Hezzu kirjoitti noin 20 vuotta sitten (0 kommenttia)

Kokoelmalevyt saattavat monasti tuntua turhilta, mutta ne voivat olla myös oiva tapa tutustua uusiin bändeihin/artisteihin jos levyn hinta on sopiva. Hyvällä maulla koottu kokoelma saattaa olla myös kokonaisuutena nautittava ja mielenkiintoinen vaikkei musiikillista linjaa kovin tiukasti oisi rajattukaan. Lisäarvoa kokoelmaelle saadaan toki myös jos mukana on edes jotain muualla julkaisematonta tai vähintäänkin vaikeasti hankittavaa musiikkia.

Pienmerkki Outa on hiljattain saanut julkituotua toisen cd-r -julkaisunsa ja kyseessä on kokoelmalevy, jota myydään edulliseen 5 euron hintaan. Tuolla rahalla saa vastineeksi reilut 78 minuuttia musiikkia kahdeksan erilaisen enemmän tai vähemmän oudon underground-bändin ja -sooloartistin esittäminä. Itselleni levyn sisältö on paria kappaletta lukuun ottamatta entuudestaan tuntematonta, joten en pysty sanomaan kuinka suuri osa sisällöstä on aiemmin muualla julkaistua ja kuinka tärkeä tämä julkaisu on hard-core-underground-keräilijälle, mutta alla oleva biisilista selkeyttänee tilannetta asiaan perehtyneille.

Ensimmäisenä levyllä esiintyy vapaamuotoista akustista jazzia esittävä Rauhanorkesteri. Kokoonpano on nelimiehinen ja pääosan ilmaisussaan varastavat alto- ja sopraanosaksofonit, joita tuuttaillaan kahden miehen voimin. Musiikkinsa on melko abstraktia ja hieman kaoottistakin, mutta silti jotenkin pienimuotoista eikä suinkaan turhan päällekäyvää. Bändi on aiemmin julkaissut musiikkiaan ainakin 267 lattajjaa-merkillä ja heiltä on myöskin ilmestynyt pienipainoksinen vinyyli-albumi viime vuonna. En pysty sanomaan löytyykö näitä kokoelman biisejä joistain noista.

Toisena bändinä levyllä esiintyy niin ikään freejazzia esittävä Vapaa. Edelliseen bändiin verrattuna on heidän musiikkinsa aavistuksen verran kokeellisempaa ja jotenkin avaruudellisempaa. Rumpali on merkittävämmässä roolissa ja kilkettä ja kolinaa on saksofonien tuuttausta enemmän. "Teema" -biisissä mennään jo kakofonian puolelle. Jollain tapaa musiikkinsa on etäisesti sukua Gnomukselle, vaikkei Vapaa käytäkään synktikoita. Vapaa on tähän mennessä julkaissut ainakin kaksi cd-r:ää, ensimmäisen 267 lattajjaa-merkillä ja toisen ("Iluei Äntil") Outa-merkillä. Näitä kokoelman kolmea biisiä ei löydy kummaltakaan noista.

Kolmas artisti levyllä on Keijo. Hänen musiikkiaan voisi lähinnä kutsua akustiseksi ja herkäksi psykedeelissävytteiseksi folkiksi. Ainut käytössä ollut instrumentti taitaa olla akustinen kitara, jolla Keijo kutoo utuisia ja pienimuotoisia kappaleitaan. Tai korjataan sen verran, että toisessa kappaleessa kuullaan myös ajoittaisia triangelin helähdyksiä. Herkkää ja kaunista, metsää ja keijuja. 267 lattajjaa on ilmeisesti aikeissa julkaista Keijolta jonkinlaisen levyn myöhemmin kesällä.

Aekie-orkesterista/artistista en löytänyt minkäänlaista infoa mistään. Tässä olevat kolme biisiä ovat kaikki varsin erilaisia. "Räme":essä on lähinnä saksofonin kevyttä tuuttailua yksinkertaisen ambient-huminan päällä. "Kävyt oksilla" on pienimuotoinen psykefolk-numero, jossa akustinen kitara näppäilee ja huilu (tai jokin kukkopillin tapainen?) sekä enniomorriconemainen huuliharppu huhuilevat haikeasti tamburiinin helähdysten siivittäminä. "Leijuva turve"on sitten pitkälti samoilla instrumenteilla toteutettu, mutta selvästi nyrjähtäneempi kappale, jotenkin itämaisen oloinen.

Kulkijan kaksi seuraavaksi esittämää kappaletta ovat luonnollista jatkoa Aekielle. Pienimuotoista ja hämärää folk-ambienttia. Molemmat kappaleet ovat peräisin hieman aiemmin julkaistulta "Uu."-ep:ltä (katso arvio täältä).

Metsämorfeus on jo parin vuoden ajan omakustanteisia levyjä julkaissut sooloartisti, joka yhdistelee livenä soitettuja oikeita instrumentteja tietokonepohjaiseen musiikkiinsa. Musiikki on melko kokeellista, ajoittain kaoottista, ajoittain ambientimpaa. Jonkinlaista sukulaisuutta Verden musiikkiin on havaittavissa. Tällä kokoelmalla olevat biisit on poimittu hänen "Hämärän allegoriat" ja "Maailmanlaita" -levyiltään.

Tiitus on myöskin sooloartisti ja hänen musiikkinsa on melko läheistä sukua Metsämorfeukselle. On ambienttia ja on kokeellisuutta. Musiikki lienee melko pitkälle koneilla tehtyä. Semmoista "avaruusromua". "Katuvalot" -biisissä kuullaan myös ihmisääntä hämäräperäisen selostuksen muodossa. Tiitus ei ole tainnut tähän mennessä levyjä julkaista, mutta mikseri.netistä löytyy hänen musiikkiaan enemmänkin.

Uton lienee kokoelman tunnetuimpia esiintyjiä. Heiltä on ilmestynyt jo jokunen cd-r -julkaisu useammallakin pienmerkillä. En tiedä löytyvätkö nämä kolme biisiä jostain niistä. Osa heidän tuotannostaan lienee noisempaa ja dronempaa, mutta nämä mukaan päässeet biisit ovat melkoisen ambienttia tavaraa, semmoista tummaa huminaa, jossa ei paljoa tapahdu.

Hyvä kokoelma. Mielenkiintoisia artisteja ja bändejä kaikki. Biisijärjestyskin on onnistunut ja siirtymä alun freejazzista folkin, psykedelian ja kokeellisemman koneilun kautta ambienttin huminaan tuntuu luontevalta.


Levyn sisältö:

Rauhanorkesteri:
1. ROOO (4:02)
2. Nunnu (6:15)
3. Löllöttelijät (3:08)

Vapaa:
4. Virta (6:51)
5. Lato (5:25)
6. Teema (1:25)

Keijo:
7. Shortly Over (5:01)
8. Slightly Disguised (4:45)

Aekie:
9. Räme (2:59)
10. Kävyt oksilla (1:58)
11. Leijuva turve (1:48)

Kulkija:
12. Ajatus tasaannus (3:20)
13. Yö jää taa (2:05)

Metsämorfeus
14. Mustavalas (3:04)
15. Surun aika (2:23)
16. Unikivi (3:45)

Tiitus:
17. Kylmä (1:32)
18. Katuvalot (4:09)

Uton:
19. Yksinäisyys (3:29)
20. Kaksinaisuus (4:17)
21. Kolminaisuus (6:54)

total time: 78:37


(Outa 001)


Arvosana : 8