Hezzu kirjoitti noin 22 vuotta sitten (0 kommenttia)

Jostain keski/etelä-pohjanmaan tienoilta saapuu Lauri Tähkä bändeineen ja risteyttää vanhakantaisen folk-ilmaisun ja modernimman poprockin. Viulu ja säröinen sähkökitara soivat sulassa sovussa ja komppiryhmä soittaa tiukan rokkaavasti. Huttua sävytetään akustisen kitaran helinällä. Räväkkää ja rempseetä menoa. Sanoitukset käsittelevät pääosin nuoren miehen ja naisen välisiä suhteita: ”Mennään pojat tyttöjä saattaan, ollaan vaikka yötä”. Positiivista on myös se, että laulu hoidetaan ihan pohjanmaan murteella: ”Eikä meitä köysillä köytetä, ne on raurat jokka helähtelöö, eikä meitä surulla ruakita, se on ilo joka elättelöö”. Levy on täynnänsä hyviä biisejä, mutta lemppareikseni ovat nousseet levyn nimikappale (”Isä tahtoi rikasta, mutta minä yksin komiaa, äiti toivoi rakasta, mutta komia on aina komia”) sekä ”Juomaripoika” (”Illan tullen juomaripoika silittelöö seinii”), jotka ovat erityisen iskeviä ja selvää hittiainesta. Tämä on bändin toinen pitkäsoitto (lisäksi on ilmestynyt yksi EP sekä muutama single) ja on siinä määrin vakuuttava, että pitänee tutustua bändiin enemmänkin. Kesällä on tarkoitus tarkistaa bändi livenä Haapavesi Folkeilla.

(Mediamusiikki MEDIA CD 193)


Arvosana : 8