Janus kirjoitti noin 21 vuotta sitten (0 kommenttia)

Reilu vuosi sitten debyyttinsä julkaissut The Coral ei jäänyt ihmettelemään, vaan bändi painui melko pian takaisin studioon. Tämä kakkoslevy on äänitetty siis jo ajat sitten, mutta sai julkaisunsa vasta kesällä. Hyvin menestyneen debyytin aiheuttamista paineista ei kuulu levyllä merkkiäkään, mutta jonkin verran alakuloisempi kokonaisuus on - onkohan tämä sitä aikuistumista? Debyytin kaltaista räiskyvää ilotulitusta ei siis tällä kertaa ole luvassa.

Idealaarin pohja ei ainakaan vielä pilkota, vaan levy tarjoaa monenlaista tunnelmaa. Levy jatkaa pitkälti esikoisen hyväksi havaituilla psykedeliapop-linjoilla ja taas riittää ihmeteltävää rikkaissa sovituksissa. Bändi osuu vaistomaisesti oikeaan ratkaisuissaan ja soundit ovat ilmavat ja luonnolliset. Taas kerran mielessä vilahtavat Love ja muut 60-luvun alan bändit. Kesto on sopivat 38 minuuttia.

Täysosuma levy ei kuitenkaan ole. Vaikka esim. Don't Think You're The First ja Secret Kiss kuuluvat The Coralin parhaimpiin esityksiin, niin materiaali ei ole aivan niin tasalaatuista kuin debyytillä. Muutama biisi jälkimmäisellä puoliskolla on kirjoitettu vähän tylsemmällä sävelkynällä. Toki tästäkin levystä on rusaasti iloa The Coralin ystäville. Seuraavaa levyä voisi kypsytellä vähän kauemmin.

Arvosana : 7