Blackfield: II
Astro kirjoitti noin 18 vuotta sitten (3 kommenttia)
Snapper (SMACD900)Porcupine Treen Steven Wilsonin ja israelilaisen Aviv Geffenin Blackfield projekti on saanut kolmen vuoden tauon jälkeen toisen CD:nsä ulos. Kyseessä on reilut 40 minuuttia kestävä, oikein onnistunut tiivis paketti mahtavaa, hieman progressiivista korkealaatuista pop/rockia, joka on kaikin puolin äärimmäisen hyvin toteutettu. Levy on hyvin tunnelmallinen ja koskettava, ja varmasti yksi parhaista tämän vuoden julkaisuista. Aviv hoitaa lähinnä koskettimet ja Steven kitarat, ja he jakavat lauluosuudet. Pianoa levyllä soittaa Daniel Salomon, bassoa Seffy Efrati ja rumpuja Tomer Z. Lisäksi mukana on paljon vierailijoita joista voisi mainita Porcupine Treen Gavin Harrisonin ja Richard Barbierin.
Wilsonin Once alkaa perkussiivisesti, laulun jälkeen tulee hetkeksi metallinen, raskas osa, joka aukeaa ihanaan kertosäkeeseen, ja sama toistuu. Pehmeä, hidas ja surullinen 1.000 People omaa myös hienot sanoitukset. Todella kaunista tavaraa, jossa myös jouset ja käyrätorvi toimii upeasti. Miss U jatkuu heti putkeen, ja hienolta kuulostaa tämäkin, ensimmäinen Aviv Geffenin laulama kappale. Akustisella alkava Christenings kertoo koskettavalla tavalla jostain entisestä rocktähdestä, joka on vajonnut melko alas. Hyvä kappale tämäkin, mutta vaikka onkin yksi kolmesta Wilsonin tekemästä, ei silti levyn parhaimmistoa. This Killer on hidas, melko pehmeä, mutta hieman progressiivinen kappale, jossa on akustista ja hienot jouset. Yksi parhaimmista kappaleista levyllä. Mielenkiintoisen ja puskevan pianokuvion omaava Epidemic alkaa tunnelmallisesti, mutta muuttuu pian jokseenkin rokkaavaksi ja myöhemmin aika raskaaksikin. Mahtavia melodioita kertosäkeessä! Kolmas täysin Steven Wilsonin käsialaa oleva kappale My Gift of Silence on taas aluksi pehmeämpi, pianoa sisältävä biisi, joka kasvaa hienosti, mutta pysyy silti melko ilmavana. Upea sävellys! Some Day on kaunis ja popahtava balladi. Where Is My Love on kaunis, lyhyt ja radioystävällinen kappale. Levyn lopettaa traaginen, melankolinen ja kaunis End of the World loisteliaalla tavalla. Tämän parempaa ja laadukkaampaa melankolista pop-rockia saa hakea. Steven Wilsonin miksaus ja tuotanto on tietysti takuu huippusoundeista. Vinyylifriikeille tiedoksi, että Gates of Dawnin julkaisema vinyyliversio on nyt myös saatavilla.
Arvosana : 9
+/- saldo : 0 | Tweet
Melko tylsä levy ja selkeästi ekaa heikompi vaikkei sekään mikään mestariteos ole. Kolme tähteä riittää tälle.
Mun mielestä tää oli hieman parempi kuin eka levy. Se eka levy oli jo niin mahtava, että vaikea siitä oli tosin pistää paremmaksi. Mun mielestä levyn heikoin laulu on ilman muuta Miss U ja sen ois jopa melkein voinu jättää pois. Christenings on mahtava laulu (Porcupine Tree b-side muuten) ja muihin lemppareihin kuuluu mm. 1,000 People, Some Day, My Gift of Silence, Epidemic, Where Is My Love? ja End of the World. Oon kuunnellu tän levyn ainakin 20 kertaa ja on varmasti yksi mun lemppari levyistä.
Arvosana : 10
Heikompi kuin ykkönen.
Arvosana : 6