Moi anonyymi! » Login | Social login | Uusi käyttäjä

Dungen: 4

Astro kirjoitti noin 10 vuotta sitten (0 kommenttia)
1229948974.gifSubliminal Sounds (SUBCD27)

Ruotsalainen Dungen jatkaa voittokulkuaan Gustav Ejstesin johdolla tällä neljännellä levyllään, joka on ehdottomasti yksi parhaista vuoden 2008 julkaisuista. Myös livebändistä tutut Reine Fiske (kitara, basso), Mattias Gustavsson (basso) ja uusi jäsen Johan Holmegard (rummut ja lyömäsoittimet) ovat mukana levyllä, samoin kuin yhdessä kappaleessa Anna Järvinen (taustalaulut) ja Fredrik Swahn (basso). Laulun lisäksi Gustav hoitaa soittaa pianoa, jousia, lyömäsoittimia, huilua ja urkuja.

Uusin albumi on täydellinen yhdistelmä autenttista psykerokkia, kauniita surumielisiä melodioita, raskasta fuzzin –täytteistä jammailua ja ihanaa retropoppia. Levyn aloittava, myös 12”:lla EP:llä julkaistu ”Sätt at Se” on yksi parhaista kappaleista, mitä olen kuullut pitkään aikaan. Kyseessä on melko hidas, melankolinen ja melodinen biisi, jossa viulu, piano, valittava fuzz –kitara, upea laulu ja hieno rytmiryhmä yhdistyvät mahtavalla tavalla. Loistavaa! Kiva, lyhyt instrumentaali ”Målerås Finest” on 70-luvun alun progressiivista rockia jossain Wigwamin ja Zappan välimaastossa. Leppoisassa ja jatsahtavassa biisissä ”Det Tar Tid” on todella hyvä kertosäe. Rankka kitara/basso/rummut –jamittelu ”Samtidigt 1” tuo mukavasti vähän säröä ja hurjempaa tunnelmaa levylle. Sitten seuraakin kaunis, kevyt pianopoppis ”Ingenting Är Sig Likt”. Aika melodramaattinen, progressiivinen ja hieno instrumentaali ”Fredag” omaa groovin rytmin sekä upeita 60/70-luvun vaihteen viboja. ”Fins Det Någon Möjlighet” alkaa kirkuvalla kitarafeedbackillä, sitten alkaa perinteinen ruotsalainen progeilu, joka lopussa muuttuu rankemmaksi. ”Mina Damer och Fasaner” alkaa pianolla, huilulla ja akustisella, sitten tulee hypnoottinen riffi ja komppi. Kappaleessa on hieman itämaista tunnelmaa, ja välin rauhallisemmassa, nätissä osassa kuullaan myös Anna Järvisen laulua. Yksi levyn kohokohdista! ”Samtidigt 2” vie meidät taas jammailun maailmaan, mutta nyt aluksi vähän rauhallisemmin ja mukana on myös pianoa. Tässä vedossa on hienoa sooloa ja hyvää menoa joka kiihtyy. Levyn lopettaa vielä melodinen ja kaunis proge –instrumentaali ”Bandhagen”.

Dungenille jo tutuksi tullut, varsin klassinen ja vanhakantainen 60-luvun lopun/70-luvun alun soundi on levyllä viety huippuunsa. Siitä kiitos myös Subliminal Soundsin pomolle Stefan Kérylle ja Pierre Lindsjöölle, jotka ovat onnistuneet Gustavin kanssa taikomaan albumille juuri sopivan retro –soundin. Myös vinyylinä julkaistu 4 todistaa, että Dungenin tähti ei näytä merkkejä hiipumisesta, vaan loistaa yhä kirkkaammin. Tänä vuonna lähinnä USA:ssa keikkaillut yhtye on tulossa ensi vuonna ensimmäistä kertaa myös Helsinkiin, Psychotropic Zone –klubille Tavastialle helmikuun 21. päivä, ja me kaikki olemme jo aivan innoissamme…

Arvosana : 10

+/- saldo : 0 |