Jukka Tolonen, Kokkola, 13.5.2004
Hezzu kirjoitti noin 21 vuotta sitten (3 kommenttia)
Enpä torstaiaamuna herätessäni osannut aavistaakaan, että iltasella löytäisin itseni Jukka Tolosen keikalta Kokkolasta. Kohtalo oli kuitenkin pistänyt sormensa peliin jo aamuyöstä ja tyrkännyt postiluukkuuni Keskipohjanmaa-lehden, jota sitten aamusella selailin ja bongasinkin sieltä yllättäen pienimuotoisen ilmoituksen, jossa sanottiin kitaristilegendan olevan tällä hetkellä Suomen kiertueella ja että Kokkolan Kaarle olisi vuorossa 13. päivä. Hetkonen?! Sehän on tänään?! Perskuta, pitäisiköhän mennä?
[img]juttukuvat/bandikuvat/tolonen1.JPG" align=right vspace=5 hspace=5>Lehtijutun mukaan Jukan ohjelmistossa olisi "taiteilijan omia sävellyksiä, vanhoja klassikoita ja uutuuksia" ja bändin kokoonpanon muodostaisivat Jan Simons basssossa ja Anssi Nykänen rummuissa. Toihan voisi olla ihan kivaa ja pitäähän se Jukkakin joskus nähdä... Otettuani hieman selvää juna-aikatauluista ja hinnoista ja todettuani ne jokseenkin järkeen käyviksi päätin heittäytyä iltapäiväisen junan vietäväksi kohti Kokkolaa. Ajattelin että voisi hieman käydä shoppailemassa ennen keikkaa jos menisi jo hyvissä ajoin... (no jaa, en nyt sitten tiedä oliko se niin hyvä idea kumminkaan, meinasi olla nimittäin hieman ajantappo-ongelmia ennen iltaa, mutta toisaalta Anttilan alelaareista löytyi pari kivaa levyä ostettavaksi).Kellon lähestyessä yhdeksää uskaltauduin viimein norkoilemaan Hotelli Kaarlen liepeille ja yllätyksekseni totesin paikan olevan jo avoinna, vaikka lehtimainoksen mukaan avaisivatkin vasta yhdeksältä. No tähän oli looginen selitys tietenkin se, että hotellin katutasossa sijaitsee ruokailupaikka ja itse lava sijaitsee sitten alakerrassa vielä erillisen oven takana. Noh pääasia että pääsi sisälle lämpimään ja hörppimään kahvit ennen varsinaiseen asiaan siirtymistä. Alakerrasta jo kantautuikin bändin sound check...
Viimeinpä ne ovet avattiinkin ja riensin lipun ostoon, kahdeksan euroa moinen maksoi, ei paha. Alakerran stereolaitteisto pauhasi suomirokkia ja discomusiikkia ja melko pitkän aikaa sain todeta olevani ainut asiakas koko talossa. Heh heh, tulinkohan vähän liian aikaisin ;-) Nooh, kyllä sinne viimein eksyi joku toinenkin utelias ja vähitellen alkoi porukkaa valua paikalle enemmänkin, ei nyt mitään ruuhkaa kuitenkaan ollut, ei läheskään. Äänentoistolaitteistosta pauhaava musiikki järkevöityä hiljalleen sisältämään jotain ihan hyvääkin vanhemman puoleista rokkia, joten olokaan ei tuntunut enään niin orvolta. Lisäksi joku osasi kertoa, että bändi aloittaisi siinä yhdentoista jälkeen, hyvä niin, eipä tarvitse ihan älyttömiä enään odotella.
[img]juttukuvat/bandikuvat/tolonen2.JPG">
Ja sieltähän se bändi sitten kipusikin lavalle. Aluksi Jukka esitteli bändinsä ja totesi mm. että vaikka he ovatkin kiertueella trio-pohjalta, niin tänä iltana olisi luvassa poikkeus, lavalla oli nimittäin toinenkin kitaristi. Miekkosen nimi jäi vain vähän hukuksiin, etunimi taisi kuitenkin olla Matti. Hän oli joku paikallinen suuruus, joka oli kuitenkin soitellut Jukan kanssa ennenkin ja oli saapunut paikalle Ruotsista nimenomaan tätä keikkaa varten. Jukka myös kertoi etteivät he ole kerinneet treenaamaan nelistään kertaakaan, mutta arveli että eiköhän hommasta silti selvitä.
