Astro kirjoitti noin 16 vuotta sitten (0 kommenttia)

Presence Records (PRECD 012)

Time Traveller on Seinäjoella asuvan multi-instrumentalisti Juhani Nisulan instrumentaalinen proge –projekti, jossa hän soittaa itse mm. kitarat, bassot, Hammondit, Moogit ja Mellotronit. Lisäksi levyllä on rummuissa Esko Takamäki, ja Timo Ristilä soittaa hienon Moog –soolon kappaleessa ”The Pioneers” ja Sanna Ågren viulua kappaleessa ”The Release”. Juhani ja Esko soittivat aikaisemmin yhdessä hard rock -bändissä nimeltään Black Passat. Chapters I & II on nauhoitettu Juhanin analogisessa Magic Mushroom –studiolla Seinäjoella vuosina 2006 ja 2007, ja sen on masteroinut Mika Jussila ja Mikko Karmila. Lopputulos on häikäisevän kuuloinen. Levy on ensimmäinen osa suunnitellusta kolmen levyn sarjasta, joissa kaikissa on teemana matkailu avaruudessa ja ajassa.

Levy koostuu kahdesta eri osasta, ”Chapter I: The Journey” ja ”Chapter II: Circumstances”, jotka taas sisältävät useampia erillisiä kappaleita. Lyhyen ”Launch” -intron jälkeen ”Part One: The Pioneers” iskee päälle melkoisen aurinkoisella otteella ja hyvällä kitarasooloilulla. Välillä mennään mystisempään tunnelmaan, ja sitten tulee taidokas syntsasoolo, ja seuraavaksi taas tiukkaa soolokitaraa. Hyvä aloitus! ”Shifting (or The Introduction to The Traveller)” on lyhyt, utuinen ja avaruudellinen syntsjuttu. ”Part Two: The Traveller”on aika groovi, urkuja sisältävä biisi, joka menee välillä rauhallisemmaksi, mutta lähtee sitten rokkaamaan kunnolla. Sooloa on taas paljon, ja tämä on melkoisen progressiivista kamaa. Hitaampi, bluesmainen ”Part Three: Floating” sisältää taas tehokasta sooloa ja lopettaa ensimmäisen jaoksen mukavasti.

”Part Four: The Chase” on reipas ja funkahtava teos, ”Part Five: The Great Escape” taas albumin psykedeelisintä antia ujeltavine syntetisaattoreineen, Mellotroneineen ja E-bow -kitaroineen. Kappaleessa on kivoja melodioita, ja lopussa tulee myös synkkä ja raskas osa. Ehkä levyn paras osuus, hienoa! Aika psykedeelinen fiilis on myös rauhallisessa, ilman rumpuja toteutetussa kappaleessa ”Part Six: Dead End”. Yksi suosikeistani on myös funkahtava, erittäin hyvää menoa sisältävä ”Part Seven: The Release”, jossa on hienoja melodioita, rauhallisempi osa viululla, ja sen jälkeen tiukka, itämainen osa jossa viulu jatkaa. Lopussa isketään kehiin taas Mellotronit. Tämän mielenkiintoisen ja idearikkaan albumin päättää vielä mystinen ”Outro”.

Juhani Nisula osaa selvästi soittaa kavereineen, mutta ei tämä levy onneksi mitään pelkkää soittotaitojen esittelyä ole, vaan ihan kunnolla mietittyä, hieman 70/80-luvun tyylistä instrumentaalista progressiivista rockia. Varmasti jotkin Joe Satriani/Steve Vai –fanit tästä voisivat myös pitää. Itseäni miellyttivät varsinkin hetkelliset psykedeeliset vivahteet, mutta kyllä tämä muutenkin ihan kelpo levy on. Saatavilla on myös vinyyliversio, mistä kiitokset Keltaiselle jäänsärkijälle! Juhani on nyt myös pistänyt pystyyn livebändin, joten levyn materiaalia on jatkossa mahdollista kuulla myös elävänä.

Arvosana : 8