Moi anonyymi! » Login | Social login | Uusi käyttäjä

Kevin Caffrey : Noah’s Dog

Sunkka kirjoitti noin 18 vuotta sitten (0 kommenttia)
caffrey2.jpgLong Islandin samettiääni Kevin Caffrey on julkaissut uuden omakustanteen viiden vuoden tauon jälkeen. Nuori laulaja/lauluntekijä on jälleen kerran tehnyt asiat itse, eli säveltänyt ja sanoittanut, soittanut ja äänittänyt ja julkaissut. Noah’s Dogilla on yhdeksän erilaista laulelmaa ja kappaletta jotka kertovat sorsituista ja häviäjistä, kuten levyn nimikappaleen Nooan koira, joka jää epähuomiossa ja kiireessä arkista.
Kevinin levyt ovat hyvä esimerkki siitä, mitä saadaan aikaan kovalevyraiturilla ja terävällä sävellyskynällä sekä akustisella kitaralla ja jonkinmoisella soittotaidolla. Edellisellä levyllä Packaged to Play (2000) oli jopa vähän enemmän koskettimia ja kielisoittimillakin kiireempi, paikoitellen aika rokahtavakin meininki, nyt on vähän rauhoituttu. Uutukaiselta tulee mieleen monesti Bob Dylan ja paikoin jopa Peter Gabriel. Nyt on myös mukana parempi rumpukone ja sehän tuo aivan uudenlaista uskottavuutta kappaleisiin. Edellinen levy toi radiosoittoa ja keikkoja, uutuus saa artistin kiertämään varmasti vähintään yhtä paljon.

Kappaleet ovat soundillisesti pehmeitä ja Kevinin sametinpehmeä ja raspinkäheä ääni hukkuu autokuuntelussa aika pahasti rengasmeluun ellei sitä luukuta kunnolla. Levy on parhaimmillaan kotikuuntelussa, jossa nyanssit tulevat paremmin esiin.

Levy alkaa nimikappaleella Noah’s Dog, jonka kolmen ja puolen minuutin intro on lähinnä tekotaiteellinen ja turha, vaikka on siinä hetkensäkin. Varsinainen biisi on kuitenkin levyn parasta antia, olisipa se indeksoitu erilleen, että siihen olisi helpompi skipata. Heti toisena tuleva Slow Motion on myös levyn ”singlebiisi”, eli se on julkaistu ennen varsinaista albumia. Hyvä valinta singleksi, reipas ja iloinen meininki, erittäin hyvä sointurakenne. Muut suosikkibiisit ovat Original Sin ja This Gift.

Koko levy kuulostaa siltä, että se olisi lauleskeltu talteen kodin sivuhuoneessa vaimon nukkuessa. Laulu on hiljaista ja pehmeää, ääntä ei koroteta, tämä antaa hyvin lämpimän tunnelman. Biisit kuulostavat keikalla silti varmaan paljon paremmalta. Kitarasooloihin ja -leadeihin olisi voinut kiinnittää vähän enemmän huomiota, kun levyä on sentään saanut tehdä kotona rauhassa.

Nyt vain kunnon studioon levyjen parhaiden kappaleiden kanssa ja ammattimuusikot taustalle, potentiaalia on.

Arvosana : 7

+/- saldo : 0 |