[img]juttukuvat/bandikuvat/tolonen3.JPG">
Ja selvisiväthän he. Jo ensimmäisessä biisissä "Big Time Jam" pääsi myös Matti revittämään sooloa, jota Jukkakin biisin jälkeen kommentoi tyyliin "sähän vedit ihan hyvin" :-) Välispiikeissään Jukka osoittautui varsin rennoksi ja symppikseksi tyypiksi ja tuntui vastailevan ihan mielellään yleisön seasta tuleviin muutamiin kommentteihin. Hän myös totesi vaatimattomasti, että "me nyt tultiin soittamaan tämmöistä instrumentaalimusaa, hyvä jos kelpaa...". Jukka myös spiikkasi suurimman osan biiseistä, mutta hänen puheensa oli ajoittain hieman epäselvää, joten biisilistan ylöskirjaaminen ei ihan sataprosenttisesti onnistunut. Kirjasin biisit muuten ylös kännykkääni eli kyllä hätä keinot keksii ;-)
[img]juttukuvat/bandikuvat/tolonen4.JPG">
Yleisesti ottaen Jukka oli liikkeellä melkoisen rokkaavalla vaihteella, eli kovin jatsia ei miehen musiikki ollut. Tyylilliseksi ohjenuoraksi voisi mainita vajaan kymmenen vuoden takaiset "Last Mohican" ja "Big Time" -levyt, joista varsinkin ensin mainitulta olikin poimittu settiin suhteellisen monta biisiä. Jukka revitteli menemään varsin antaumuksellisesti ja hänen naaman vääntelynsä ja ilmeilynsä olikin varsin hauskaa seurattavaa ajoittain. Niin ja olihan bändissä toinenkin henkilö, jonka naamavärkki ei oikein meinannut pysyä peruslukemilla, nimittäin rumpali Nykänen. Miehen rumpalointia tunnutaan silloin tällöin hieman moittivan, joten häneen tulikin kiinnitettyä huomiota hieman enemmältikin. No joo, sanoisin että Nykänen on kyllä oivallinen ja tanakka rokkirumpali, mutta tällaisessa instrumentaalisessa fuusiokamassa kaipaisi ehkä hieman monipuolisempaa ja mielikuvituksellisempaa otetta. Tai no mikäs minä olen ketään arvostelemaan ;-) Basisti Simons oli hieman nuorempaa sukupolvea kuin lavan muut hemmot, mutta eipä häntäkään hirveästi arvaa ruveta moittimaan. Yhtä pientä soolontapaista lukuunottamatta hän säilyi kuitenkin melko huomaamattomana hemmona eli pysytteli melko hyvin ruodussaan, eikä siis edustanut mitään lead-basisti koulukuntaa, jollaiselle toki olisi tässä musassa ehkä hieman tilaa ollutkin. Tokihan on myös ymmärrettävää, että taustabändi halusi pysytellä nimenomaan taustabändinä ja antaisi maestron itsensä varastaa shown. Ja siinähän Jukka onnistui varsin hyvin. Vaikka silmien edessä kitaran varressa ollut miekkonen näyttikin ulkoiselta olemukseltaan vanhalta harmaantuneelta hipiltä oli musiikki silti varsin agressiivista ja kipinät sinkoilivat.
[img]juttukuvat/bandikuvat/tolonen5.JPG">
Musisointi lauteilla kesti varmaankin jotain 90 minuuttia (lopettivat joskus ennen yhtä) ja yhden encorenkin suostuivat soittamaan. Kyseessä oli jonkinlainen rokkimedley, jossa molemmat kitaristi jopa hieman availivat äänijänteitään. Sitten olikin show ohi ja piti ruveta pikkuhiljaa suunnittelemaan kotiin lähtöä, ainut ongelma oli että junaa piti odotella vielä reilu tunti... Puoli neljältä aamulla olin sitten viimeinkin kotona ja eikun nukkumaan. Rankkaa tämä rokkaaminen. Alla vielä summittainen settilista, jossa siis muutama aukkopaikka.
- Big Time Jam
- On The Rocky Road
- Norra Falla
- ??? (joku bluesbiisi)
- Heavy Shit (ehkä! tutulta tuntui, mutta...???)
