko cd-r:ät itse?)? Millaisia ovat painosmäärät yleensä?
- Cd-r, syystä että se tapahtuu helpoiten ja halviten; ei sen syvällisempää ideologiaa (onneksi). Kotona poltellaan. Ja tuuletetaan kerran viikossa, jos muistetaan.... ja jos oikeen haluu irrotella, niin pistetään läpivedoksi! (Tuolloin tosin on viisainta paeta itse paikalta.) Painosmäärät on siinä 50-100 kappaletta yleensä & tähän mennessä. Tulevaisuudessa voidaan siirtyä muihinkin formaatteihin.
Onko levy-yhtiön pyörittäminen enemmänkin harrastus vai onko se kovaa työtä? Rikastuuko sillä? Millä tavalla levyntekokulut jakautuvat bändin ja levymerkin välillä?
- Harrastusta ja kovaa työtä samassa paketissa. Ei pääse rikastumaan; hyvä jos saa ne rahat takasin mitä on levyihin pistänyt. Välillä aikamoista stressiä. Levymerkki maksaa julkaisun painokulut ja jakaa aristeille muutamia levyjä ilmaseksi. Ei studiokuluja tai muuta roskaa.
Miten levyjen myynti/jakelu on hoidettu? Saako tuotteita esim. normaaleista levykaupoista vai lähinnä joistain erikoisliikkeistä? Vai kenties vain tilaamalla suoraan levy-yhtiöltä esim. nettisivujen kautta?
- Erikoisliikkeessä ollaan levyjä käytetty, mutta ei mene kaupaksi; eikä näitä suoraan sisään ostettaisikaan - myyntitilille; ja sitten pitäisi jaksaa käydä kyselemässä että onkos niitä levyjä mennyt. Hohhoijjaa. Harva ostaa sellasen bändin levyä joka ei keikkaile; tai josta ei tiedä muutenkaan mitään. Eli suoraan nettisivuilta toimii parhaiten. Ja on muutamia jakelijoitakin maailmalla.
Millaisia tulevaisuuden näkymiä levymerkillä on? Muita ajatuksia tai kommentteja joita haluaisit esittää?
- Hmmmmm.... Muutamat levyt kenties. En keksi mitään ajatuksia tai kommentteja; paitsi että IHMISET HOI - KÄYKÄÄ SIVUILLA JA TILAILKAA IHMEELLISTÄ MUSIIKKIA !!! !!! !!! Kiitos ja näkemisiin.....
Zerga Records
www.deepturtle.net/zerga/label1.htm
Milloin levymerkki on perustettu ja miksi? Oliko taka-ajatuksena esim. saada oma levy julkaistua?
- Zerga Records aloitti toimintansa 1996 ja tahti oli silloin 1 julkaisu/vuosi. Kun meidän silloinen Deep Turtle -julkaisukanava LaSaDa meni munilleen päätin, että aion jatkaa omien musiikkijuttujen julkaisemista. Otin nimen yhdestä Transkaakon piisistä ja löin Monotonics-jätkien kans rahat kimppaan. Tuo oman jutun esilletuonti on varmaan jokaisella aloitteen takana.
Kuinka monta eri nimikettä merkki on julkaissut? Montako eri bändiä merkille on levyttänyt?
- Tuo on hiukan hämärä homma mun tapauksessa, sillä olen laskenut kataloogiin myös muutaman sellaisen levyn, jota en varsinaisesti ole julkaissut itse, mutta jonka olen joko alunperin niin kaavaillut tai jossa olen ollut vahvasti mukana työprosessissa. Olen saattanut tehdä jotakin työtä musiikin parissa ja "ottanut liksaksi" nipun levyjä sekä nimen kuoreen... mutta yhteensä 17 julkaisua ja hiukan vähemmän artisteja (ellei lasketa kokoelmilla olleita... sitten luku kohoaakin melkein 40.een).
