Janus kirjoitti noin 20 vuotta sitten (0 kommenttia)

Living Colour on herännyt kuolleista. Kolme tehokasta levyä aikaiseksi saanut bändi hajosi monien harmiksi tuossa 90-luvun puolivälissä, mutta nyt - syystä tai toisesta - bändi on tehnyt paluun. Levy-yhtiö ei ole enää Epic vaan Sanctuary, mutta kokoonpano on sama kuin Stainilla eli Vernon Reid, Corey Glover, William Calhoun ja Doug Wimbish.

Stainin raskailla linjoilla tässä jatketaankin. Laulunkirjoitus ei ole kavereilla nyt ollut päällimmäisenä mielessä, vaan moni biisi kuulostaa vähän raakileelta ja siellä täällä on hommaan lisätty turhanpäiväistä säröä "rankkuutta" antamaan, ikään kuin bändi muka sellaista tarvitsisi. Onneksi levyllä on myös häivähdyksiä bändin mielikuvituksellisemmasta ja kokeilevammasta puolesta. Nightmare Cityssa leikitellään reggaekompilla ja Flying on ilmavan kaunis esitys kaiken runttauksen keskellä. Biisi tavallaan heijastelee hätkähdyttävästi World Trade Centerin tragediaa. Tekstit ovat edelleen jossain määrin tiedostavia, mutta sanoman välittäminen ei ole enää niin suoraviivaista kuin ennen vanhaan.

Pahinta levyllä on cover-versio AC/DC:n biisistä Back In Black. Aivan järjetön valinta, mitä hittoa? Lopputulos on kerrassaan kammottava, Corey kiljuu korkealta ja kovaa. Onko tämä jotain parodiaa vai? Toinen cover on The Beatlesin Tomorrow Never Knows. Se ei ole huono, mutta melkoisen turha - kyllä tämä numero on kaluttu loppuun jo ajat sitten.

Levy kuitenkin saa kunniallisen arvosanan siksi, että bändi saa silkalla karismalla ja tahdonvoimalla puhallettua hengen vähäisempäänkin materiaaliin. Kyllähän tätä kuuntelee. Siis: tervetuloa takaisin. Seuraavalta levyltä odotan kuitenkin terävämpää otetta.

Arvosana : 6