Moi anonyymi! » Login | Social login | Uusi käyttäjä

King Crimson: USA (UK, 1975)

Kcrimso kirjoitti noin 6 kuukautta sitten (0 kommenttia)
kingcrimsonusa.jpgUSA on vuonna 1969 perustetun King Crimsonin toinen livealbumi.

King Crimsonin ensimmäinen livelevy Earthbound oli hieman hätäisesti julkaistu ja turhankin rosoinen laadultaan, mutta USA on aivan toista maata.

Kokoonpanona levyllä on Larks’ Tongues In Aspic (1973) ja Starless And Bible Black (1974) levyt tehnyt huikea nelikko Robert Fripp (kitara, Mellotron), John Wetton (vokaalit, basso), David Cross (viulu, Mellotron, sähköpiano) ja Bill Bruford (rummut).

USA sisältääkin lähes pelkästään kappaleita edellä mainituilta levyiltä. Ainoat poikkeukset ovat räjähtävä versio ”21st Century Schizoid Manista”, tässä vaiheessa vielä levyttämätön eepos ”Starless” sekä seitsemän minuuttinen improvisaatio joka sai nimen ”Ashbury Park”. Levy onkin äänitetty yhtä kappaletta lukuunottamatta Amerikassa New Jerseyn Asbury Parkissa kesäkuun 28 päivä.

Täysin korjailematon livealbumi USA ei kuitenkaan ole sillä Curved Airissa ja Roxy Musicissa soittanut Eddie Jobson kutsuttiin soittamaan levylle muutama uusi viuluosuus joidenkin alkuperäisten Crossin osioiden tilalle.

Levyn kohokohta on ”Asbury Parkiksi” nimetty vapaa improvisaatio. ”Asbury Park” edustaa King Crimsonin improvisaatioiden metallifunk-laitaa. Koko bändi on biisissä aivan liekeissä, mutta Wettonin soitto on siinä erityisen petomaista. Wettonin bassosoundi 70-luvulla ei ollut tunnettu muutenkaan ujostelevasta luonteesta, mutta ”Asbury Parkissa” hänen bassonsa todella murisee isolla ämmällä. Myös Bruford loistaa kappaleessa ja vaikka rytmiryhmä tuntuukin vievän biisiä pitkälti ei Fripp ja Cross millään tavalla statisteiksi jää. Frippille oli tapana kutsua Wettonin ja Brufordin muodostamaa rytmiryhmää ”lentäväksi tiiliseinäksi” sen päälle käyvän tyylin takia ja ”Asbury Parkia” kuunnellessa ilmaisu on tavallaan helppo ymmärtää, mutta toisaalta koko nelikon yhteissoitto kuulostaa myös erittäin saumattomalta. Tämä kokoonpano suorastaan jyrisi livenä!

”Asbury Park” on ehdottomasti yksi 70-luvun Crimsonin parhaista improvisaatioista ellei paras. USA on hankkimisen arvoinen pelkästään tuon kappaleen takia. Ei niin että levyn muissakaan tulkinnoissa valittamista ole. Esimerkiksi ”Starlessin” versio ilman studioversion merkittävässä roolissa olevia saksofoneja on hyvin kiinnostava ja oikein toimiva studioversiota energisemmän ja romuluisemman soiton ansiosta.

King Crimson on yhtye joka on ollut parhaimmillaan nimenomaan livenä. Olenkin sitä mieltä että todellinen Crimson-fani tarvitsee levyhyllyynsä vähintään yhden livelevyn jokaiselta bändin kokoonpanoilta. Ja Wetton/Bruford-aikakaudelta paras valinta on ehdottomasti tämä USA.

Parhaat biisit: ”Exiles”, ”Ashbury Park”, ”Starless”

(Huom! Arvostelu on kirjoitettu vuoden 2002 ns. ”30th Anniversary” -CD -julkaisun pohjalta jossa bonusraitoina on alunperin levyltä tilan puutteen takia pois jääneet ”Starless” ja ”Fracture”)

Lisää vuoden 1975 parhaita levyjä: https://pienemmatpurot.com/vuosi-vuodelta-extra-parhaat-levyt-1975-sijat-11-20/

Lisää luettavaa King Crimsonista: https://pienemmatpurot.com/tag/king-crimson/

Arvosana : 9

+/- saldo : 0 |