Millä perusteella merkki valitsee bändit, joiden levyjä julkaistaan? Onko merkillä joku tietty "linja"? Mikä on merkin tunnetuin artisti/bändi? Onko lähiaikoina ilmestymässä jotain todella mullistavaa?
- Bändit valitsen oman faniuteni perusteella. Demojakin olen saanut yllättävän monta, mutta ne on useimmiten hirveitä. Linjaa ei mielestäni ole, kunhan se koskettaa mua kympillä!! Se saattaa olla kumilenkin paukuttelua, pieriskelyä, oikeata rokkia tai linnunlaulua. Tunnetuimmat taitaa olla Transkaakko, Deep Turtle ja Circle. Mullistavaa on tulossa, tottakai!!
Mikä on merkin suosima formaatti (cd, cd-r, lp, 7" tms.) ja onko se valittu kustannussyistä vai onko takana jotain syvällisempää ideologiaa (tyyliin "vinyyli on ainoa oikea")?
- Formaatti määräytyy materiaalimäärän mukaan. Jos kokonaisuus toimii n. vartissa, niin sitten kunnon vanha 7" on king. Jos tarvitaan enemmän, niin aletaan funtzii 10" tai LP:tä. Kasetit ja cd-r on minusta ok juttu, ja cd on sitten se viimeinen mahis. Kaikissa on etunsa, mutta vinyyli on kuitenkin se ikuisin ja komein.
Missä merkin levyt yleensä painetaan (esim. poltetaanko cd-r:ät itse?)? Millaisia ovat painosmäärät yleensä?
- Vinyylit teetän tsekeissä, tuon www.gzcd.cz luona. Cd:t olen teettänyt kotimaisilla firmoilla, mutta muutaman toistuneen antikliimaxin jälkeen olenkin teettänyt ne tuon www.fermata.cz luona, jolla onkin ihan käsittämättömän hyvät hinnat. Cd-r:t tehtiin joskus ite, mutta se meni osittain munilleen, ja minusta riippumattomista syistä levyn hinta oli kohtuuton. Se, että nykyään saa tilattua cd-r:iä painatuksella tuo uuden ulottuvuuden pienkustanteisiin, sillä enää ei tarvitse tehdä 500 kpl minimissä. Ja levyt näyttävätkin hyviltä!
Onko levy-yhtiön pyörittäminen enemmänkin harrastus vai onko se kovaa työtä? Rikastuuko sillä? Millä tavalla levyntekokulut jakautuvat bändin ja levymerkin välillä?
- Kyllä tämä harrastus on. Välillä tuntuu työltä, kun on raahannut myyntikojua ympäri Suomea eikä kukaan ole ostanut muuta kuin omia julkaisuja (minulla on siis myös mielenkiitoista musaa muualta jakelussa vaihtokauppojen tuloksena). Ei tässä rikastu todellakaan, päinvastoin. Lisää sais koko ajan suoltaa omasta pussista. Tuotantokustannukset jakautuvat tapauskohtaisesti bändin ja minun välillä (esim joskus bändi maksaa studion ja minä levyjen tekemiset), mutta tämä vaihtelee kovasti.
Miten levyjen myynti/jakelu on hoidettu? Saako tuotteita esim. normaaleista levykaupoista vai lähinnä joistain erikoisliikkeistä? Vai kenties vain tilaamalla suoraan levy-yhtiöltä esim. nettisivujen kautta?
- Parhaiten niitä sais netin kautta suoraan. Mitään paypal-hässäköitä mulla ei ole, joten edelleen asiakkaan täytyy lähettää mulle ihan oikeasti rahaa tai siirtää tilille. Kaupat ottavat hiukan kitsaasti myyntiin, kun ei ole mitään hirmu helposti kuunneltavaa tai suomenkielistä kamaa. Tietenkin muutama levykauppa ottaa aina heti näitä (Juke, Osku...). Jakelua ei siis ole muuta kuin omat tyrkytykset.
