Pain Of Salvation: 12:5
Hezzu kirjoitti noin 20 vuotta sitten (3 kommenttia)
Mikähän akustisten livelevyjen buumi taas on alkanut kun juuri ilmestyi The Gatheringiltakin moinen (tosin vain puoliakustinen)? Pain Of Salvation on siis tämä ruotsalainen progemetallibändi, jota eräissä piireissä kehuskellaan ja ylistetään vähän väliä. Onpa bändin johtohahmoa Daniel Gildenlöwiä taittu vertailla myös Porcupine Treen Steven Wilsoniin. Ja törmäsinpä miekkoseen myöskin The Flower Kingsin uudella livelevyllä/dvd:llä.
Itse olen aiemmin kuullut yhden bändin levyistä (The Perfect Element I) ja se ei iskenyt sitten ollenkaan, sanoisin jopa suhteellisen kamalaksi. Bändin levyissäkin on suhteellisen luotaantyöntäviä kansia, joten en ole sitten sen enempää jaksanut aiheeseen perehtyä. Kunnes nyt tuli vastaan tämä uusi live, joka näytti ulkoisesti hieman houkuttelevammalta. Tarra levyn kannessa kertoi kyseessä olevan akustisen levyn ja takakannesta voisi päätellä, että levyllä on vain kolme pitkää biisiä. Vihkosta selaamalla sitten kyllä selviää, että on niitä biisejä enemmänkin (peräti 16), levy on vain jaettu kolmeen eri osaan, jotka ovat hienosti nimiltään "Book I: Genesis", "Book II: Genesister" ja "Book III: Genesinister". Yritin tässä netin avulla selvittää ovatko nämä biisit ihan uutta tuotantoa vai jo ennestään tuttuja bändin studiolevyiltä ja päädyin olettamukseen että sekä että. Levy siis sisältää pitempi aikaisillekin faneille jotain uutta, muutenkin kuin vain toteutustapansa johdosta.
Jaa, entäs se musiikki? Noh kappas, tämähän kuulostaa hyvältä. Hyviä biisejä, tiheää tunnelmaa ja sielukasta tulkintaa. Ja joissain kohtaa meno äityy suhteellisen heviksikin, vaikkei virtajohtoja soittimiin ole vedeltykään. Soitto kulkee taidokkaasti ja paikka paikoin on melkoisen kiperän kuuloista yhteissoittoa. Lisäksi Daniel Gildenlöw paljastuu melkoisen hyvä ja laaja ääniseksi laulajaksi. Parissa biisissä laulunsa tuo mieleen Queensrychen Geoff Taten, mutta yleensä ottaen äänensä on pehmeämpi ja vähemmän hevimäinen (normaaliolosuhteissa mies saattaa tosin olla varsinainen hevikurkkukin, en tiedä). Kaikkein tiiveimmät tunnelmat levyllä sijoittuvat "Book II":n kohdalle, mutta kokonaisuus pysyy kasassa muutenkin erittäin hyvin.
Liekkö tämä levy samanlainen poikkeus ruodusta kuin "Damnation" on Opethille? Mielenkiintoista kuitenkin todeta, että kun toteutustapa on oikea, niin hylkimisreaktioita aiheuttava bändikin muuttuu mielenkiintoiseksi ja houkuttelevaksi. Mitähän mieltä bändin fanit ovat tästä levystä?
Daniel Gildenlöw: vocals, acoustic guitars
Johan Langell: drums, percussion, vocals
Fredrik Hermansson: grand piano, harpsichord
Kristoffer Gildenlöw: acoustic basses, cello
Johan Hallgren: acoustic guitars, vocals
(InsideOut 6 93723 60552 4)
Arvosana : 8
+/- saldo : 0 | Tweet
Minä olen vielä kuullut vain lyhyitä sampleja tältä levyltä, mutta muistaakseni ne olivat kaikki vanhoja biisejä. Sovitukset ovat kuitenkin täysin erilaisia. Hyvältä kuulosti silti, ja minä aion tietenkin ostaa sen. Kaikki studiolevytkin (4) ovat olleet loistavia. :)
Pain of Salvation onnistuu loihtimaan aivan uuden levyn vanhasta materiaalista. Vaikka kyseessä onkin live-taltiointi, ei keikkaa ole soitettu vain pakollista live-levyä varten. Tämä voi olla vähän karrikoidusti sanottu, mutta leikkaamalla & liimaamalla ja sovittamalla uudestaan, on vanha materiaali saatu kuulostamaan tuoreelta.
Levyltä on vaikea nostaa esiin erityisiä kohokohtia, sillä "kirjat" soljuvat ehjänä kokonaisuutena, tunnelmia hallitusti vaihdellen, läpi koko levyn. Vain yleisön mukana olo keskeyttää nautinnon pieniksi hetkiksi välillä. Levyn akustisuus syventää ennestään jo vahvaa materiaalia, vaikka jo Gildenlöwin vahva tulkinta saisi yksinkin ihmeitä aikaan. Piste i:n päällä on tietenkin Reconciliationin keskivaiheilla kuultava Imperial March!
Rosoinen mutta kirkas levy, jota suosittelen niille, jotka eivät pidä yhtyeen melko raskaasta soinnista.
Arvosana : 9
Tää lienee bändin paras levy.