Astro kirjoitti noin 19 vuotta sitten (0 kommenttia)

Camera Obscura (CAM070CD)

Tämä on Minneapolisista kotoisin olevan psych/space/improv/folk –yhtyeen neljäs levy, jolla yhtye on keskittynyt oikeastaan täysin akustiseen folk –osastoon. Vain muutamassa kappaleessa on mukana myös surisevaa fuzz -kitarasooloa ja enempi rockaava rumpukomppi. Musiikki on siis kaiken kaikkiaan hyvin rauhallista ja rentouttavaa, ja akustinen kitara on tärkeässä osassa, samoin kuin myös Sean Connaughtyn ja Erik Wivinuksen hienot laulut. Levy herättää hieman samanlaisia, maanläheisiä tunnelmia kuin Stone Breath, vaikkakaan ihan yhtä primitiivistä ja arkaaista tämä ei ole. Mukana on myös viulua ja selloa vieraiden soittamana. Levyltä löytyy 13 kappaletta, joista suurin osa on melko lyhyitä, mutta mukana on myös pari yli seitsemänminuuttista opusta (”Portal” ja levyn lopettava ”An Open Transom”). Pidemmälle sävellettyjen, laulua sisältävien kappaleiden väliin on paikoitellen sijoiteltu enempi improvisaatioon perustuvia, lyhyitä instrumentaalijaksoja, mikä toimiikin oikein hyvin. Vaikka levy onkin melko pelkistetty, se on kuitenkin hyvin tuotettu ja mukavan pehmeällä tavalla psykedeelinen.

Ensimmäinen kappale ”Galleon” on erittäin hieno, alle kolme minuuttinen akustinen drone, jolla laulaa 11-vuotias Madeline Westby, jonka ääni on kuin enkelillä. ”Hailin” monotoninen laulu tuo mieleen Janne Westerlundin laulun Circlen Forest –levyllä. ”Portal” on hieman rytmisempi, ja kuulostaa siltä kuin olisi joku traditionaalinen kansanlaulu. Ei kovin kaukana Satyrswitchistä. ”The Visionary Kind” kuulostaa vähän vanhalta plantaasiorjien surumieliseltä työlaululta, tässä on hieman bluesvaikutteita. Yksi suosikeistani on myöskin hieman enemmän rytmiikkaa omaava ”Call of the Hills” jossa on jotain samaa kuin suomalaisessa Alien Heatissa. Fuzz tulee mukaan jossain vaiheessa kappaletta. ”No Harmless Target” on melankolinen kappale, joka saattaisi hyvin olla Leonard Cohenin käsialaa. Levyn nopein kappale on ”Ascension”, joka on myös melko psykedeelinen ja sisältää myös sähkökitaraa. Levyn päättää kaoottisena dronena alkava ”An Open Transom”, joka on pelottava, tumma ja tajuntaa laajentava. Oikein antoisa levy.

Arvosana : 8