- A Little Love Song
- Last Mohican
- ??? (sis. rumpusoolon)
- Django (sis. bassosoolon tapaisen)
- Ibiza Jim
- Encore: Blue Suede Shoes/That's Alright Mama/jne... -medley
[img]juttukuvat/bandikuvat/tolonen6.JPG">
[img]juttukuvat/bandikuvat/tolonen7.JPG">
[img]juttukuvat/bandikuvat/tolonen8.JPG">
[img]juttukuvat/bandikuvat/tolonen9.JPG">
[img]juttukuvat/bandikuvat/tolonen1.JPG" align=right vspace=5 hspace=5>Lehtijutun mukaan Jukan ohjelmistossa olisi "taiteilijan omia sävellyksiä, vanhoja klassikoita ja uutuuksia" ja bändin kokoonpanon muodostaisivat Jan Simons basssossa ja Anssi Nykänen rummuissa. Toihan voisi olla ihan kivaa ja pitäähän se Jukkakin joskus nähdä... Otettuani hieman selvää juna-aikatauluista ja hinnoista ja todettuani ne jokseenkin järkeen käyviksi päätin heittäytyä iltapäiväisen junan vietäväksi kohti Kokkolaa. Ajattelin että voisi hieman käydä shoppailemassa ennen keikkaa jos menisi jo hyvissä ajoin... (no jaa, en nyt sitten tiedä oliko se niin hyvä idea kumminkaan, meinasi olla nimittäin hieman ajantappo-ongelmia ennen iltaa, mutta toisaalta Anttilan alelaareista löytyi pari kivaa levyä ostettavaksi).Kellon lähestyessä yhdeksää uskaltauduin viimein norkoilemaan Hotelli Kaarlen liepeille ja yllätyksekseni totesin paikan olevan jo avoinna, vaikka lehtimainoksen mukaan avaisivatkin vasta yhdeksältä. No tähän oli looginen selitys tietenkin se, että hotellin katutasossa sijaitsee ruokailupaikka ja itse lava sijaitsee sitten alakerrassa vielä erillisen oven takana. Noh pääasia että pääsi sisälle lämpimään ja hörppimään kahvit ennen varsinaiseen asiaan siirtymistä. Alakerrasta jo kantautuikin bändin sound check...
Viimeinpä ne ovet avattiinkin ja riensin lipun ostoon, kahdeksan euroa moinen maksoi, ei paha. Alakerran stereolaitteisto pauhasi suomirokkia ja discomusiikkia ja melko pitkän aikaa sain todeta olevani ainut asiakas koko talossa. Heh heh, tulinkohan vähän liian aikaisin ;-) Nooh, kyllä sinne viimein eksyi joku toinenkin utelias ja vähitellen alkoi porukkaa valua paikalle enemmänkin, ei nyt mitään ruuhkaa kuitenkaan ollut, ei läheskään. Äänentoistolaitteistosta pauhaava musiikki järkevöityä hiljalleen sisältämään jotain ihan hyvääkin vanhemman puoleista rokkia, joten olokaan ei tuntunut enään niin orvolta. Lisäksi joku osasi kertoa, että bändi aloittaisi siinä yhdentoista jälkeen, hyvä niin, eipä tarvitse ihan älyttömiä enään odotella.
[img]juttukuvat/bandikuvat/tolonen2.JPG">
Ja sieltähän se bändi sitten kipusikin lavalle. Aluksi Jukka esitteli bändinsä ja totesi mm. että vaikka he ovatkin kiertueella trio-pohjalta, niin tänä iltana olisi luvassa poikkeus, lavalla oli nimittäin toinenkin kitaristi. Miekkosen nimi jäi vain vähän hukuksiin, etunimi taisi kuitenkin olla Matti. Hän oli joku paikallinen suuruus, joka oli kuitenkin soitellut Jukan kanssa ennenkin ja oli saapunut paikalle Ruotsista nimenomaan tätä keikkaa varten. Jukka myös kertoi etteivät he ole kerinneet treenaamaan nelistään kertaakaan, mutta arveli että eiköhän hommasta silti selvitä.
