DrethegenjeshKing kirjoitti noin 14 vuotta sitten (0 kommenttia)

Mitä saadaan, kun yhdistetään Värttinä, Piirpauke ja King Crimson? Ei välttämättä ihan Transkaakkoa ja kysymys kertookin enemmän allekirjoittaneen suppeasta levyvalikoimasta, kuin Transkaakon musiikista. Edes Värttinää ei hyllystäni löydy. Transkaakon musiikkia voisi luonnehtia eräänlaiseksi pseudo-folk-rockiksi, vaikka viittauksia erilaisiin kansanmusiikkiperinteisiin löytyykin enemmän kuin Alamaailman Vasaroilta. Toisaalta, koska en transnistrialaisia molleja saati balkanilaisia tansseja tunne, ei edellisellä väittämällä ole oikein mitään pohjaa.

Kulo on turkulaisen Transkaakon neljäs täyspitkä albumi. Yhtyeen ensimmäisestä EP-julkaisustakin on vierähtänyt aikaa jo 12 vuotta ja kyseessä onkin asiansa osaava ryhmä, liiankin osaava. Saatekirjelmän mukaan hengittävyyttä on haettu, mutta osassa kappaleista tapahtuu kyllä hengästyttävän paljon. Liiallinen rytminen ilottelu paikka paikoin kääntyy itseään vastaan kuulostaen turhan tarkoituksenhakuiselta. 13 kappaleen mittainen levy on myös raskasta kuunneltavaa ilman oikeaa mielentilaa.

Oikeassa mielentilassa Transkaakko on kuitenkin piristävän kotikutoinen ja keskimääräistä mielenkiintoisempi yhtye. Levyn materiaali on monipuolista aina hengästyttävästä rytmi-ilottelusta hämyiseen tunnelmointiin. Yhtyeen ilmaisu on rohkeaa ja tulkinta vahvaa. Kulo palkitsee ne, jotka avoimin mielin sitä uskaltautuvat kuuntelemaan.

Arvosana : 7