Millaisia tulevaisuuden näkymiä levymerkillä on? Muita ajatuksia tai kommentteja joita haluaisit esittää?
- Sama meininki jatkuu, eli levyjä ilmestyy pikkuhiljaa kunhan jaksaa. Tulevaisuudessa haluaisin saada sellaisen systeemin toimimaan, että auttamattoman vanhat musat ja "kadonneet pöytälaatikkohämyilyt" saisi tulla ilmaiseksi MP3:sina nettiin printattavine kansineen (vrt. KTMK:n 666, www.artpartisans.de, etc).
Some Place Else
www.someplaceelse.net
Milloin levymerkki on perustettu ja miksi? Oliko taka-ajatuksena esim. saada oma levy julkaistua?
- Some Place Else perustettiin keväällä 1997. Toiminta on kuitenkin suoraa jatkoa aiemmalle Demonosound-lafkalleni, joka syntyi joskus 1993. Ajatuksena on alusta alkaen ollut julkaista sekä omaa että muiden musiikkia, sellaista joka ei ehkä muuten löytäisi julkaisukanavaa, ja sellaista joka itselleni kolahtaa.
Kuinka monta eri nimikettä merkki on julkaissut? Montako eri bändiä merkille on levyttänyt?
- Kataloginumero periytyy Demonosoundin ajoilta. Viimeisin julkaisu on numeroltaan 31, mutta välistä puuttuu pari, jotka odottelevat sopivaa ajankohtaa ja tähtien asentoa... Bändejä/artisteja on kymmenisen, kokoelmilla saman verran lisää.
Millä perusteella merkki valitsee bändit, joiden levyjä julkaistaan? Onko merkillä joku tietty "linja"? Mikä on merkin tunnetuin artisti/bändi? Onko lähiaikoina ilmestymässä jotain todella mullistavaa?
- Olennaisinta on, että pidän musiikista jota aion julkaista. Lisäksi pidän tärkeänä, että levy-yhtiön ja artistin visiot, asenne, tavoitteet yms. ovat riittävässä määrin yhteneviä. Tällä en tarkoita sitä että yrittäisin jotenkin muuttaa tai ohjata artisteja, vaan sitä etten näe järkeä tehdä yhteistyötä kenenkään kanssa joka on matkalla aivan eri suuntaan kuin Some Place Else. Tämänhetkinen artistikaarti on eräänlainen "perhe", tunnemme kaikki toisemme ja risteäviä yhteistyöprojekteja on vaikka millä mitalla. En halua tässä vaiheessa puhua tulevista julkaisuista; monenlaista enemmän tai vähemmän mullistavaa on suunnitteilla, mutta keskeneräisten suunnitelmien julkistamisesta on yleensä enemmän harmia kuin hyötyä (kokemuksella...).
Mikä on merkin suosima formaatti (cd, cd-r, lp, 7" tms.) ja onko se valittu kustannussyistä vai onko takana jotain syvällisempää ideologiaa (tyyliin "vinyyli on ainoa oikea")? Missä merkin levyt yleensä painetaan (esim. poltetaanko cd-r:ät itse?)? Millaisia ovat painosmäärät yleensä?
- Vinyylillä, cd:llä ja cd-r:llä on kullakin puolensa, jotka otetaan huomioon tulevia julkaisuja suunnitellessa. Kaikki vaikuttaa kaikkeen; joskus jotkut tietyt biisit ovat kuin tehty juuri vinyyliä varten, toisaalta cd on käytännöllisempi formaatti paljon postimyyntiä tekevän levy-yhtiön näkökulmasta. Ja cd-r on ideaali pieniä painoksia ajatellen. Cd-r:t on toistaiseksi poltettu itse, joskin osa cd-r -julkaisuistamme on lopulta myynyt niin hyvin, että olisikin ollut kannattavampaa julkaista tehdasvalmisteinen cd. Viimeisen vuoden aikana olemme julkaisseet lähinnä 7" vinyylejä, jatkossa todennäköisesti enemmän cd:tä, kuitenkaan vinyyliä ja ehkä joitain cd-r -erikoisjulkaisuja unohtamatta. Painosmäärä on ollut tähän mennessä sadan ja tuhannen välillä pitkälti arvioidusta kysynnästä riippuen.
