Moi anonyymi! » Login | Social login | Uusi käyttäjä

Dream Theater : Octavarium

DrethegenjeshKing kirjoitti noin 14 vuotta sitten (7 kommenttia)
octavarium.jpgHyvältähän tämä kuulostaa, vaikka muutaman viime levyn tunnelmissa paljon liikutaankin. Musiikki on selvästi kevyempää kuin edellisellä levyllä, mutta sen sijaan, että olisi siirrytty uuteen, palattiinkin vanhaan.

Octavarium on mielestäni ensimmäinen yhtyeen levy, jolla ei sitä selkeää muutosta edellisiin levyihin ole tapahtunut (pl. Octavarium). Hyviä kappaleita toki löytyy: The Root of all Evil ja Panic Attack ovat taattua DTtä, mutta SDOITn hengessä. Balladi The Answer Lies Within on ihan kiva ja sisältöönsä nähden sopivan lyhyt, mutta ei pärjää esim. Disappearille. I Walk Beside You on sävellyksenä ok, mutta ei sitä näin uukakkoseksi olisi tarvinnut tuottaa. Never Enough on melko suoraviivainen DTn kappaleeksi lopun (perinteisiä) skaalailuja lukuun ottamatta. Sacrified Sons tuntuu olevan jatkoa In the Name of Godin pohdinnalle. Kappale kasvaa hienosti noin puoleenväliin asti, kunnes Rudessin soolo pärähtää kaikessa irrallisuudessaan ilmoille. Onneksi sitä ei kestä kauaa ja Petruccin oiva vinguttelu & revittely korjaa tilanteen ja kappale pääsee kasvamaan hienosti lopun päätössäkeistöön.

Mutta kuten kaikilla muillakin levyillä, myös tällä albumilla DT ottaa askeleen eteenpäin, ja se askel on nimibiisi Octavarium. Huolimatta kaikista ilmiselvistä progemonsteri-vaikutteista eepos on mahtava ja kuulostaa Dream Theaterilta. Kappaleen eri osat rakentuvat hienosti yhteen ja dramaturgia toimii huipentuen mahtavaan loppuun, kuten ACOS aikoinaan. Aivan loistavaa! Ainoa heikkous on ehkä Full Circle osan sanoitus, joka on hölmö, tai hauska, mutta kuitenkin perusteltavissa ja ajaa asiansa.

Kaiken kaikkiaan yhtye kuulostaa yhtä hyvältä kuin ennenkin ja kunniamaininta menee LaBrielle, joka yllättää todella positiivisesti maltillisella, mutta vahvalla laulullaan. Huolestuttavinta levyllä on sanoitukset, jotka tuntuvat viittaavaan siihen että ollaan tultu tien päähän. Myös kansitaiteessa esiintyvät luvut 5 ja 8 (ei siis vain 8) voivat viitata jonkin ympyrän sulkeutumiseen. Octavariumhan on se kahdeksas levy, mutta tuo luku 5 voisi viitata vaikka yhtyeen ”virallisiin” live-julkaisuihin, jolloin päästään yhtyeen koko katalogiin. Tiedä häntä…

**** (Octavarium ***** & muut ***)

Arvosana : 8

+/- saldo : 0 |

    Lerxst kirjoitti noin 14 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Löytyy tuolta viestiketjusta...

    Arvosana : 7

    Anonyymi kirjoitti noin 14 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Ellet ole sattunut huomaamaan sitä että, Full Circlessä on suurin osa lainauksia. joka tekee siitä. Erittäin mielenkiintoisen.

    Arvosana : 10

    Anonyymi kirjoitti noin 14 vuotta sitten+/- saldo : 0
    No tuota nuin lähinnä se vaikuttaisi siltä että In the name of god on jatkoa root of all evilille. nimittäin name of god loppuu tiettyyn sointuun, ja root of evil alkaa juuri sillä..

    Arvosana : 10

    DrethegenjeshKing kirjoitti noin 14 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Anonyymeille (jos ikinä enää eksytte tätä lukemaan... no eksyinhän minäkin ;)) Eiköhän Full Circlen sanoituksen "idea" ollut alusta asti selvä, hölmöltä se silti kuulostaa, kun kappaleita tuolla tavalla luetellaan. Ja hauskaahan sieltä on Eugenet ja Machine Messiaat bongata.



    In the Name of God - Sacrified Sons -parivaljakko tuntuu jakavan samaa teemaa, siksi tulkitsin Sacrified Sonsin olevan jatkoa In the Name of Godille. Ja tämä Root of All Evilhän käsittää osat VI ja VII Portnoyn kosteiden vuosien tilityksestä. Aikaisemmat osat tästä tilityksestä löytyvät SDOIT ja TOT levyiltä.



    Ja sitten aivan muuta kun kerran aloitin. Ei tämä Octavarium oikein kestänyt kuunteluita. Edelleen These Walls, Sacrified Sons ja itse nimibiisi erottuvat edukseen muun materiaalin hukkuessa huttuun. Pienellä karsimisella olisi saanut Close to the Edge tyylisen ratkaisun aikaiseksi, ja siinä samassa melkein viiden tähden levyn. Nykyisillä ansioilla tämä levy jää historiaan DTn heikoimpana esityksenä.

    Arvosana : 6

    Fastro kirjoitti noin 13 vuotta sitten+/- saldo : 0
    ehkä ärsyttävimpiä levyjä, vaikka octavarium, panick attack ja se eka biisi ovat mainioita, niin ja onhan...



    mutta liikaa poppia (en itsearvoisesti sitä vastusta), tai enemmänkin



    teennäistä tunnelmointia.



    Fastro kirjoitti noin 13 vuotta sitten+/- saldo : 0
    ehkä ärsyttävimpiä levyjä, vaikka octavarium, panick attack ja se eka biisi ovat mainioita, niin ja onhan...

    mutta liikaa poppia (en itsearvoisesti sitä vastusta), tai enemmänkin
    <b>
    teennäistä tunnelmointia.
    </b>

    Arvosana : 8

    Fastro kirjoitti noin 13 vuotta sitten+/- saldo : 0
    niin ja ne lainaukset, ne on ihan perseestä - tai ei ne sitä pilaa ja ovat jopa hyviä ehkä mielenkiintoisia, mutta ärsyttää ihan vitusti kaikki teennäinen intertekstuaalinen taidetietopaska