Tarot: Crows Fly Back
Astro kirjoitti noin 19 vuotta sitten (0 kommenttia)

Kun Tarotin uusi CD putkahti postiluukustani, oli pakko ottaa levyhyllystä esiin bändin ensimmäinen 12-julkaisu vuodelta 1986. Bändi edusti suomalaisen heavy metallin parhaimmistoa 80-luvulla, ja Crows Fly Back todistaa, että vahvoilla ollaan yhä edelleen. Ulkonäkö on tosin hieman muuttunut, ja kireät trikoot, eläinkuosiset paidat ja permanentit ovat vaihtuneet hieman synkempään nahkaunivormuun tukan pituuksien tosin vain kasvaessa. Laulaja/basisti Marco Hietala on tietenkin päässyt maistamaan maailmanlaajuista menestystä Nightwishin leivissä, mutta on hienoa että Tarotkin on edelleen olemassa ja vieläpä ilman suurempia miehistön vaihdoksia. Täytyy mainita, että minun suurin metalli-innostukseni hiipui jo 90-luvun alussa, mutta kyllähän sitä hyvää ja tasokasta metallia aina välillä on ilo kuunnella, ja 3,5 -vuotias pojanvesselini on jo kova metallipää, joten hänen kanssaan on hauska rokkailla välillä vähän rajumminkin.
Kitarasoundi on Crows Fly Backillä hyvin raskas, mutta runsas koskettimien käyttö kompensoi hieman levyn raakuutta. Marcon laulu on hyvin voimakas, mahtipontinen ja jopa ilkeä, niin kuin aina. Mukana on parissa biisissä laulajana myös Tommi Salmela, jolla on asteen verran pehmeämpi ääni. Bookletin mukaan levy on tehty viidessä viikossa, mikä on nykyaikana melkoinen suoritus, varsinkin kun soundikin on minusta tällaiselle musiikille aivan täydellinen. Levyltä julkaistu You single toi bändille heidän ensimmäisen listaykköspaikkansa, joten luulisin tämän kokopitkänkin menestyvän hyvin.
Levyn aloittava, keskitempoinen nimikkokappale on melodinen ja voimakas veto, jossa välillä mennään hitaamminkin. Loppupuolella on nopeampi soolokohta. Hieno aloitus! Melko 80-luvun hevin tyylisiä kappeleita ovat Dio-maisesti rokkaava tykki Traitor, vanhalta Tarotilta kuulostava Before the Skies Come Down sekä myös sinkkubiisi You. Power metallin puolelle menee jännä Ashes to the Stars. Pumppaavaa hevirockia on karskin puhelaulun säkeistössään omaava Messenger of God, jonka sovitus on mielenkiintoinen. Pakollinen voimaballadi Tides ottaa kunniakkaasti paikkansa levyllä, ja sen jälkeen seuraava raju heavypläikäys Bleeding Dust toimii erittäin kivasti. Akustisesti alkava Howl! on aika jylhää keskitempista menoa, ja kulminoituu Manowar henkiseen laululoppuun. Levyn lopettaa melko hidas, Tommi Salmelan laulama Grey. Soitto ja lauluhan näillä vanhoilla konkareilla kulkee erittäin hyvin, ja musiikki on mukavan teknistä kuitenkin ilman mitään turhaa brassailua. Tarotin uusin on minusta oikein hyvä paketti tummaa, rankkaa mutta melodista perinteistä metallia, ja uskon että kaikki genren ystävät tulevat tästä pitämään. Ei muuta kuin tukka heilumaan!
Arvosana : 7
+/- saldo : 0 | Tweet