Georg Malmstén : Suomiviihteen Legendat, Disc II
juuffo kirjoitti noin 19 vuotta sitten (4 kommenttia)
Vuonna 2002 tuli kuluneeksi 100 vuotta suomalaisen viihteen legendan, "Sörkän Sibeliuksen", suomi-jazzin "Duke Ellingtonin" kuolemasta. Fazer Records julkaisi tuolloin 40 kappaletta käsittävä kokoelman. Kuuntelussa nyt disc II.
Siinä missä nykyiskelmässä mennään helpoimman mukaan, kaikista heppoisimpia aineksia käyttäen, taskulaskin kädessä siinä Malmstén tekee kaiken tyylillä ja otteella. Viulut, rummut niin kuin kaikki muutkin instrumentit ovat luonnollisesti aitoja. Siinä missä nyky iskelmät ovat jotain humpan-valssin-popin ja rokin seka sikijöitä, Malmsténin musiikki on aina selvästi kategorioitavissa valssi on valssia, humppa on humppaa.(foxtrottia, tangoa, jenkkaa )
Tämä valkoiseen frakkiin tai merimiesasuun esiintyessään pukeutuva äärimmäinen herrasmies teki -30 luvulla suomalaisesta iskelmästä taidetta. Taustalla häärivällä Dallapé-yhtyeellä on varmasti yhtä messevä tatsi musiikiinsa kuin D. Ellingtonin isolla big-bandillä omaansa. Bändin soitinarsenaali on hieno, paljon erilaisia puhaltimia, erilaisia lyömäsoittimia, hanuria, erilaisia kielisoittimia. Tuohon aikaan ei ollut kitarasankareita, mies tyytyy komppaamaan kevyen, kevyellä tatsilla.
Georg Malstén opiskeli oopperalaulua, mutta valitsi kevyen musiikin. Siitäkin huolimatta että oli jo ehtinyt esiintyä, saaden hienot arvostelut, oopperassa. Tämä sankaritenori vei omana aikanaan musiikkia omalla sarallaan huimasti, ja kokeasti eteenpäin. Siis aikakautensa proge tyyppejä!
Arvosana : 10
Siinä missä nykyiskelmässä mennään helpoimman mukaan, kaikista heppoisimpia aineksia käyttäen, taskulaskin kädessä siinä Malmstén tekee kaiken tyylillä ja otteella. Viulut, rummut niin kuin kaikki muutkin instrumentit ovat luonnollisesti aitoja. Siinä missä nyky iskelmät ovat jotain humpan-valssin-popin ja rokin seka sikijöitä, Malmsténin musiikki on aina selvästi kategorioitavissa valssi on valssia, humppa on humppaa.(foxtrottia, tangoa, jenkkaa )
Tämä valkoiseen frakkiin tai merimiesasuun esiintyessään pukeutuva äärimmäinen herrasmies teki -30 luvulla suomalaisesta iskelmästä taidetta. Taustalla häärivällä Dallapé-yhtyeellä on varmasti yhtä messevä tatsi musiikiinsa kuin D. Ellingtonin isolla big-bandillä omaansa. Bändin soitinarsenaali on hieno, paljon erilaisia puhaltimia, erilaisia lyömäsoittimia, hanuria, erilaisia kielisoittimia. Tuohon aikaan ei ollut kitarasankareita, mies tyytyy komppaamaan kevyen, kevyellä tatsilla.
Georg Malstén opiskeli oopperalaulua, mutta valitsi kevyen musiikin. Siitäkin huolimatta että oli jo ehtinyt esiintyä, saaden hienot arvostelut, oopperassa. Tämä sankaritenori vei omana aikanaan musiikkia omalla sarallaan huimasti, ja kokeasti eteenpäin. Siis aikakautensa proge tyyppejä!
Arvosana : 10
+/- saldo : 0 | Tweet
Miehen lastenlaulut on ylittäömättömiä! Mikki-hiiri meri hädässä!
Jänö-jusasin mäenlasku! Argh!
Malmsten oli kyllä aikansa lapsi. Ja se aika oli 30-40-luku. Mahoton tuotanto ja klassikoita paljon. Hupaisia on myös äijän elokuvaroolit. Ja jos jollain on toi Molotohvin Koktail-cd, siinähän äijä on myös monessa mukana (Jorkka & Palle...)... Ja semmonen militaari biitti kyllä tulee läpi monessa muussakin, esmes vaikka Lasten liikennelaulussa...
Mielenkiintoiseksi menee nämä arvostelut... Tuleeko seuraavaksi Metrotyttöjen arvostelu?
Ehkäpä kun tietoisuuden tasomme kasvaa ko. combon suhteen!