Astro kirjoitti noin 19 vuotta sitten (0 kommenttia)

Barl Fire Recordings (BFWWW1)/ Woven Wheat Whispers

Nihil Project on avoin kollektiivi, joka on omistautunut psykedeeliselle musiikille. Kollektiivin ydinduon muodostavat italialaiset Antonello Cresti ja Andrea Gianessi, joiden tavoitteena on käyttää kosmoksen spirituaalisia ulottuvuuksia saadakseen aikaan sovinnon menneisyyden ja tulevaisuuden kanssa. Nämä kaverit tekevät laajalti yhteistyötä erimaalaisten artistien kanssa, ja tämä on heidän neljäs julkaisunsa. Projektin musiikki pohjautuu folkkiin, mutta he eivät epäröi käyttää myös kokeellisempaa otetta, rockin elementtejä tai elektroniikkaa. Tällä levyllä on pohjana perinteinen englantilainen kansanmusiikki ja folklore, ja levyllä on mukana mm. The Kitchen Cynics, ex-The Blossom Toes Brian Godding, Sedayne, The Anvil jne.

Levyn aloittaa perinteinen “Unquiet Grave/Twa Corbies”, jonka ensimmäisen osan suomalaiset ovat kuulleet ainakin kirkossa erään virren musiikkina. Aika surullinen, pienimuotoinen esitys, jossa mukana myös torvia. Loppu onkin sitten hieman voimakkaampaa, kosmista kamaa. Kaunis ja rauhallinen ”Days of Yore” jatkaa surullisessa tunnelmassa sähkökitaralla, cembalolla ja hienolla laululla. Lopussa kappale kasvaa ja seuraa aivan upeaa tunnelmointia. Folk ja konemusiikki yhdistyy kappaleessa ”Wheaving Wheat”, jossa on ohjelmoitu tausta, pianoa, intialaisia käsirumpuja, viulua ja jossain vaiheessa myös laulua. Upea biisi jossa on aika psykedeelinen tunnelma. Kaunis ”The River” on taas perinteisempää folkkia, jossa on psykedeelisempi loppu. ”Hobby Horse” perustuu toistuvaan kilkatukseen ja sisältää hienoa viulua ja huilua. Lopussa on taas psykejuttuja ja The Wicker Man –elokuvasta napatut aplodit… ”On Bennachie (A Field Trip)” omaa kumman ja kokeellisen alun, jota seuraa hypnoottinen ja psykedeelinen meno, jossa on käytetty puhuttua kertomusta. Hyvä kappale, jossa on kivoja efektejä ja myöhemmin myös laulua. ”Sataday People” on kiva psykefolk –kappale, jonka laulaa Gav Dunn. Seuraava kappale ”Tissington Hall Well” on perkussiivinen, monotoninen kappale, hieno biisi tämäkin. ”Aloha Song” on jotenkin hieman kumma pala levyn välissä, sillä sen tunnelma ei oikein liity englantiin. Sitä seuraava instrumentaali ”The Infinite” on yksi suosikeistani, sillä se on todella psykedeelinen ja utuinen tuoden mieleen Pink Floydin varhaiset äänikokeilut. Tässä kappaleessa onkin mukana vanha 60-luvun psykeveteraani Brian Godding. Sitten seuraa hempeä, kevyt ja lyhyt ”How Many Times” ja levyn lopettaa myös melko lyhyt versio levyn ensimmäisestä kappaleesta, tässä nimeltään ”(Un)quiet Grave #2”. Tässä unenomaisessa, psykedeelisemmässä versiossa on mukana Orph ja LSD Electronic Voice Phenomenasta bassossa ja sähkökitarassa.

Plough Plays on kaiken kaikkiaan erittäin hyvä levy, joka sopii hyvästä, hieman kokeellisemmasta folkista pitäville. Levy muodostaa hienon, mielenkiintoisen, melko pehmeän ja taianomaisen matkan halki ihmiskunnan tajunnan. Levy on hyvin nauhoitettu ja koostettu ja äänen laatukin on huippuluokkaa. Olisin mieluusti nähnyt tämän levyn julkaistavan oikeana CD:nä, mutta sitä on saatavilla vain 150 kappaleen CD-R –painoksena. Onneksi levy on myös ladattavissa internetistä Woven Wheat Whispersin sivuilta (www.wovenwheatwhispers.co.uk).

Arvosana : 8