Janus kirjoitti noin 22 vuotta sitten (2 kommenttia)

Huuruista menoa tarjoaa tamperelainen Kemialliset Ystävät ensimmäisellä pitkäsoitollaan. Jos jonkinlaista pikkujulkaisua heiltä on tullut aikaisemminkin mutta tämä on käsittääkseni ensimmäinen "oikea" levy. Se sisältää 17 "kappaletta" ja mittaa sillä on 47 minuuttia. Koko hoito on kuitenkin tarkoitettu kuunneltavaksi kokonaisuutena ja usein raita vaihtuukin ihan huomaamatta toiseen. Levyllä soittaa lukuisia muusikoita enkä oikein tiedä mikä on yhtyeen varsinainen kokoonpano mutta johtohahmo lienee Jan Anderzen.

Musiikki on varsin psykedeelistä ja hämärää. Levyn ensimmäinen biisi alkaa hälyäänillä ja hetken kuluttua äänimerestä erottuu yksinkertainen piano/huilukuvio jota toistetaan kunnes se hautautuu taas. Siitä saakin jo heti kättelyssä kuvan siitä mitä tuleman pitää. Kappaleet ovat mantramaisia ja vapaamuotoisesti eteenpäin horjuvia. Soundit ovat hyvin lo-fi, myös satunnaiset lauluosuudet ovat toisinaan niin vaimeita että sanoista ei juuri tolkkua saa. Pääosassa levyllä ovat erilaiset kielisoittimet ja perkussiot ja lisämausteita antavat mm. huilu ja sähkökitara.

Edelläkuvatun perusteella tämä jokseenkin minimalistinen levy saattaa vaikuttaa sangen epäilyttävältä mutta ihmeen hyvin levy pitää kuulijan otteessaan loppuun asti. No, melkein loppuun asti. Tosin oikeanlainen hetki ja mielentila ovat tällaisen musiikin vastaanottamiselle välttämätön edellytys. Tämä ei ole musiikkia jolla aamu aloitetaan.

(Fonal Records FR-21)

Arvosana : 8

Doc.B.D kirjoitti noin 21 vuotta sitten+/- saldo : 0
Ok arvo, mutta ihan kaikella rakkaudella: jos harkitset itsellesi jotakin vakavempaa musiikkijournalistista toimenkuvaa, välimerkit pitäisi saada paikalleen. Tämä on minulle erityisen tuttu ja arka alue, koska olen lievästä lukihäiriostä huolimatta tehnyt mm. suurehkoille yrityksille ja yhteisoille vuosi- ja toimintakertomuksia.

Arvosana : 9


Jammo kirjoitti noin 19 vuotta sitten+/- saldo : 0
Sumuista ja yritteliästä soitantaa riittää tällä levyllä kaikille psykedelian ystäville. Hauskana kuriositeettina olen ollut paikoitellen kuulevinani selkeitä yhtymäkohtia Manin samannimisen levyn pitkään lopetusraitaan "Alchemist" vuodelta 1970! Tiedättehän tuon levyn, jonka kannessa naku hippihemmo kirmaa huumehöyryissä rannalla?

Arvosana : 9