Onko levy-yhtiön pyörittäminen enemmänkin harrastus vai onko se kovaa työtä? Rikastuuko sillä? Millä tavalla levyntekokulut jakautuvat bändin ja levymerkin välillä?
- Some Place Else on minulle paljon tärkeämpi kuin mikään harrastus tai työ. Kutsumus, elämäntyö tai jotain sellaista. Toiminnalla ei ainakaan meidän taiteellisilla valinnoilla ja resursseilla pääse rikastumaan, rahaa tulee suunnilleen sen verran kuin sitä menee. En ole taloudellisesti riippuvainen lafkasta (eivätkä artistit musiikkinsa myyntiluvuista), muut työt maksavat ruuan ja asumisen. Tämä on hyvä asia siinä mielessä, ettei mitään taiteellisia kompromisseja tarvitse tehdä, vaan voimme julkaista levyn juuri sellaisena kuin haluamme välittämättä siitä myykö se kourallistakaan. Levyntekokulut jakautuvat käytännössä siten, että artisti toimittaa valmiin masterin tai valmiit biisit joista masteri kootaan. Some Place Else hoitaa loput. Artistien studiokulut jäävät kuitenkin olemattomiksi, kun jokainen työskentelee pääasiassa kotistudiossaan. Jos niitä nyt studioiksi voi kutsua...
Miten levyjen myynti/jakelu on hoidettu? Saako tuotteita esim. normaaleista levykaupoista vai lähinnä joistain erikoisliikkeistä? Vai kenties vain tilaamalla suoraan levy-yhtiöltä esim. nettisivujen kautta?
- Normaaleista levykaupoista Some Place Else -levyjä ei löydä, joistakin isojen kaupunkien erikoisliikkeistä saattaa löytyä tai ainakin kannattaa etsiä ja kysyä. Helpoimmalla päässee kuitenkin tilaamalla suoraan meiltä (www.someplaceelse.net), postimyyntimme toimii aktiivisesti ja kataloogissa on paljon muidenkin pienlevymerkkien julkaisuja ympäri maailmaa.
Millaisia tulevaisuuden näkymiä levymerkillä on? Muita ajatuksia tai kommentteja joita haluaisit esittää?
- Suunnitelmissa on jatkaa julkaisutoimintaa kuten ennenkin. Lisäksi tavoitteena on löytää lafkalle kunnollinen fyysinen päämaja, joka toimisi eräänlaisena toimiston, studion ja esiintymis- & näyttelytilan yhdistelmänä. Tämän odotan toteutuvan myöhemmin tänä vuonna, mahdollisesti yhteistyönä eräiden samanmielisten tahojen kanssa.
- Ajatuksia? No... viime aikoina on puhuttu paljon musiikkibisneksen ahdingosta, mutta se ahdinko tuntuu lankeavan vain sen bisnespuolen ja suurten yhtiöiden päälle. Musiikilla sen sijaan menee erittäin hyvin jos tyylien kirjosta, tekijöiden määrästä yms. voidaan jotain päätellä. Valtavirta on aiempaakin tylsempää ja tunkkaisempaa, mutta pienellä viitseliäisyydellä voi marginaaleista löytää monipuolista, hyvää ja innostunutta musiikkia. Kiitos internetin, saatavuus on yhä harvemmin ongelma.
Haamumaa
personal.inet.fi/koti/caddy
Milloin levymerkki on perustettu ja miksi? Oliko taka-ajatuksena esim. saada oma levy julkaistua?
