Moi anonyymi! » Login | Social login | Uusi käyttäjä

Perkeleen sinivuokot!

feeniks kirjoitti noin 12 vuotta sitten (0 kommenttia)
Eilinen meni oikein mukavasti järisyttävässä paniikkipyörimisessä, ilta meni puhallellen ja pistoksissa. Taakse jäi kaikki puheet unohtamisesta ja eteenpäin menemisestä, romahdus tuli korkealta ja kovaa. En vaan, jumalauta, kykene tajuamaan miten jollakin ihmisellä voi olla noin suuri vaikutus kaiken paskan jälkeen! Harvinaisen vittumaista tajuta ensimmäisen ajatuksen ja tunteen olevan vankka uskomus (tieto?) siitä, että jotakin tulee tapahtumaan. En vain pysty pysymään erossa siitä miehestä, helvetti. Vaikka kuinka yritän järkeillä ja ajatella asiaa rationaalisesti mielihaluista ja tunteista huolimatta... ei mitään vaikutusta. Ajtukset harhailee täydellisen väärissä ja kielletyissä asioissa. Miten voin olla niin saatanan idiootti, että edes harkitsen jonkun hyvän vaihtamista johonkin paljon huonompaan? Uhraisin tasapainoisen* parisuhteen yhteen panoon? Missä se järki nyt luuraa, perkele!?!

(* toim. huom.; Tasapainoinen lienee aika huono sana käytettäväksi, tätä mieltä ainakin kaveri oli, kun asiasta tilitin. Onhan se kieltämättä aika hyvä pointti, ettei suhde voi olla ainakaan omalta puoleltani kovin tasapainoinen, jos edes ajattelen luvattomia ja no niin, mitä nyt on jo ehtinyt tapahtua. Pahinta on tietynlainen lannistuminen; aivan kuin olisi ihan sama miten ajattelin hoitaa asian, tietyt asiat tulevat tapahtumaan joka tapauksessa. Aivan kuin olisin täysin tahdoton nukke, joka vaan menee virran mukana, hallitsematta itse ollenkaan elämäänsä.)

Tajuan kyllä mitä teen - leikin tulella. Niin teoriassa kuin käytännössäkin; puhelimessa on nytkin puolivihjailevia tekstiviestejä mieheltä, jolle seurustelemiseni ei ole este eikä hidaste. On vain ja ainoastaan seksin perässä, sen on kyllä tehnyt hyvin selväksi. Ei kai tekstailemisessa ole mitään väärää? Vittu, että olenkin idiootti. N'in kirjoitettuna sitä tajuaa, kuinka typerä sitä onkaan. Pistää miettimään, miksi edes suhteilen, kun en selvästikään osaa sitä? En kai sitten vain tykkää ja välitä tarpeeksi, kun on oltava koko ajan jotain muutakin. Rehellisesti sanottuna pettämisessäkään ei hidasta mikään muu kuin kiinnijäämisen vaara - ei se ole pois Ihmissuhteelta, koska itse tiedän... Niin mitä? Että hänestä pidän eniten? Pidänkö?

Vittu. Antakaa nyt jotain vastauksia ennen kuin aivo halvaantuu.

+/- saldo : 0 |