Moi anonyymi! » Login | Social login | Uusi käyttäjä

Johanna Iivanainen ja Eero Koivistoisen Yhtye: Suomalainen

Sami kirjoitti noin 17 vuotta sitten (2 kommenttia)
suomalainen.jpgKuinka paljon mahtuu paskaa pieneen Suomeen, on tullut monta kertaa mieleen kun ajattelee tämän maan ns. ”musa skeneä”. Kingston Wallia, Tarottia, Pekka Pohjolaa, Juha Björnistä jne. kohden on loputon määrä Arto Kyrpiä ja Apulantaa, eli täyttä paskaa… Erityisesti hämmästyttää huonojen laulajien suuri määrä, eli ne jotka kuulostavat kuten edesmennyt isoisäni on kuvaillut; ”kun olisi laitettu mikki perseeseen”. Samuli Edelman, Neumann ja se The Crashin vikisijä ovat vain jäävuoren huippu, valitettavasti. Joten on ilo kohdata poikkeuslahjakkuus nimeltä Johanna Iivanainen. Ensihavainto neitokaisen vaniljahunajaääneen oli reilu viikko sitten levyraadissa, jonka voitto meni muuten laulu- ja soitinyhtyeelle nimeltä Tik-Tak (tok, tok, onko ketään kotona).

Johanna Iivanainen (s. 1976) on Oululaissyntyinen jazz-laulajatar joka opettaa laulua tällä hetkellä Helsingin Pop & Jazz Konservatoriossa. Iivanainen on ehtinyt vaikutttaa esim. Antti Sarpila Swing Bandin solistina. Lisäksi hän on saanut Sonyn luovuttaman Jazzpalkinnon tänä vuonna. Raadin perustelut olivat seuraavat "Johanna Iivanainen on nuori ja omintakeinen, monipuolisen musiikillisen näkemyksen omaava laulaja. Hänen ilmaisunsa on intensiivistä, luovaa ja energistä sekä musiikillisia esikuvia kunnioittavaa. Johannan jazzmusiikillinen rytminkäsittely ja esittämisen intensiteetti on poikkeuksellisen vahvaa. Hän on myös työskennellyt monipuolisen orkesterivalikoiman kanssa ja siten tehnyt merkittävää työtä suomalaisen jazzlaulun kehittämisessä ja tunnetuksi tekemisessä."

Tämän arvostelun kohteena olleen platan Iivanainen on levyttänyt Eero Koivistoisen (s. 1946) bändin kanssa. Koivistoinen on pitkänlinjan saksofoniparoni joka levyttänyt esim. John Scofieldin ja Jack DeJohnette kanssa. Koivistoinen on opiskellut musiikkia Berkleen musiikkikoulussa Bostonissa ja opettaa itse Sibelius-Akatemiassa. Levyllä "Suomalainen" on viisi Koivistoisen sävellystä ja viisi coveria. Heti aloitus biisistä "Soikoon" lähtien homma on niin sanotusti "selvä". Rumpalin kantti napsahtaa ilmavan kevyesti ja biisin koukku muistuttaa jotain Coltrane-teemaa, en vain muista mitä. Bossa nova-rytmin edetessä Johanna avaa suunsa ja efekti on mykistävä, vastaavaa ns. tonea ja raukeaa fraseerausta en ole suomalaisen suusta ennen kuullut. Tähän verratuna Maija Vilkkumaa ja kumppanit kuulostavat lähinnä jänisräikiltä. Ymmärrän että tyylilaji on toinen mutta silti. Kakkos biisissä rumpali vaihtaa jo kapulat vispilöihin ja mennään suoraan suhina-jazziin (Diana Krallin ystävät tietävät…). Levyltä löytyy myös hieman yllättäen Pelle Miljoona-coveri "Tahdon rakastella sinua". Ero alkuperäiseen on monessakin mielessä suuri ja tämä tulkinta herättää aavistuksen eri fiilarit kuin alkuperäinen. Mielenkiintoinen trivia levyllä on se että bassossa on Kotkalaislähtöinen Ville Huolman.

Reippaanpia biisejä levyllä ovat "Suomalainen" (kyllä, se runo) ja "Tanssivat porot". Jälkimmäisessä on mielenkiintoinen laulumelodia, joka muistutta nimensämukaisesti Lapin kansanmusiikkia. Näissä sekä vanhassa "Rempallaan" rallissa käytetään lisäksi sähköskebaa. Myös rumpukompit sekä yleismeininki muutenkin on lähempänä fuusiomatskua kun perinteistä laulu-jazzia. "Suomalainen" biisissä kannuissa on Sami Kuoppamäki ja virveli työskentely on sen mukaista.Vanhanliiton puhdasta swingiä edustaa ainoastaan "Kotkan Ruusu". Levyn lopussa on kaksi rauhallista ja erinomaista tsipaletta joista viimeinen "Sinua, sinua rakastan" on jumalallinen tulkinta. Pianon sointi on loistava ja äänivalinnat todella tyylikkäät. Laulusuoritus on kaihoisan kaunis ja haikea, kuitenkin ilman imelyyden häivääkään.

Yhteenvetona voi sanoa että koko bändin suoritus on viimesenpäälle ja soundit ovat todella hyvät. Laulu on miksattu eteen ja efektejä on laulussa käytetty todella vähän. Näin laulajan tone, dynamiikka ja fraseeraus pääsevät rauhallisessa materiaalissa loistavasti esille. Levyn cover-biisit ovat hyvällä maulla valittuja ja Koivistoisen sävellyksistä erityisesti "Soikoon" ja "Tanssivat porot" erottuvat joukosta edukseen. Johanna Iivanainen on tästä eteenpäin ehdottomasti suosikkini suomalaisista naislaulajista. Olen myyty ja tunnustan sen. Voin suositella levyä kaikille hyvän jazz- sekä popmusiikin ystävälle. Jos seuraavat artistit miellyttävät; Diana Krall, Sarah Vaughan, Pat Metheny, Michael Brecker sekä popparit Sade ja Norah Jones, niin suosittelen tätä kiekkoa vilpittömästi.

Biisit:

1. Soikoon
2. Pieni sydän
3. Suomalainen
4. Tahdon rakastella sinua
5. Tanssivat porot
6. Nuoren tytön valssi
7. Rempallaan
8. Kotkan ruusu
9. On Suomi kaukana pohjoisessa
10. Sinua, sinua rakastan

Arvosana : 9

+/- saldo : 0 |

    Aranwe kirjoitti noin 17 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Olin katsomassa Iivanaisen ja hänen bändinsä esiintymistä pari kuukautta sitten Jyväskylän Jazz Barissa. Omat biisit kuulostivat luonnollisesti paljon paremmilta, kuin levyltä löytyvät coverit.

    calicula.minus kirjoitti noin 16 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Kyllä Johannan ääni voi lumota, vaikkei oliskaan allerginen vikisijöille eikä variksille;)



    Ekan kerran kuulin sitä Free For Allin riveissä, käytti vielä isänsä? sukunimeä. Olin kyllä aivan onnessani siitä kuuntelukerrasta.

    Mistä voi löytyä tollanen ääni!



    Levy on kuulas ja herkullinen, mutta kannattaa kokeilla elävänä, jos sattuu kolahtamaan voi tehdä sen kunnolla!

    Arvosana : 8