Moi anonyymi! » Login | Social login | Uusi käyttäjä

Earthling Society: Beauty and the Beast

Astro kirjoitti noin 16 vuotta sitten (0 kommenttia)
1213359592.gif4 Zero Records (FZ 005)

Vaikka englantilaisen Earthling Societyn edellisiäkään levyjä ei nyt voi ihan puhtaana space rockina pitää, on heidän uusin, upeassa dikipakissä tuleva neljäs levynsä silti jo melkoisen kaukana genrestä. Mutta ei syytä huoleen: albumi pitää sisällään todella hienoa ja psykedeelistä musiikkia, jonka Fred Laird ystävineen on nauhoittanut bändin omassa analogistudiossa. Jokainen bändin levy on soundannut aina paremmalta kuin edeltäjänsä, ja niin on nytkin tapahtunut, joten kaverit ovat oppineet jotain matkan varrella. Tällä kertaa akustinen 12-kielinen kitara on vienyt tilaa raskailta sähkökitarariffeiltä, ja mukana on paljon koskettimia ja Mellotronia.

Levyn rankin kappale ”Drowned World” on laitettu heti kärkeen, ja avaruudellisen kosketinalun jälkeen alkaa huumaava, hypnoottinen kraut rock -meno. Tämä räjäyttää tajunnan! ”Candlemass” on rento, West Coast –tyylinen slovari. Samanlaisissa leppoisissa tunnelmissa jatkaa myös ”Tenement Song”, jossa on kyllä mukana myös Spacemen 3 ja Spiritualized –fiilistä. Kappaleessa on efektoitua laulua ja puhesampleja ja lopuksi linnunlaulua ja pientä psykesoundia. Oikein hieno kappale. Keskitempoinen psykepop/rock –veto ”Sundropped” tuo mieleen myöhemmän Spiritin ja sisältää leijuvaa menoa jääden lopuksi jumittamaan. Hyvin nautinnollista!

Kokeellisempi, hallusinatorinen ”Untitled” on ilmeisesti improvisaatioon perustuva tekele, jossa on mm. tribaalia rummuttelua, äänimanipulaatiota ja kitaraa. Aika rento ”A Modest Flower” alkaa analogisynan ujelluksella, sitten seuraa pehmeää kitaraa, koskettimia, nättiä laulua ja symbaaleja. Kohta mukaan tulee myös basso ja rummut. Kaunis, kosketinvoittoinen ja melko rauhallinen ”The Boy with the X-ray Eyes” kuulostaa vähän The Curelta positiivisemmillaan. Pehmeä ja eteerinen ”The Moonlit Road” sisältää mm. huilua, kevyitä lyömäsoittimia ja kitaraa sekä hempeää laulua. Yksi levyn parhaista kappaleista on oudolla, kummitusmaisella introlla varustettu, tšekkiläisestä samannimisestä elokuvasta inspiraatiota saanut ”Valerie A Tyden Divu”, joka on leppoisaa ja leijuvaa shoegazing –tavaraa, kunnes lähtee ennen neljää minuuttia melko hitaaseen psykerokkaukseen laululla. Tässä on myös folk rock vaikutteita, ja myöhemmin synasoolon aikaan tulee melko lailla 70-luvun progetunnelmaa. Kappaleessa on myös hieno kitarasoolo, ja lopussa väärinpäin tulevat soundit ja taivaallinen äänimatto luo psykedeelisen autuuden! Levyn lopettaa ”A Playground Mystery”, joka on jälleen melko rauhallinen ja seesteinen kappale, joka kertoo ilmeisesti meskaliinin mysteereistä… Hieno kappale tämäkin.

En tiedä, onko Fred vaihtanut lääkitystään, vai mistä johtuu tämä keskittyminen pehmeämpään tavaraan, mutta joka tapauksessa Beauty and the Beast on hyvin mystinen, henkevä ja upea levy, joka alkaa toimia todella hyvin muutaman kuuntelukerran jälkeen. Kannattaa ehdottomasti hankkia, sillä tämä on yksi vuoden parhaista albumeista tähän asti!

Arvosana : 9

+/- saldo : 0 |