Astro kirjoitti noin 19 vuotta sitten (0 kommenttia)

Nasoni Records (nasoni 048)

Tämän voi jo suoralta kädeltä vannoa yhdeksi vuoden 2006 kovimmista psykelevyistä. Saksan pojat ovat todella laittaneet parastaan. Tämä levy julkaistiin Nasonin 10-vuotis synttäreiden kunniaksi, ja soittajina on Nasonin läheisiä ja luotettavia ystäviä bändeistä Sula Bassana, Liquid Visions, Johnson Noise, Weltraumstaunen jne. Juuri ilmeisesti hyvin sydänleikkauksestaan toipuva Hans-Georg on täsmälleen se henkilö, jolle tällainen jumalallinen levy on syytä omistaa. Upea levy sisältää kahdeksan toinen toistaan mahtavampaa matkaa syvälle sisäavaruuteen. Juuri kun on varma kuulleensa levyn parhaan biisin, huomaa seuraavan olevan vähintään yhtä hyvä! Levyltä löytyy tietysti upeita psykedeelisiä kitaroita Dave Schmidtiltä (jonka olen aina ajatellut olevan lähinnä basisti), erittäin toimivaa laulua, urkuja, mellotronia ja yhtä sun toista kivan mieltä avartavaa soitinta.

Levyn aloittaa raskas ja rujo ”Slowner”, joka ottaa heti aluksi luulot pois. Mukavan vääristynyt garage –tunnelma, ja mukana myös mielenkiintoinen omatekoinen soitin… Biisissä on urut ihanan pinnassa, ja toimiva fuzz –soundi, laulu erittäin hypnoottinen. Kerta kaikkiaan loistava kappale joka vie sinut transsiin! ”The Terrascrew” alkaa pelottavalla mellotron -jutulla ja psykedeelisillä sampleilla, ja sitten alkaa armoton 60/70-luvun happorockgroovy. Tässä biisissä on tiukkaa soittoa ja tanssittavuutta. Voisi olla hyvin Liquid Visionsia. Sitten leijutaan ilmavassa 5/4 tahdissa menevässä kappaleessa ”Ridin’”. Hyvin miellyttävää ja mukaansa tempaavaa tavaraa. UFO –soundeja ja efektejä on juuri tarvittava määrä. Loppupuolella päästään alkuperäisen krautrockin hypnoottisuuteen. Todella hieno kappale. Vinyylin (kiitos Hans-Georg!) A-puolen lopettava ”Go!” on hieman Gong –mainen, delay -kitaraan perustuva, hypnoottinen ja jumittava kappale, jossa on mukava, hieman jatsahtava tatsi. Rummut toimivat mielettömän hyvin!

B-puoli alkaa rauhallisesti ja kauniisti akustisessa hengessä. ”The Night After” on kappaleen nimi. Syvällistä, folkahtavaa liitoa, ja aivan mahtava kappale tämäkin. Pikku hiljaa kappale kasvaa upeaksi ja surulliseksi, hypnoottiseksi jamiksi, jossa on tajuntaa laajentavia kuiskauksia. Kitarat soivat lopussa myös väärinpäin. Lyhyempi ”Pay for Freedom” on hauska, ripeä ja vekkuli biisi, joka saa taas tunnelman kattoon. Tosi kova! ”Daydreams” on taas rauhallisempi, melankolinen, kaunis ja 60-luvun tyylinen balladi. Upeaa, pehmeää laulua, ja mellotron täydellistää mahtavan tunnelman. Levyn viimeinen kappale ”Emmerting Spring” on linnunlaululla maustettu ambientmaisema, joka kruunaa tämän täyden kympin arvoisen mestariteoksen ja jättää kuulijan mukavaan, leppoisaan pilveen. Jos ostat vain yhden psykelevyn tänä vuonna, se voi hyvin olla tämä.

Arvosana : 10