[img]juttukuvat/bandikuvat/tolonen3.JPG">
Ja selvisiväthän he. Jo ensimmäisessä biisissä "Big Time Jam" pääsi myös Matti revittämään sooloa, jota Jukkakin biisin jälkeen kommentoi tyyliin "sähän vedit ihan hyvin" :-) Välispiikeissään Jukka osoittautui varsin rennoksi ja symppikseksi tyypiksi ja tuntui vastailevan ihan mielellään yleisön seasta tuleviin muutamiin kommentteihin. Hän myös totesi vaatimattomasti, että "me nyt tultiin soittamaan tämmöistä instrumentaalimusaa, hyvä jos kelpaa...". Jukka myös spiikkasi suurimman osan biiseistä, mutta hänen puheensa oli ajoittain hieman epäselvää, joten biisilistan ylöskirjaaminen ei ihan sataprosenttisesti onnistunut. Kirjasin biisit muuten ylös kännykkääni eli kyllä hätä keinot keksii ;-)
[img]juttukuvat/bandikuvat/tolonen4.JPG">
Yleisesti ottaen Jukka oli liikkeellä melkoisen rokkaavalla vaihteella, eli kovin jatsia ei miehen musiikki ollut. Tyylilliseksi ohjenuoraksi voisi mainita vajaan kymmenen vuoden takaiset "Last Mohican" ja "Big Time" -levyt, joista varsinkin ensin mainitulta olikin poimittu settiin suhteellisen monta biisiä. Jukka revitteli menemään varsin antaumuksellisesti ja hänen naaman vääntelynsä ja ilmeilynsä olikin varsin hauskaa seurattavaa ajoittain. Niin ja olihan bändissä toinenkin henkilö, jonka naamavärkki ei oikein meinannut pysyä peruslukemilla, nimittäin rumpali Nykänen. Miehen rumpalointia tunnutaan silloin tällöin hieman moittivan, joten häneen tulikin kiinnitettyä huomiota hieman enemmältikin. No joo, sanoisin että Nykänen on kyllä oivallinen ja tanakka rokkirumpali, mutta tällaisessa instrumentaalisessa fuusiokamassa kaipaisi ehkä hieman monipuolisempaa ja mielikuvituksellisempaa otetta. Tai no mikäs minä olen ketään arvostelemaan ;-) Basisti Simons oli hieman nuorempaa sukupolvea kuin lavan muut hemmot, mutta eipä häntäkään hirveästi arvaa ruveta moittimaan. Yhtä pientä soolontapaista lukuunottamatta hän säilyi kuitenkin melko huomaamattomana hemmona eli pysytteli melko hyvin ruodussaan, eikä siis edustanut mitään lead-basisti koulukuntaa, jollaiselle toki olisi tässä musassa ehkä hieman tilaa ollutkin. Tokihan on myös ymmärrettävää, että taustabändi halusi pysytellä nimenomaan taustabändinä ja antaisi maestron itsensä varastaa shown. Ja siinähän Jukka onnistui varsin hyvin. Vaikka silmien edessä kitaran varressa ollut miekkonen näyttikin ulkoiselta olemukseltaan vanhalta harmaantuneelta hipiltä oli musiikki silti varsin agressiivista ja kipinät sinkoilivat.
[img]juttukuvat/bandikuvat/tolonen5.JPG">
Musisointi lauteilla kesti varmaankin jotain 90 minuuttia (lopettivat joskus ennen yhtä) ja yhden encorenkin suostuivat soittamaan. Kyseessä oli jonkinlainen rokkimedley, jossa molemmat kitaristi jopa hieman availivat äänijänteitään. Sitten olikin show ohi ja piti ruveta pikkuhiljaa suunnittelemaan kotiin lähtöä, ainut ongelma oli että junaa piti odotella vielä reilu tunti... Puoli neljältä aamulla olin sitten viimeinkin kotona ja eikun nukkumaan. Rankkaa tämä rokkaaminen. Alla vielä summittainen settilista, jossa siis muutama aukkopaikka.
- Big Time Jam
- On The Rocky Road
- Norra Falla
- ??? (joku bluesbiisi)
- Heavy Shit (ehkä! tutulta tuntui, mutta...???)
- A Little Love Song
- Last Mohican
- ??? (sis. rumpusoolon)
- Django (sis. bassosoolon tapaisen)
- Ibiza Jim
- Encore: Blue Suede Shoes/That's Alright Mama/jne... -medley
[img]juttukuvat/bandikuvat/tolonen6.JPG">
[img]juttukuvat/bandikuvat/tolonen7.JPG">
[img]juttukuvat/bandikuvat/tolonen8.JPG">
[img]juttukuvat/bandikuvat/tolonen9.JPG">
+/- saldo : 0 | Tweet
Kannattanee tsekata basisti Simonsin työskentelyä miehen soololevyllä "Answer" abovoice levymerkillä, mukana mm. Niklas Winter, Manuel Dunkel, Samuli Mikkonen ja Kenny Wheeler.
Oli muuten Jukka Dark Sunin treeniksellä jammailemassa Ozricin Stadin keikan jälkeen... En vaan pahemmin tilaisuudesta mitään muista, tuski moni muukaan!
Niin minä olin äskeisen kommentin lähettäjä...