- Syksyllä 2002 tuli ensimmäiset julkaisut, Uton ja Oral Phase -cd-r:t. Alunperin nuo piti julkaista muuta kautta, mutta koska hommat ei toimineet kunnolla, piti julkasta itte. Ja tästä sitten lafka lähti pikkuhiljaa käyntiin; kuin varkain.
Kuinka monta eri nimikettä merkki on julkaissut? Montako eri bändiä merkille on levyttänyt?
- Yhdeksän julkaisua, kahdeksan eri projektin juttuja.
Millä perusteella merkki valitsee bändit, joiden levyjä julkaistaan? Onko merkillä joku tietty "linja"? Mikä on merkin tunnetuin artisti/bändi? Onko lähiaikoina ilmestymässä jotain todella mullistavaa?
- Tärkein peruste on se itte tykkää. Linja on vähän niin ja näin, mutta aika paljon tulee suosittua improvioitua ja kokeellista; free-noise tms. Ja tietty sisäinen elementti täytyy löytyä. Lähiaikoina ilmestyy todellakin jotain mullistavaa, aivan kuten tähänkin mennessä on ollut tapana. Se on hyvä linja; parempi kuin aiemmin mainitut.
Mikä on merkin suosima formaatti (cd, cd-r, lp, 7" tms.) ja onko se valittu kustannussyistä vai onko takana jotain syvällisempää ideologiaa (tyyliin "vinyyli on ainoa oikea")? Missä merkin levyt yleensä painetaan (esim. poltetaanko cd-r:ät itse?)? Millaisia ovat painosmäärät yleensä?
- Cd-r, syystä että se tapahtuu helpoiten ja halviten; ei sen syvällisempää ideologiaa (onneksi). Kotona poltellaan. Ja tuuletetaan kerran viikossa, jos muistetaan.... ja jos oikeen haluu irrotella, niin pistetään läpivedoksi! (Tuolloin tosin on viisainta paeta itse paikalta.) Painosmäärät on siinä 50-100 kappaletta yleensä & tähän mennessä. Tulevaisuudessa voidaan siirtyä muihinkin formaatteihin.
Onko levy-yhtiön pyörittäminen enemmänkin harrastus vai onko se kovaa työtä? Rikastuuko sillä? Millä tavalla levyntekokulut jakautuvat bändin ja levymerkin välillä?
- Harrastusta ja kovaa työtä samassa paketissa. Ei pääse rikastumaan; hyvä jos saa ne rahat takasin mitä on levyihin pistänyt. Välillä aikamoista stressiä. Levymerkki maksaa julkaisun painokulut ja jakaa aristeille muutamia levyjä ilmaseksi. Ei studiokuluja tai muuta roskaa.
Miten levyjen myynti/jakelu on hoidettu? Saako tuotteita esim. normaaleista levykaupoista vai lähinnä joistain erikoisliikkeistä? Vai kenties vain tilaamalla suoraan levy-yhtiöltä esim. nettisivujen kautta?
- Erikoisliikkeessä ollaan levyjä käytetty, mutta ei mene kaupaksi; eikä näitä suoraan sisään ostettaisikaan - myyntitilille; ja sitten pitäisi jaksaa käydä kyselemässä että onkos niitä levyjä mennyt. Hohhoijjaa. Harva ostaa sellasen bändin levyä joka ei keikkaile; tai josta ei tiedä muutenkaan mitään. Eli suoraan nettisivuilta toimii parhaiten. Ja on muutamia jakelijoitakin maailmalla.
Millaisia tulevaisuuden näkymiä levymerkillä on? Muita ajatuksia tai kommentteja joita haluaisit esittää?
- Hmmmmm.... Muutamat levyt kenties. En keksi mitään ajatuksia tai kommentteja; paitsi että IHMISET HOI - KÄYKÄÄ SIVUILLA JA TILAILKAA IHMEELLISTÄ MUSIIKKIA !!! !!! !!! Kiitos ja näkemisiin.....
+/- saldo : 0 | Tweet